Elikkä, olen nyt abi ja mietinnässä et mihin seuraavaksi. Kauppakorkea yksi vaihtoehdoista joka mietinnän alla. Mitä kaikkea pitäis perustiedoissa olla hallinnassa että pystyy noita pääsykoekirjoja lukemaan; mitä aineita pitäis olla luettu ja vielä hyvin...?
Ja jos sitten päätyisin pyrkimään kauppakorkeaan ja vielä hyvässä lykyssä pääsemään sisään, niin millaista opiskelu on? Osaisiko joku ehkä kauppatieteitä opiskeleva kertoa?
Kaikkea muutakin asiaan liittyvää saa kertoa, on ton meidän opon hommat vähän hakusessa, ja saahan internetistä tietoa, mutta olisi ihan kiva kuulla inhimillisiä mielipiteitäkin... :D
Ja jos sitten päätyisin pyrkimään kauppakorkeaan ja vielä hyvässä lykyssä pääsemään sisään, niin millaista opiskelu on? Osaisiko joku ehkä kauppatieteitä opiskeleva kertoa?
Kaikkea muutakin asiaan liittyvää saa kertoa, on ton meidän opon hommat vähän hakusessa, ja saahan internetistä tietoa, mutta olisi ihan kiva kuulla inhimillisiä mielipiteitäkin... :D
Vastaukset 14
Vanhimmat
Ekonomit eivät tienaa kuin vasta johtoportaan tasolla hyvin. Reipas yksityinen asianajaja tienaa helposti 100.000/v.
Ihan hyvin ne ekonomit tienaa ja harvat oikislaiset pääsee edes todella hyviin palkkoihin.
No ekaks noista palkoista. Oikislaisten ja ekonomien palkat on siinä samassa, keskimäärin. Tosin huippuekonomit (yritysjohtajat) tienaa enemmän. Keskipalkka kuitenkin lähemmäs 5000e. Alkupalkka kohtuu alhanen, 2600-3000e. Lähtee siitä nousemaan nopeasti.
Nojoo mut siitä mitä pitää osata pääsykokeisiin valmistautuessa ja pääsykoekirjoja lukiessa, sun lukiotiedot riittää. Tottakai siellä tulee uutta asiaa, mut ne on ihan kohtuu perusjuttuja mitkä normaalijärjellä ymmärtää. Kannattaa kans harkita näitä kursseja, ne voi olla ihan hyödyllisiä. Tosin mulle ei ollu kun en jaksanu lukea sillon.
Kauppakorkeessa opiskelu tuskin eroaa paljon muistakaan. Vaatii paljon opiskelua ym. mut ei mitään ylivoimasta kurssia tule vastaan kunhan lukee tarpeeks.
Elikkä itse opiskelen kauppatieteitä kolmatta vuotta. Opiskelu on ollu alusta asti mielenkiintoista ja kivaa. Ennen kaikkea vapaus valita on tehnyt tähänastisesta opiskeluajasta mielekästä.
Pääsykoekirjojen sisältö on kaikille pyrkijöille täysin samaa asiaa, joten lähes turha miettiä lukio-opintoja sen perusteella. Pääsykoekirjat ovat oppilaitoksesta riippuen (esim.Jyväskylään oma haku) melko selkokielistä tekstiä. Laskentatoimen osan kanssa saattaa tietysti olla ongelmia ;) mutta pidä mielessä että asia on kaikille muilekkin uutta. Pidä mielessä analyyttinen ajattelutapa, ja koita miettiä suurempia kokonaisuuksia joihin lukemasi asiat kuuuvat. Se auttoi itseäni aikoinaan hahmottamaan lukemaani. Tsemppiä sulle, ja muista, kauppatieteilijöillä on superhauskoja bileitä! ;)
Opiskelin Turun kauppakorkeassa. Paasykoekirjat oli ihan selkeita, ei niita ulkoa kannata opetella, tarkeaa on, etta luet ajatuksella. Pitaa ymmartaa kokonaisuudet, sitten osaa kylla muutamaa poikkeusta lukuunottamatta paatella oikeat vastaukset kysymyksiin. Poikkeukset ovat lahinna jotain lukuja, en nyt enaa niita muista, mutta vanhat paasykokeet saa monisteina (taisi maksaa jotain), ja nama kysymykset toistuvat useina vuosina.
