Joudunko lopettamaan rakkaan koirani?

kyllä siltä, että voisitte harkita pikkuhiljaa päästämistä hauvan koirien taivaaseen.

Meillä oli keväällä samanlainen juttu. Koira melkein 14.v ja takajalat hoiperteli miten sattuu, ei päässyt enää ylös. Muuten söi ja joi.

Koiran pitää päästä ulkoilemaan, se on niiden luonne. On turhaa kärsittää koiraa, jos se pääsee noin pahaan kuntoon. Itse teimme ratkaisun viikossa. Päätös on helvetillisen vaikea, muta ajattelimme vain koiran parasta. Se oli saanut elää pitkän ja ihanan elämän.

Päätös on kuitenkin teidän. Voimia päätöksentekoon.

On tietysti mahdollista, että joudut luopumaan vanhasta koirastasi, mutta arvelisin, ettei eläinläkäri nähnyt tilannetta toivottomana, lääkitys, jonka antoi, kuulostaa juuri soveliaalta. Voihan olla, että koska on saanut lääkityksen vasta eilen, se ei ole vielä täysin alkanut vaikuttamaan. Odottelisin muutaman päivän ja katsoisin alkaako kohennusta lainkaan tapahtumaan.

Jatkossa jos selviää tuosta tilanteesta, antaisin päivittäin neuro B-vitamiinitabletteja, koon mukaan, keskustele ell kanssa annostuksesta. Ne vaikuttavat juuri tuohon hermotukseen takajaloissa, eli oma koiranikin laahaa takajalkojaan, jos en syötä sille b-vitamiinia, vaikutus uudelleen aloitettaessa näkyy muutamassa päivässä.


Joskus tulee aika luopua, toivotaan ettei se ole vielä. On kuitenkin aina syytä muistaa, että kun rakas lemmikki tulee sairaaksi ja kivuliaaksi, paras palvelus sille on päästää se pilvenreunalle.

muutama vuosi sitten jokseenkin kävi samoin meidän vanhukselle joka oli 13-vuotta.kolmea viikkoa aiemmin koira kaatuili ja horjui pitkän aikaan sen jälkeen tuli jonkin "ihme" parantuminen ja meni ihan ok.kaikki.kunnes oltiin metsässä koira sai itsekseen käydä tarpeillaan ei siis lenkkiä kepin heittoa tms.kotia tultiin ja koira meni keittiön maaten.illalla sit huomasin (siinä kun oli sitä säpinää pienten lasten kanssa koko illan verran) ettei koira ole siitä noussut mihinkään kutsuin sitä käsimerkein kuuro kun oli.ja voih!koira lähti ryömien olohuoneeseen ja kovasti yritti pystyyn.itkien soitin eläinlääkärille jonne sitten elämä päättyikin.toivottvasti teille käy paremmin

vatsa toimii ja ulosteet tulevat normaalisti. Nyt se on aika tukalassa tilassa jos se ei sitä liikuntaa enään tule saamaan.
Mieti kannattaako antaa koiran kärsiä ja kuinka pitkään.

että päästäisit vanhuksen kultapilven päälle. Koirasi on elänyt hyvän ja pitkän koiramaisen elämä. Koirasi kärsii, kun ei enää pääse liikkeille.

Vitamiineillä saataa viikoksi/kuukaudeksi parantaa tilannetta, mutta koirasi on vakavasti sairas. Jos ihan erehellisiä ollaan, niin tuskin enää kauan kestää muutkaan paikat.

Armollisinta olisi päästää koira ikiuneen. Voimia! Raskasta se on päättää, mutta koirasi pääsee myös kivuista!

Älä vielä tee päästöstä...oma koira sai 15-vuotiaana samantapaisen kohtauksen. Eläinlääkäri antoi kortosoni-pistoksen, särkylääkettä ja b-vitamiineja käytettäväksi. Itse olin jo varma, ettei koira palaa enään lääkäristä takaisin, niin hirveää oli katsoa sitä ja sen omaa hämmennystä. Koira tuli täysin terveeksi, viikon päästä käveli ihan normaalisti. Nyt on jo 16,5 vuotias.

Teille ja koiralle kaikkea hyvää, mitä sitten päätättekin. Voimia!

Mielestäni koirasi ei elä enää koiran elämän arvoista elämää ja armeliainta olisi lopettaa eläin. Mieluummin lopettaa liian aikaisin, kuin liian myöhään. Eläinlääkäri toki suostuu jatkamaan hoitoa ja lääkettä vaikka kuinka pitkään, hänhän nettoaa siitä rahaa, mikä loppuu heti kun koiranne on lopetettu. Joskus se ratkaisu vain on tehtävä.

Kiitos kaikille vastanneille.
Päädyin siihen että koiralle oli parasta päästää se kärsimyksistään. Uskoisin että sen olisi ehkä saattanut saada kuntoon, mutta en halunut "kiduttaa" koiraa, uskon että se yritti minun mielikseni kävellä niilä voimillaan mitä oli jäljellä, vaikka helppoa ei sille ollut.

Nyt koirani on ollut poissa 1½ viikkoa, ja ikävä on suuri. Tuhkat rakkaastani saan tällä viikolla, elämässäni on tyhjä paikka, mutta tein varmasti oikean päätöksen.

Pitäkää karvaturreistanne hyvää huolta, koskaan ei tiedä millon viimeisen kerran saat katsoa niihin ihaniin silmiin ja koskea siihen pehmeään turkkiin.

Kiitos kaikille ja hyvää jatkoa.