Voiko esim. erkkeriin tehdä vain yhden alastulon? Osaatko sanoa, mikä raja mitoilla on siinä tapauksessa?
Helpottaisi vaan kunnolla, tuota salaoja- ja sadeoja-, sekä maalämpöputkien sekamelskaa, niin että saisi kaadot jotakuinkin onnistumaan.
Tuntuu ettei nuo suunnittelijat muutakuin rahasta??
Kun eivät ota huomioon kaikkea, siltä ainakin näyttää meillä???
Sadeojat ja salaojat suunniteltu menemään ristiin, niin, että kaivannotkin menee eri suuntiin toisin paikoin. Ja sitten vielä on jo valmiiksi asennettu kolmeputkea sokkelin alta, maalämpöä varten.
Mahdoton tehtävä, ellei sitten se helpota, että voisi tehdä yhteen erkkeriin yhden alastulon vaan, niin ei tarvitsisi kaivaa ristiin, sadeojaputkea siihen maalämpö, salaojasumaan??????
Ja tämä pakkanen ja lumi ei helpota myöskään asiaa.
Helpottaisi vaan kunnolla, tuota salaoja- ja sadeoja-, sekä maalämpöputkien sekamelskaa, niin että saisi kaadot jotakuinkin onnistumaan.
Tuntuu ettei nuo suunnittelijat muutakuin rahasta??
Kun eivät ota huomioon kaikkea, siltä ainakin näyttää meillä???
Sadeojat ja salaojat suunniteltu menemään ristiin, niin, että kaivannotkin menee eri suuntiin toisin paikoin. Ja sitten vielä on jo valmiiksi asennettu kolmeputkea sokkelin alta, maalämpöä varten.
Mahdoton tehtävä, ellei sitten se helpota, että voisi tehdä yhteen erkkeriin yhden alastulon vaan, niin ei tarvitsisi kaivaa ristiin, sadeojaputkea siihen maalämpö, salaojasumaan??????
Ja tämä pakkanen ja lumi ei helpota myöskään asiaa.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Kannattaisi ehkä kysyä rännikauppiaalta.
Meillä minä olin suunnitellut rännin ja kaadot yhteen suuntaan 16 metriä pitkälle lappeelle. Siinähän oli kattopinta-alaakin jo yli 80m2. Rännikauppias ei ihan suoraan päin naamaa nauranut, mutta ylipuhui kuitenkin niin, että sieltä on nyt kaksi alastuloa. Niin että meillä yhtä syöksytorvea tulee 40m2 vedet.
Kai siihen on jotain teoreettisia laskelmiakin.
Laitoin yhden lappeen (n50m2) kaatamaan vain toiseen kulmaan 100mm putkella, ei tullut edes rankkasateella vesi yli.. Syy oli että kaadon tekeminen vaikutti hankalalle (miten rännikouruun tehdään kaadon kääntö keskelle?) ja tuon sadevesikaivo hässäkän välttäminen.
Meillä arkkitehtikuvien piirtäjä lisäili rännit kuviin, ei niitä kukaan suunnitellut tai laskenut..
Siis tarkoitin, että jos tekisi vain erkkeristä yhden alastulon, ei sitten tarvitsisi kaivaa erkkerin toiselle puolen sadeojaa, sillä katon toisen puolen sadevedet on mahdollista laittaa (luulisin ainakin) , menemään eri reittiä kuin suunnittelija on piirtänyt, eli siitä saa pienellä pätkällä sadeojaputken menemään samaa kaivantoa pitkin, mistä menee salaojatkin, ja sieltä menee autotalli-katoksen sadeojaputketkin, johon voisi vasten piirustuksia laittaa menemään y-haaralla myös talosta toisen puolen sadevedet, ihan hyvin (mielestäni).
Siis talosta on piirretty yksi reitti sadeojille menemään kokoojakaivoon, ja toista kautta salaojat , joissa menee sitten rinnan autotallin sadeojasta lähtevä putki kokoojakaivoon (siis kaksiputkea samassa kaivannossa salaoja ja sadeojaputket). Ja talosta on tehty aivan muualta meno sadeojaputkille kokoojakaivoon.
Meni varmaan vaikeaksi? Mutta saitteko mitään tolkkua, kun tämä kirjoittaminen ei ole meikäläisen heiniä.
parhaaksi näkee paikan päällä! Erkkeriin riittää aivan hyvin yksi alastulo - en edes ymmärrä miksi siihen kaksi pitäisi laittaa! Putket voi vetää mitä kautta tahansa, kunhan kaadot ja suojaus on kunnossa.
vaan rahastaa eikä mieti mitään loppuun asti (ainakaan meillä...)