Paasykoekirjoja lukemalla huomaat, kiinnostaako ala yhtaan. Kaverini puhui monta vuotta, etta han hakee kauppakorkeaan, mutta kun alkoi lukea kirjoja, totesi, ettei ole hanen juttunsa.
Paa-ainevaihtoehtoja kauppatieteissa on useita, valintamahdollisuudet vaihtelee myos eri kouluissa, aineet ovat usein aika erilaisia. Turussa paa-aine valitaan vasta ensimmaisen vuoden jalkeen, ja periaatteessa tahan mennessa peruskurssit ovat joka aineesta suoritettu, eli on parempi mielikuva siita, mita aine pitaa sisallaan. En ole varma, mutta olen kuullut, etta Helsingissa pitaisi paa-aine valita heti, eika paikkoja olisi kaikille kaikissa aineissa.
Niin, ja se biletyspuoli on sitten tunnetusti huomattava, samaan yleensa yltavat vain oikeustieteilijat! ;)
kiitti vastauksista! Oli kyllä auttavaisia.. :D Täytyy vielä kattella, ja eihän se kokeileminen mitään maksa vaikkei sisään sitten pääsisikään.
Sitä vilä vaan, että mistä noita vanhoja pääsykokeita sitten saisi ostaa?
ei niitä tarvitse mennä ostamaan, ne ovat näkyvillä usean valmennuskursseja tarjoavan yrityksen kotisivuilla.
esim.
http://www.supermaster.fi/index.php?mod=1&siv=152
tsemppiä, t. myös (hse:in) hakeva
Helsingin kauppakorkeassakin valitaan pääaine vasta vuoden perusopintojen jälkeen, eli on aikaa tunnustella eri aineita.
Karsintaa HSE:n pääaineissa on lähinnä rahoitukseen, satunnaisesti joskus johonkin muuallekin. Esimerkiksi viime vuonna taisi olla pientä karsintaa laskentatoimeenkin, ja toissa vuonna johtamiseen. Peruskurssit ovat kuitenkin niin helppoja, että ilman suurtakaan vaivannäköä saa kyllä sellaiset arvosanat ja kurssimäärät, että pääsee haluamaansa kohteeseen.
"Paasykoekirjat oli ihan selkeita, ei niita ulkoa kannata opetella, tarkeaa on, etta luet ajatuksella. Pitaa ymmartaa kokonaisuudet, sitten osaa kylla muutamaa poikkeusta lukuunottamatta paatella oikeat vastaukset kysymyksiin."
-Tästä olen hieman eri mieltä. Ainakin markkinoinnissa ja johtamisessa monivalintakysymykset ovat - uskaltaisin jopa sanoa, suurimmaksi osaksi - sellaista nippelitietoa, että kirjat pitäisi kyllä osata sanasta sanaan. En tarkoita etteikö joitain helppoja päättelytehtäviäkin siellä ole, mutta kokonaisuutena moneenkaan kysymykseen ei voi vastata, jos ei muista asioita sanasta sanaan.
itse oon sitä mieltä, että kaupallinen koulutus kannattaa, ja riippumatta siitä, onko se merkonomin, tradenomin, ekonomin tms. koulutusta. ne ovat kaikki suunnilleen samoja joka tapauksessa.
tietysti joihinkin ammatteihin vaaditaan nimenomaan KORKEAkoulututkinto, joten et pääse edes haastatteluun, ellei se ole sitten kauppaKORKEAkoulu.
no, koulusta käyneenä voin sanoa, että helppoa, rankkaa, hauskaa se on. kaikesta selviää lähes kaikki, siis 99% oppilaista, ja asiat on melko helppoja ihan maalaisjärjellä: "kohtele asiakkaita hyvin niin ne tykkää sinusta", "myy kalliilla niin saat isomman katteen" jne.
