Minä oon ollu nettipimennossa eilisestä asti, kun myräkkä teki jotain nettiyhteydelle, mutta nyt vihdoin toimii taas.
Meillä on koirat olleet onnesta soikeita, kun on nyt täälläkin satanu lunta ja paljon.
Jopa mummukoira innostui riehumaan nuorempiensa kanssa ja viiletti pihalla häntä mutkalla ja korvat viirupää asennossa takana :)
Sitä ei kovin usein tapahdu, että rouva alentuisi riekkumaan kakaroitten kanssa (itseasiassa varmaan viimeksi viimevuonna, kun tuli ekat lumet), mutta nyt mentiin ja lujaa. Mahtaneeko päästä huomenna koivilleenkaan, kun saattaa olla paikat hiukka jumissa...
Hauska oli seurata tuon nuorimmaisen ihmetystä, kun maailmasta oli tullut valkoinen yön aikana.
Nokka lumeen ja haistelua, sitten aivasteltiin ja saatiin älytön sekohepuli.
Välillä vilkuiltiin mua, että "mamma mitä tää valkonen juttu on mitä on joka paikassa" sitten taas hepuleita ja kierimistä. Eipä oo nuoriherra lunta nähny ikinä elämässään aikasemmin, mutta rodulleen tyypillisesti suurella riemulla ja intohimolla siihen suhtautui.
Eipä siinä oo muuta voinu, kun hyvälle tuulelle tulla itekin, kun noitten touhuja on seurannu eilen ja tänään. Kyllä voi koira olla järjettömän onnellinen tosta kylmästä lumesta ja yhtään ei tahtia haittaa, vaikka tuulenpuuskat tuntuu omistajan jäätävän sisuskaluja myöten...
No pääasiahan se on, että koirilla on mukavaa, vaikka sitten ite alkaakin sinertää ja hytistä ja tuntuu, että siihen kevääseen on ikuisuus ;))
Meillä on koirat olleet onnesta soikeita, kun on nyt täälläkin satanu lunta ja paljon.
Jopa mummukoira innostui riehumaan nuorempiensa kanssa ja viiletti pihalla häntä mutkalla ja korvat viirupää asennossa takana :)
Sitä ei kovin usein tapahdu, että rouva alentuisi riekkumaan kakaroitten kanssa (itseasiassa varmaan viimeksi viimevuonna, kun tuli ekat lumet), mutta nyt mentiin ja lujaa. Mahtaneeko päästä huomenna koivilleenkaan, kun saattaa olla paikat hiukka jumissa...
Hauska oli seurata tuon nuorimmaisen ihmetystä, kun maailmasta oli tullut valkoinen yön aikana.
Nokka lumeen ja haistelua, sitten aivasteltiin ja saatiin älytön sekohepuli.
Välillä vilkuiltiin mua, että "mamma mitä tää valkonen juttu on mitä on joka paikassa" sitten taas hepuleita ja kierimistä. Eipä oo nuoriherra lunta nähny ikinä elämässään aikasemmin, mutta rodulleen tyypillisesti suurella riemulla ja intohimolla siihen suhtautui.
Eipä siinä oo muuta voinu, kun hyvälle tuulelle tulla itekin, kun noitten touhuja on seurannu eilen ja tänään. Kyllä voi koira olla järjettömän onnellinen tosta kylmästä lumesta ja yhtään ei tahtia haittaa, vaikka tuulenpuuskat tuntuu omistajan jäätävän sisuskaluja myöten...
No pääasiahan se on, että koirilla on mukavaa, vaikka sitten ite alkaakin sinertää ja hytistä ja tuntuu, että siihen kevääseen on ikuisuus ;))
Vastaukset 2
Vanhimmat
tuulee liian kylmästi. Eilinen pamahti sitten sateeksi ja rännäksi joka jäätyi yöllä. Tassut lipee liukkaalla samoin ihmisen jalat.
Chihu sai hepulin ja juoksi kehää hulluna. luulin että sitä ei saisi kävelemään lumessa ollenkaan kun vettäkin inhoaa mutta olinpa väärässä ;-)) ja hyvä niin.