Tilanne on tämä. Olen niin palavasti rakastunut yhteen harrastus kaveriin.
Joka päivä nähdään siis harrastusten parissa. Tämä harrastus on mulle erittäin tärkeä, melkeinpä koko elämä.
Tämän naisen kanssa ollaan hyvissä väleissä, kavereita. Seksuaalisesta suuntautumisesta ei mulla ole tietoa, mutta luulempa että on hetero. Ikäeroakin on jonkunverran. (hän vanhempi)
Tuntuu niin pahalta, kun tekisi niin mieli kertoa hänelle tunteistani, mutta en haluaisi mokata tätä harrastuspaikkaa. Jos hän torjuisi, ja olisi kovin homofobistinen, niin tuskimpa enää uskaltaisin sinne mennä.
Toivoisin että uskaltaisin kertoa, hän hyväksyisi asian, ja vaikka ei haluaisikaan mitään niin oltaisiin silti väleissä. Sillon olisi varmaan helpompi päästä tästä yli, kun tietää ettei ole mahdollisuuksia. Tulen oikeasti hulluksi tämän asian kanssa, se vaan pyörii kokoajan mielessä..
Uskaltaako ottaa riskiä?
Joka päivä nähdään siis harrastusten parissa. Tämä harrastus on mulle erittäin tärkeä, melkeinpä koko elämä.
Tämän naisen kanssa ollaan hyvissä väleissä, kavereita. Seksuaalisesta suuntautumisesta ei mulla ole tietoa, mutta luulempa että on hetero. Ikäeroakin on jonkunverran. (hän vanhempi)
Tuntuu niin pahalta, kun tekisi niin mieli kertoa hänelle tunteistani, mutta en haluaisi mokata tätä harrastuspaikkaa. Jos hän torjuisi, ja olisi kovin homofobistinen, niin tuskimpa enää uskaltaisin sinne mennä.
Toivoisin että uskaltaisin kertoa, hän hyväksyisi asian, ja vaikka ei haluaisikaan mitään niin oltaisiin silti väleissä. Sillon olisi varmaan helpompi päästä tästä yli, kun tietää ettei ole mahdollisuuksia. Tulen oikeasti hulluksi tämän asian kanssa, se vaan pyörii kokoajan mielessä..
Uskaltaako ottaa riskiä?
Vastaukset 18
Vanhimmat
Ota riski ja kerro tunteistasi, muutenhan et saa koskaan tietää.. Itsellä vähän samankaltanen tilanne, olen ihastunut yhteen ihmiseen jota näen päivittäin, enkä uskalla kertoa hänelle.. Toivoisinpa että saisin rohkeutta tai hän ehtisi ensin, mikäli vaan on yhtään kiinnostunut tai muuta..
heh, olisitpa se sinä!
pelkään vaan että pilaan kaikki. :/
ja pilalle meni luottamus ja ystävyys. ystäväni suurisydämisyyden vuoksi ystävyyssuhteemme palautui hiljalleen kuukausien kuluessa, muttei siitä koskaan tule entisen kaltaista. kaikki eivät välttämättä pysty kohtaamaan/vastaanottamaan tuollaisia uutisia yhtä hyvin kuin hän. itse koen nyt, etten olisi saanut astua tietyn näkymättömän rajan yli ja tunnen syyllisyyttä että sen tein. ja pettynyt tietysti olin/olen, että tunne oli yksipuolinen.
olin kaiken lisäksi vakuuttunut tunteiden molemminpuolisuudesta, mikä antoi rohkeutta avautumiseen. rakastuneelle tyypillisesti projisoin omia fiiliksiäni häneen ja huonosti kävi. eli mieti vielä nautitko ihanasta ihastumisesta vai menetätkö sen lisäksi ihastuksesi ja hänen lisäkseen harrastusmahdollisuuden, ainakin tuossa ympäristössä.
toisaalta jos ei ota riskejä, ei mitään koskaan saakaan. elämä on..
onnea valitsemallesi tielle!
"ja pilalle meni luottamus ja ystävyys. ystäväni suurisydämisyyden vuoksi ystävyyssuhteemme palautui hiljalleen kuukausien kuluessa, muttei siitä koskaan tule entisen kaltaista."
Oletko puhunut ystäväsi kanssa asiasta kunnolla jälkeen päin? Tai jos se on vaikeaa, niin kirjoita kirje. Siinä voisit esittää asian ja korjata ystävyytenne entiselleen, tai jopa paremmaksi.
Tinni-Tunni
niin, että alat jutella yleisellä tasolla jostain lesbouteen liittyvästä, siten saat selville mitä hän on mieltä lesboista ja miten suhtautuu. En kehottaisi suoraan menemään ja kertomaan tunteista, kandee tutkailla asiaa ensin ennen kun mahdollisesti pilaa kaiken. Nyt esim. paljon puhuttava aihehan on ollut hedelmöityshoidot, joista on hyvä keskustella yleisellä tasolla.
Jännää, kun täällä tuntuu niin monella olevan samantyyppisiä ongelmia.
Itsekin olen kuolettavan ihastunut harrastustoveriini mutten ole uskaltanut tehdä asialle mitään muuta kuin yrittää olla ystävällinen. Tämä ongelma menee niin päin, että itse olen varattu (en kovin tyytyväinen suhteeseeni) ja tämän toisen henkilön suuntautumisesta en tiedä. Tulemme hyvin juttuun ja nainen on juuri sellainen kuin ihannenaiseni on.
