Jos jollakulla sattuu olemaan skoda mallia 105-
130L ja kaipaatte lisäpotkua autoonne niin
hankkikaa skoda felician mylly ajokkiinne
esim.1300cc tai 1600cc ruiskukone ja johan
potkii.
130L ja kaipaatte lisäpotkua autoonne niin
hankkikaa skoda felician mylly ajokkiinne
esim.1300cc tai 1600cc ruiskukone ja johan
potkii.
Vastaukset 11
Vanhimmat
On meinaan niin paljon tehoo ja väkevä vääntö jo
alkuperäismyllyssäkin!
...miten rakensit bensapumpun ja anturipaikat
kytkinkoppaan, samoin millaisen
kytkin/vauhtipyörä-ratkaisun teit?
Kyllä se potku taitaa olla vielä Felician
koneellakin aika vaisua...Jos tosiaan haluat että
takatuupparin saat kunnolla kulkemaan niin ei
muuta kuin ahtamaan ja välijäähdyttämään, vaatii
tosin jokusen tonnin rahaa ja tietämystä. Koneesta
puristussuhdetta pienemmäksi, kannentiiviste
hehkutetusta umpikuparilevystä, paineistettu
vaakaimukaasari koneen kylkeen ja vähän puhallinta
ja cooleria sekaan. Maustetaan kilon ahtopaineilla
ja ilo alkaa...Alkuperäinen kytkin ei tosin pidä,
ei muuta kuin sorvataan vauhtipyörä kuplavolkkarin
200 milliselle sporttiasetelmalle sopivaksi.
Näillä eväillä nollasta sataan taittuu seitsämän
sekunnin tienoille, vääntöä ja huippuja riittää
kotitarpeiksi...
Rakensin omaan 120 LS:ääni transistorisytytyksen (kytketään katkojankärkien rinnalle). Käynnistyvyys parani, kulutus pieneni ja tehot/vääntö nousi .
Teoria taustalla: Elektroniikan avulla puolaan ladattiin suurempi energiamäärä jokaisella kampiakselin kierroksella ja tulpan kipinä pidettiin näin vakiona myös suuremmilla kierroksilla. Vakiovehkeissä normaalisti puolan latausaika lyhenee kierrosten lisääntyessä ja tulppaan tungettavan energian määrä laskee, samoin tehot.
Koneesta löytyi vääntöä kuin pienestä kylästä ja kyllä munakadettikuskitkin olivat ihmeissään kun eivät moottoritien alkukiihdytyksissä päässeet Skodan ohitse.
Laitettiin testimielessä kaverin 115hp:n sisämoottoriveneeseen (standardi jenkinelonen)kyseinen sytytyslaitteisto ja kuinkas kävikään... Vene nousi liukuun ja liiti pinnassa nyt puolella kaasulla, aikaisemmin samaan vaadittiin täysi kaasu. Toisella koeajokierroksella jenkkilohkon kansi halkesi...
Skodan moottorissa sytytysjärjestelmä oli asennettuna kolme vuotta kesät talvet ja moottori kesti hajoamatta.
Voisitko kertoa tarkemmin miten kyseinen operaatio
toteutetaan? Eikös tämä operaatio käy kaikkiin kärjillä oleviin vehkeisiin?
Elektroniikka on tarkoitettu ennen kaikkea kärjellisiin järjestelmiin. Katkojan kärkien tehtävänä on ainoastaan antaa elektroniikalle ohjauspulssi. Kärjet eivät siis juuri kulu käytössä koska ohjauspulssi on lähinnä transistorin kannan tai logiikkapiirin nastan viemistä 0-potentiaaliin (maadoittamista). Yhtään alkuperäistä Skodan sytytysjärjestelmän johdinta ei tarvinnut katkaista, pientää tai muutenkaan modifioida. Vakiosytystulppiakaan en vaihtanut erikoisenpiin - tulppien väri oli kaunis vaalea hiekka niin kuin pitääkin.
Vielä aikaisempaan viestini teoriakohtaan kommentti. Elektroniikka "valehtelee" puolalle, että mekaaniset kärjet ovat kiinni vaikka ne vielä ovat vasta sulkeutumassa - tulppahan antoi kipinän kärkien avautuessa. Elektroniikan avulla puola lähtee latautumaan vaikka kärjet ovat vielä auki ja sulkeutumassa. Tästä saadaan se arvokas lisäaika puolan latautumiselle ja lisäenergia suuremmalle tulpan kipinälle.