rankkaa sikäli, että joissain kouluissa ja joillain kursseilla teetetään sikana ryhmätöitä, ja riippuu organisointikyvyistäsi, saatko ne tehtyä helposti, vai vasta viimeisen 24h aikana yhdellä rupeamalla. molempi parempi.
mutta: summa summarum, on hassua miten muualla yhteiskunnassa (yritykset ja julkinen talous) ekonominen tai KTM:n tutkintoa arvostetaan. siis hyvin arvostetaan.
ja ekonomi tienaa keskim. 4-5 tuhatta per vuosi. moni siis paljon, paljon enemmän, osa aloittavista noin 2-3 tuhatta per vuosi...
kauppatieteellisen opetuksen voisi tiivistää; keksi hyvä liikeidea, etsi asiakkaat, tyydytä heidän tarpeensa, kääri rahat, nauti rahoistasi, lahjoita osa hyväntekeväisyyteen.
tsemppiä !
niin, ja hanki joku hyvä kurssi ! jos rahat ei riitä guru-hentusen kurssille (supermaster), niin esim. valmennuskeskus on kenties ihan hyvä pääsykoekurssi ?
Vai vasta lukiossa? Sen verran luulotietoa oli tekstissäsi. Kauppakorkeassa on huomattavasti vähemmän ryhmätöitä kuin ammattikorkeassa, mutta paljon enemmän teoriaa.
Riittää kun on yleisfiksu, perusahkera tavis joka haluaa näyttää itselleen ja muille että ymmärtää noin 5 kirjaa ja muistaa niistä suurimman osan tärkeimmistä asioista. Tämä tarkoittaa noin 10-1.000 tunnin opiskelua... riippuen pohjatasosta ja lukunopeudesta!
Niin, ja tältä palstalta ei kannata paljoa kysellä, pikemminkin niiltä jotka ovat jo jonnekin kouluun päässeet! Ainakin Helsingin kauppakorkeakoulun ylioppilaskunnan keskustelupalsta näkyy googlessa julkisesti:
http://www.kypalvelu.fi/forums/viewtopic.php?p=39900&sid=40e3f6ec223ac20127b9cc5354e9142a
kun laitat googleen kyweb tai kypalvelu ja jotain muita hakusanoja liittyen pyrkimiseen...
Mikähän mahtaa olla keskeyttämisprosentti Mikkelissä, kun äidin pikku neljän L:n ylioppilaat huomaavat, että tätä talouspuolta onkin aika vaikea ymmärtää?"
Itse olen Mikkeliin hakemassa ja kyllä, olen ällän (useammankin :P) ylioppilas. Ällät tulivat - ei lukemalla tai ahkeruudella - vaan älykkyydellä ja luontaisella lahjakkuudella. Äidillä ei ollut osuutta asiaan. Hän ei istunut sijastani yo-salissa, eikä myöskään ole koskaan painostanut koulun käymisessä tai antanut valmiita suuntaviivoja elämälleni.
Tyylini koulussa on aina ollut luottaa yleissivistykseeni, kirjoitustaitooni ja hoksottimiini. Kirjat auki edellisenä iltana - jos silloinkaan. En siis ole mikään pelokas open miellyttäjä, vaan yksinkertaisesti lahjakas. Se saattaa jostakin, kuten harry_callahan -nimimerkistä, tuntua pahalta. En aio kuitenkaan pyytää anteeksi omaa persoonaani - minkäs sille voin. Enkä haluakaan voida, jostain kumman syystä :D Ulkomailla kouluihin haetaan lähes poikkeuksetta papereilla eli fiksuutta ja pitkäjänteistä työtä ja kunnianhimoa arvostetaan - Suomi on varmasti ainoa maa, jossa ällän ylioppilaita saa julkisesti mollata, jopa arvostetuissa lehdissä. Johtunee varmasti kansanluonteestamme sekä siihen kuuluvasta kateudesta sekä tarpeesta tasapäistää ihmiset. Onneksi tämä asia on muuttumassa - yliopistovalintoja rukataan enemmän yo-todistusta painottaviksi. Mikkeli on asiassa edelläkävijä ja luottaa maailmallakin hyväksi havaittuun tyyliin. Jos Suomessa vielä jatketaan hyvien oppilaiden nujertamista, saattaa se pitkällä tähtäimellä koitua haitaksi Suomen kilpailukyvylle - lahjakkaat masentuvat, alisuorittavat tai lähtevät ulkomaille muiden maiden talouksia hyödyntämään.