Katala ihastuminen on saanut minut hajamieliseksi ja pelkään, että muut harjoituksissakävijät ja seurustelukumppanini alkavat aavistella jotain. No toistaiseksi olen kuitenkin päättänyt antaa itselleni luvan nauttia ihastuksesta. Voihan olla, että se sammuu jossain kohtaa itsestään tai tilanne laukeaa jollain muulla tavalla.
Onnea kaikille muille saman kokeneille!
kiitos kaikille vastanneille hirveästi. Mukava kuulla että on muitakin samassa tilanteessa.
Ehkä nyt ainakin vielä yritän nauttia tästä ihastumisen tunteesta (vaikkei se aina niin ihanaa ole :/ ) ja harrastuspaikasta, ehkä vaikka pikkujouluissa vihjaan jotain. Heh.
Pitää katsoa ja kerätä rohkeutta.
Kiitos teille vielä!
Minäkin olen ihastunut harrastukseni parissa, joukkekaveriini. Mahdollisuudet taitavat olla aika vahvasti nollassa, mutta minkäs teet :). En tiedä uskallanko koskaan paljastaa tätä hänelle. Meneekö tämä tunne ohi, en tiedä....mutta katsellaan. Ihana silti nähdä häntä lähes päivittäin.
Jos ihastuksesi on joukkueurheilun parista, niin voisin kuvitella, ettei hän ole ainakaan kovin homofobinen. Anteeksi muuten tämä yleistykseni naisjoukkueista! ;)
Eli mikset kertoisi jossain sopivassa tilanteessa tunteistasi. Tai voithan edes vihjata pitäväsi naisista ja katsoa, miten kyseinen ihminen suhtautuu tietoon.
Hän kyllä tietää minusta, lesboudestani, kuten aika lailla koko muukin joukkue. Joten se ei ole ongelma.. Eikä hän tietääkseni homofobinen ole... Mutta.. enkä tiedä, hän on kuitenkin joukkuekaverini...uskallanko "pilata" kaiken.. kertomalla.... Sen jälkeen voisin olla naurunalainen. :)!!
Hei, tehtäisiinkö kaikki me samantyyppisessä tilanteessa olevat sopimus, että yritetään jotenkin viestittää ihastuksiemme kohteille tunteistamme? Pikkujoulut tai muu samantyyppinen rento tilaisuus voisi olla hyvä ajankohta.
Kuka lähtee mukaan? Yksin en uskalla...
idea.. :) Jos ottaisi hieman rohkaisua ja viestittäisi jonkin näköistä kiinnostusta. Kynnys on kova, sillä pelkään niin et mulle nauretaan :)!!
Kerro ihastuksellesi. Hän voi vaikka olla se ainoa Oikea, mutta jos kumpikaan ei uskalla lähestyä niin asia ei koskaan selviä. Ja jos homma ei toimi niin ainakin voit sanoa yrittäneesi!!
sovitaan näin, että kaikki me säälittävät ihastuneet, tehdään jotain nyt ihan lähiaikoina =) vaikka pikkujouluna. vinkkejä vielä että miten uskaltaisi vihjailla?
Tsemppiä meille kaikille :) !!
Ok, messissä ollaan muitten pupupöksyjen kanssa. Pikkujoulut on loistava tilaisuus jutella työ- tai harrastekaverin kanssa niitä näitä ilman arjen rooleja. Jospa vielä on vähän rohkaisua jo veressä, niin sitä helpompi.
Oon huomannu (itselläni siis työpaikkaihastus), että juhlissa on erittäin helppo mennä fyysisesti ja psyykkisestikin lähelle toista jos niin halutaan, ilman että kukaan tuntee sitä ahdistavaksi. Siinäpä sitten voi samalla kierrellen ja kaarrellen ja varovasti edeten nostaa esiin puheenaiheita...
Ja vinkki, jos juhlissa on ohjelmanumerona tanssimista (yleensä juhlien loppupuolella on..) niin mikään ei ole parempi hetki mitata toisen kiinnostusta kuin hämärissä musiikin tahtiin liikehtivä ihmisjoukko. Kukaan muu ei huomaa katseiden vaihtoa...
Pikkujoulut sana saa mut kananlihalle...
Mikä niissä pikkujouluissa on että ne saa ihmiset aina sekoilemaan?Onko se niin että duunissa kun ollaan niin virallisia,niin sitten bileissä on luvallista sitten olla oma itsensä...tj.
Jätän tänä vuonna väliin,kuulen sitten pakostakin töissä kuka sekoili kenenkin kanssa ja muut känniörvellykset.
Suosittelen aloitteen tekemistä ihastuksen suhteen ihan selvinpäin arki tilanteessa,hän ottaa ehkä hieman erilailla ja tosissaan sut,kun että meet viihteellä ollessasi flirttailemaan.
Sitä paitsi jos jotain saisikin aikaiseksi juhlissa niin arkitilanteessa sitten tilanne on toinen,ehkä vähän ahdistavaakin.
Hauskaa seurata työporukan saapumista duuniin pikkujoulujen jälkeen:D
Jonkun aikaa on hiljaista ja heti näkee kuka on nolannut itsensä ja käyttänyt firman tarjoamat drinkkiliput hyväkseen,kjäh kjäh...
Pitäisikö perustaa "ole pikkujouluissa vähän avoimempi ihastukesellesi"-liike. Tai vaihtoehtoisesti "näytä, ettei miehet todellakaan kiinnosta"-liike.
Mä olen mukana tässä!!! Ehdottomasti! Vertaillaan sitte kokemuksia kuukauden päästä??
Toi oli hyvä vinkki toi henkisesti ja fyysisesti lähelle meneminen;-) Aina sitä voi vähän horjahtaa ja unohtua siihen...kiinni:-)