Erilaisia elektronisia sytytysjärjestelmän lisälaitteita voi väsätä esim. elektroniikan harrastekirjojen kytkentöjen pohjalta (Skodan transistori-sytytysjärjestelmä oli jostain englantilaisesta julkaisusta). Skodaan asentamani järjestelmä oli kaikkein monimutkaisin elektroniikaltaan ja rakentamiseen meni reilut kymmenen tuntia piirilevyn piirtämisestä ja syövyttämisestä komponenttien juottamiseen (osat noin 200 mk). Elektroniikan kotelointi ja autoon asennus oli sitten toinen juttu järeine transistorien jäähdytysripoineen.
Tein inttiaikoihin isän volvo 144:een simppelin tyristorisytytyksen (tarvittavat 5 osaa sai alle 50mk). Polttoaineenkulutus selvästi pieneni mutta 140km/h nopeudessa elektroniikka rupesi pätkimään ja rajoittamaan virranantoa (ilman järjestelmää auto kulki yli 160 km/h). Kondensaattoreita yms. vaihtamalla olisi varmaankin voinut nopeuttaa elektroniikkaa. Kuitenkin Volvossa pienikin polttoaineenkulutuksen väheneminen oli jo saavutus en siis miettinyt asiaa enempää.
Joskus tulee mietittyä miten isän Volvo olisi kulkenut tuolla Skodaan asennetulla jestelmällä?
Muistatko sen Englantilaisen julkaisun nimeä tai tiedätkö jonkun vastaavan julkaisun, mistä voisin asiaa tutkia? Kiinnostaisi tosiaan se piirikaavio ja komponentti lista! Entä mitä komponentteja käytit simppelissä järjestelmässä?
Englanninkielisen artikkelin sain käsiini kopioina ja se on vielä tallessa. Voin vaikka lähettääkin?
"Simppelimmän" rakennusohje taisi olla yleiselektroniikan julkaisu (YE). Ko. harrastekirja löytyy varmaan vieläkin kirjastosta (tyritori pari vastusta pari konkkaa jäähdytydripa tyristorille).
Tässä nyt vähän samantyyppinen valmis "simppeli" harrastesarja netistä pikaisesti (Kemolla taisi olla tarjolla joskus samantyyppinen rakennussarja)
http://www.quasarelectronics.com/1058.htm
Sitten taas muunnos kärjellisestä kärjettömään valmiilla muunnossarjalla (sattui vaan silmään netistä ja laitoin tuohon jos vaikka kinnostaa)
http://209.132.206.136/content/res/res20010101ei.xml?Template=:template:is_template.htm#link1
Kiitokset hyvistä ja asiantuntevista kommenteista!
Löysin muuten tuossa, kun selailin vanhoja 70- luvun Tekniikan Maailmoja arikkelin, jossa rakennettiin transistori sytytys jolla korvattiin kokonaan kärjet. Siinä laitettiin mangneettivastus virranjakajaan joka välittää tiedot. Onkohan tomiva ratkaisu?
Tässä se englannin kielinen julkaisu - Elektor Electronics january 1986 sivut 14-18 (Skodan asennus).
Simppelimmän sytytysjärjestelmän osat (Volvon asennus):
R1=2,2 kohm 1/2W
R2=100ohm 1/2W
C1=C2=2,2mikroF 250...400V (huom. jännitekesto)
D1=D2=10D10 (International Rectifier)
D3=2N4443 –tyristori (Motorola tai vastaava; 8A/400V)
Kytkentäohje:
1) Sytytyskelan (-)-napa kytketään D1 anodille ja D1:n katodi D2:n anodille (diodit sarjassa)
2) D2 katodi D3:n anodille ja R1:lle (tähän pisteeseen ei kytketä muuta)
3) R1:ltä R2:lle ja C1:lle ( ) (tähän pisteeseen ei kytketä muuta)
4) R2:lta C2:lle ( ) ja D3:n Gatelle (tähän pisteeseen ei kytketä muuta)
5) D3:n katodi, C1 (-) ja C2 (-) maihin = sytytysjärjestelmän maadoitus)
6) D3 (=tyristori) kiinni esim. 40mm pituiseen jäähdytysripaan (muista sähköinen lämpöä johtava eristys)
Akun negatiivinen napa maadoitettu autossa. Muutoin sytytysjärjestelmä kytketään toisin päin.
”Suurilla pyörintänopeuksilla saadaan sytytysenergia lähes kaksinkertaiseksi tavanomaiseen järjestelmään verrattuna.”
Thats It!
Olen joskus nähnyt TM:n ohjeen jossa kärjet muutettiin kärjettömiksi magneettikytkimillä. Varmasti toimiva ratkaisu mutta joudut todennäköisesti muutoskatsastamaan menopelisi sen jälkeen.
Vieläkö potkii?