Minusta ylioppilaskirjoitukset, jotka ovat koko 12-vuotisen koulu-uran kruunu, kertovat enemmän kuin muutaman kuukauden pääsykoerykäisy. Peruskoulun ja lukion aikana on rakennettu ei vain tietopohja (esim. talouttahan ei koulussa juuri opeteta...) vaan myös koko analyyttinen ajattelukyky ja yleissivistys. Näillä kyllä pärjää kauppakorkeassakin, vaikka ei joka päivä pörssiä seuraisikaan. Yo-kokeita voi aina uusia, jos ne tuntuvat estävän jatkoonpääsyn (tosin olen sitä mieltä, että myös valintakoeväylä tulisi kaikissa koulutuksissa säilyttää, tosin pienempänä sisäänottomääränä kuin esim. 50 %). MYÖS pääsykokeisiin voi päntätä äidin painostuksesta, ja MYÖS niissä voi menestyä esim. miellyttämisenhalun takia. Sitä paitsi mitä äidistä - jos jollain on vaativa äiti joka puskee hänet läpi peruskoulun ja edelleen korkeakouluun, mitä väliä? Ehkä tyypin tieto-taidon kehittymiseen on vaikuttanut äidin olemassaolo, mutta sama tieto-taito hänellä on sisään päästessään kuin muilla. Kuka siinä vaiheessa enää välittää, onko taustalla lahjakkuus, ahkeruus vai lahjakkuus/ahkeruus, jota äiti tuki.
Painostavien äitien ja menestyvien tyttöjen aliarvioimisen taustalla taitaa vaikuttaa yhteiskunnassamme valitettavasti yhä piilevä sovinismi. Onko vastakohta etäinen isä tai räyhäävä kouluhäirikkö? Juuri sovinismin ansiosta tällaiset kouluhäiriköt ovat miesten ylläpitäessä herrakerhoaan päässeet johtaviin asemiin työpaikoilla ja ovat paljon puhuttuja narsisti-johtajia. Ällän ylioppilaat eivät ole maailmasta vieraantuneita - koulussa opiskellaan tietoa OIKEASTA maailmasta, ja eikä teoriatiedon hallinta tarkoita sitä, ettei olisi muuta elämää. Siitä oikeasta elämästäkin ymmärtää enemmän, jos on opiskellut ja saanut välineitä ajatella esim. yhteiskuntaa, ihmisten välisiä suhteita, vieraita kulttuureita... Yleissivistys ja todellinen elämä tukevat toisiaan eivätkä ole toistensa vastakohtia. Itse kirjoitin ällän psykasta ja koen, että se on auttanut ihmisten ymmärtämisessä paljon - yhtä paljon kun kaverienkin kanssa kahvilassa vietetyt hetket. Jos poika menestyy koulussa, on hän nero. Jos tyttö, on hän kiltti/pelokas tai vähintänkin ahkera (ei lahjakas!) luuseri. Näin siis kärjistettynä. Itse en ole tarvinnut koulussa kovinkaan paljon ahkeruutta (paitsi matikassa lukiossa) mutta arvostan eritoten näitä kilttejä tyttöjä/poikia, jotka ovat tunnollisia ja menestyvät. Heistä yhteiskunta saa aikanaan fiksujen työntekijöiden lisäksi myös mukavia (kilttejä!) työntekijöitä: hyviä johtajia, alaisia ja kollegoita - maltillisia, ei räyhääjiä.
Ja ai niin, tuosta matematiikasta. Peruskoulussa se sujui minulla loistavasti, mutta lukiossa keskitasoisesti. Nostin lukulomalla kolmen viikon ajan lukemalla arvosanani seiskasta ällään, kahta pistettä vaille täysiin pisteisiin. Eli epäilys siitä, että koulussa lukematta pärjänneet joutuisivat pulaan vaativammissa opinnoissa laiskuuteen totuttuaan, voi heittää romukoppaan. Kuka vaan pystyy opiskelemaan ahkerasti, jos on motivoitunut.
