Osaako kukaan kertoa, että jos emä synnyttää vain yhden pennun, onko pennun kanssa odotettavissa terveys ongelmia? Olemme hankkimassa koiraa ja nyt vaikuttaa siltä, että sieltä ei tule kuin yksi pentu. Olemme kuulleet että nämä "ainokaiset" saattavat olla hyvinkin sairaita ja viat saattavat ilmetä vasta myöhemmin? Onko tämä totta vai legendaa??
Ainoan pennun riskit?
-L-
6498
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Ei ole totta. Kyuinka se olisi amahdollista? Vanhempien geenit periytyvät kaikkiin pentuihin, oli niitä yksi tai kymmenen. kaikilla pennuilla on mahdollisuus sairastua vanhempien periyttämiin tauteihin. Joten: tarkistakaa niiden terveystulokset.
Jos joku on vaarassa niin yhtä ainokaista synnyttävä emo.
Kasvattaja on tosiaan huolissaan emosta, koska pentuja tulee vain yksi. Minustakin vaikuttaa jotenkin oudolta tämä yhden pennun sairausriski. Hämää vain kun kokeneet ja kauan koirien kanssa toimineet henkilöt puhuvat tälläistä.
Kyseisen pennun vanhemmat ovat laatu yksilöitä. Ei mitää sairauksia tai vastaavaa.
fyysistä ja psyykkistä terveyttä toisiinsa?
Ainoan pennun aikainen sosiaalistuminen ja sisarusten välisessä kanssakäymisessä syntyvä käyttäytymisen pohja ovat huomattavasti heikommalla kuin usean pennun pentueissa kasvaneiden.
Jos tähän päälle, emo ei ole kyllin kiinnostunut ja kasvattava, on luultavasti käsissäsi herkempi pentu, joka vaatii huomattavasti enemmän rajojen asettelua ja sosiaalistamista kuin muut pennut.
Tälläisen pennun on esim vaikeata ymmärtää että ei saa satuttaa ja täytyy lopettaa pureminen, kun toista sattuu.
Tälläisellä pennulla tulisi olla emo, joka todella osallistuu kasvatukseen pienestä asti. Painaa pennun maahan kuonollaan, kun se innostuu liikaa. Leikkii pennun kanssa jne...
Jos emo on välinpitämätön ainokaistaan kohtaan ja käy vain imettämässä.... ja varsinkin, jos sinulla ei ole paljon kokemusta, ...älä ota koko pentua. Ongelmakoira luultavasti kasvamassa...
Puhut asiaa, mutta en olisi ihan samaa mieltä. Ainokaisen ongelmina mainitsemasi asiat voivat olla, muttei välttämättä. Harvassa ovat niin välinpitämättömät emot, etteivät lainkaan sosiaalistamisesta huolehdi.Kasvattajakin voi paljon tehdä sosiaalistamisen eteen.
Itse en moisen takia jättäisi pentua ottamatta, mikäli se muutoin miellyttää. Uudessa kodissahan sosiaalistaminen ja kasvatus pääasiassa tapahtuu
Paras jalostusurokseni on ainoa pentu. Silmä, lonkat ja kyynärpäät terveet. Ei ole koskaan sairastellut, ei edes korvatulehdusta. Luonne aivan mahtava. Herralla on ikää nyt 11 v. Vauhtia on hirmuinen, likat kiinostaa edelleen, vaikka onkin jo eläkkeellä jalostuksesta, ruokahalu hirmuinen ym. On jättänyt prosentuaalisesti enempi tervelonkkaisia jälkeläisiä kuin rodussa urokset yleensä. Teki rodulle normaalikokoisia pentueita.
Vanhan herran työtä jalostuksessa itselläni jatkaa nyt poika ja pojanpoika.