Minua alkaa aina pyörryttää, kun joudun antamaan verinäytteen, saan rokotteen, tai yleensäkin jo pelkkä puhuminen lääketieteellisistä asioista saa pyörtymisreaktion aikaan. Osaako joku sanoa, miksi nämä asiat pyörryttävät? Asiasta ei ole jokapäiväistä haittaa, mutta olisi kiva tietää, pääseekö tästä taipumuksesta jotenkin eroon?
Verinäytteen otto pyörryttää
Hiljainen
87272
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
...pelkoa tuo on. Ei varmaankaan suuresti lohduta, että hyvinkin moni kokee pelkoa ja pyörrytystä verikokeen otossa, mutta lohduttaudu ajatuksella ettet ole ainoa :)
Voit tietysti kokeilla sellaista, ettet katso sinne päinkään kun rokotusta tai verikoetta tehdään, kipu nimittäin tuntuu paljon suuremmalta katsoessa.
Jos pelkkä ajatus jo pelottaa, keskustele asiasta aina ennen näytteenottoa, ettei tule tilannetta jossa keikahdat pyörtyneenä lattialle kesken toimenpiteen. Näyte voidaan ottaa puoli-istuvassa- tai vaikka kokonaan makuuasennossa.
Parannuskeinoa ei valitettavasti ole. :(
Pärjäile!
Kaipa tuossa on jotain pelkoa oman kontrollin menettämisestä kun omaan ihoon tunkeudutaan tai jotain vastaavaa. Koita jutella asiasta aina kun olet lääkärissä tai terkkarilla, saatat saada joitain hyviä neuvoja. Mieheni pääsi pelosta eroon, kun haki itselleen hepatiittisuojan työpaikkansa takia. Kun menee vapaaehtoisesti ottamaan jotain ylimääräistä niin siihen on helpompi suhtautua.
Et ole ainoa, joka pelkää verikokeita/verikokeiden ottoa. Minulla on aivan kamala piikkikammo, vaikka olenkin diabeetikko. Verikokeissa minulla on aina "taikavoidetta", emlaa. Emla on puudutussalva, jota laitetaan LAPSILLE. Tämä puudutus lievittää hieman pelkoani verikokeita kohtaan. Olen aina pyörtyä verikokeissa!!!
Luulisin että pyörryttäminen verikokeissa johtuu lähinnä jännittämisestä. Kun jännittä "unohtaa" hengittää oikein ja näin ei saa kunnolla happea -> pyörryttämisen tunne / pyörtyminen.
Jos sinulta joudutaan ottamaan useinkin verikokeita ja todellakin pelkäät niitä (kuten minä) kysy lääkäriltä "helpompaa" vaihtoehtoa. Kannattaa myös kertoa laborantille pelosta, niin hän tietää rauhoitella sinua jne....
Se on kuule AIVAN normaalia. Toiset eivät vain ole tarkoitettu lääkäriksi tai muutenkaan olla tekemisissä sisäelimien tai veren kanssa. Tiedätkö, jos et ole ryhtymässä lääkäriksi tai lähihoitajaksi tai terveydenhoitajaksi tai joksikin sen tyyppiseksi, ei sun välttämättä tarvikkaan päästä siitä eroon. No, näit neulan, sulta otettiin verinäyte, pyörryit, virkosit, mitä sitten? Älä tee asiasta suurempaa numeroa, siinä kaikki. Minäkin aina pyörryn kun neula mua koskee. Hammaslääkärissäkin käydessäni sanon aina että niitetn kannattaisi varata virkomisvälineet, jos ne aikoo mua pistellä tai satuttaa. Terveyskeskuksessa ja kouluterkkari jo tietää, että kun tulen verinäytteeseen, niin ne ottaa sen pahanhajuisen nesteen esiin, että virkoaisin kun pyörryn. Jooh, ei se nyt tietenkään kivaa ole kun menettää tajun, ja voi olla vaarallistakin, jos lyö vaikka päätä. Mut elämä on sellaista. Älä vain ajattele asiaa, älä katso päinkään kun sua rokotetaan tai otetaan verinäyte.
...ioletko ajatellut että jotkut pelkäävät verikokeita kuollaakseen? kirjoittamasi mukaan sinä et, mutta kaikkia eivät ole samanlaisia kuins sinä. voihan joku pelätä esim. koiria kamalasti, kun toiset eivät taas yhtään..
Mä oon aina taju kankaalla kun oon verikokeessa. Nykyään jos tarvii käydä niin oon useimmiten makuuasennossa, mut silti mä inhoan sitä hommaa. Viimeksi sattu mukava hoitsu, se höpötti niin paljon, että pääsin lähtemään jo omin avuin peräti 15 minuutin päästä!
Pyörtymisestä ei tosiaan ole suurempaa haittaa. Selviän kyllä rokotuksista ja verinäytteenotoista, yleensä pyörryttää, mutta ei se niin paha juttu ole, että jättäisin menemättä.
Ensimmäisen ja ainoan kerran pyörryin joskus ala-asteella, kun joku hammashoitaja näytti jotain hammaskuvia. Silloin en edes ymmärtänyt, mitä tapahtui. Sen jälkeen opin tunnistamaan, kun pyörtyminen alkaa ja olen aina pystynyt senverran skarppaamaan, että taju ei ole lähtenyt. Inhottava tunne vaan silti tulee ja on aivan kalpea ja hikinen.
Toisinaan joudun keskusteluihin, jotka sivuavat jotenkin lääketiedettä, ja minua alkaa pyörryttää. Tämä on oikeastaan ainut käytännön ongelma, joka minua todella häiritsee. On jotenkin noloa ruveta selittämään, että voitaisiinko vaihtaa puheenaihetta, kun minua pyörryttää. Tuntuu, että ihmiset ei ymmärrä, jolleivat itse koe samaa.
Mulla on ihan sama juttu...aina kun otetaan verikoe pyörryttää...kait iha normaalia!