Itseäni kiehtoo kauppatietiessä juuri se, että tämä ala haastavaa aivoja niin monipuolisella tavalla. Pitää olla sopivasti matemaattisloogista ajattelua, toisaalta pitää olla vähän humanistin päätä siinä mielessä, että välillä pitää hahmottaa aika laajoja ja varsin abstrakteja kokonaisuuksia. Kielipäätä pitää olla kiinnostusta yhteiskunnallisia asioita kohtaan. Myös sosiaaliset taidot ovat tärkeitä sitten aikanaan työelämässä pärjäämisen kannalta. Harvalla alalla menestyminen vaatii niin monipuolisia ja toisaalta ristiriitaisia ominaisuuksia, kuin kauppatieteet. Toki vaatimukset riippuvat aika paljon siitä, mitä pääainetta haluat lukea. Hyviä hommia löytyy niin epäsosiaaliselle matikkanörtille, kuin valovoimaiselle ja suurpiirteiselle myyntitykillekin. Parhaiten tällä alalla pärjäävät kuitenkin monilahjakkuudet, joilta löytyy päätä monenlaisten aineiden lukemiseen.
Lukiosta ei tosiaan paljon eväitä tälle tielle saa. Sanoisin että kannattaa lukea pitkä matikka, jos aiot opiskella kansantaloustiedettä tai rahoitusta. Myös yhteiskuntaopin kirjoittaminen saattaa auttaa. Pääosin kuitenkin joutuu aloittamaan ihan nollista näiden asioiden opiskelun. Kannattaa jo lukioaikoina selailla esim. Kauppalehteä ja muutenkin käydä internetin taloussivuilla ja katsoa vaikuttavatko asiat mielestäsi mielenkiintoisilta. Kyllä kauppakorkeaan tulevalla pitäisi kuitenkin olla sellainen luontainen kiinnostus talouselämää ja sen ilmiöitä kohtaan. Salkut, puvut ja työsuhdeautot ovat vain toissijaisia asioita, jotka sitten tulevat työuran edetessä, mikäli onnistuu hommissaan. Kiinnostus bisnestä kohtaan on kaiken a ja o.
Se millaista opiskelu on käytännössä riippuu hyvin paljon pääaineesta. Ns. pehmeät aineet, eli markkinointi, johtaminen ja kv-liiketoiminta pitävät yleensä sisällään jonkinlaisen ryhmä- tms. opinnäytetyön ja kurssin lopussa helpohkon tentin. Kovat aineet taas (rahoitus, kansantaloustiede ja laskentatoimi) ovat enemmän sellaista perus raatamista. Käyt luennoilla ja laskuharjoituksissa, ja yrität parhaasi mukaan valmistautua tenttiin, joka useimmissa kursseissa on suhteellisen haastava ja käsittää varsin laajoja asiakokonaisuuksia. Tuota bilemenoa on kyllä tarjolla vähän liiankin kanssa, mutta itse kehottaisin pitämään kohtuuden siinä, mikäli opintojen eteneminen ja kursseissa menestyminen yhtään kiinnostaa. Aika paljonhan meidänkin tiedekunnassa pyörii kaiken maailman selkärangattomia paskahousuja, joita on tuo viinan kiskominen on alkanut kiinnostaa jo huomattavasti enemmän kuin tentteihin lukeminen. Sopivasti biletystä ja hauskanpitoa, mutta kyllä se opintojen eteneminen pitäisi kuitenkin olla ensimmäisenä mielessä. Jos mietit, että pärjäätkö täällä, niin sanoisin että täällä pärjää kuka tahansa normaaliälyinen, jolta löytyy itsekuria pitää korkki kiinni ja kirja nenän edessä. Olen havainnut, että monesti kauppislaisen huono opintomenestys kulkee aika pitkälti käsikädessä noiden haalariaktiviteettien kanssa.
Pääsykokeet sen sitten näyttävät onko ala sinulle sopiva. Tsemppiä! :)