onko hyvä henki hirvijahdissa?

Kirjoittelen suoraan hirvitornista. Ilma on aurinkoisen kuulakas ja aurinko jopa lämmittää. Pakkasta aamulla 17 astetta.

Tavoitteena parin hirven ammunta ja sen jälkeen, mitä henkeen tulee, haisee se illalla viinalta...

uusi viina mutta ei valittamista.

harmittamaan ku hirvet meni passin läpi ja passimies meni autoonsa piiloon.hirvihorkka varmaan.

hyvä pullon henki.

Ei kovin kehuttava. En tiedä mikä onko pätemisen tarve vai itsekkyys. Seurueen johtaja jakoi parhaat passit itselleen ja kavereilleen. Ilman radiopuhelinta ei ollut mitään asiaa. Nämä "eränkävijät" kun saattoivat vaihtaa aivan yllättäen passipaikkaa niin, ettei tiennyt missä seuraava lähin passi lopulta on.
Meistä muista ei ollut väliä. Kerran jahtipäällikkö soitti kotoaan, että jahti oli lopetettu tunti sitten. Ottaa jonkun verran päähän, kun oli sille päivää vielä ajomatka kotiin - vain 500 km ja tällä bussikuskilla vain 5 km.
Sen verran vähän maanomistajajäsenestä välitetään. No katsotaan, kun on vuokrasopimusten uusimisen aika.

Enimmäkseen porukan henki on hyvä.

Joskus kuitenkin tulee kinaa joidenkin alhaisen itsetunnon omaavien henkilöiden pätemisen tarpeesta. He kun eivät noudata sovittuja sääntöjä vaan ampuvat esim. aikuisen hirven vaikka aamulla olisi sovittu, että metsästetään vain vasaa ja jätetään viimeiset aikuisten luvat myöhemmin käytettäviksi.
Tunteet ovat pinnassa varsinkin silloin, kun osa passimiehistä päästää kielletyn hirven menemään, mutta toinen ampuu sen sitten heti perään.

Olen maanvuokraajajäsen ja jättäytynyt toiminnasta pois yhden seuranjäsenen käytöksen takia. Toimi aiemmin usein metsästyksen johtajana.

Meillä seurahenki on vaihdellut vähän tilanteiden mukaan niin kuin varmaan muuallakin.
Nyt tilanne on varsin hyvä. Passipaikat meillä on arvottu jo vuosia ja muutkin hommat tehdään jokainen vuorollaan. Päälliköäkin kierrätetään muutaman vuoden välein.

Eräs ikävä tapaus sattui-- porukkaa tavallaan petti eräs tai eräät. Asiaa on puhuttu ja tavallaan asia on käsitelty. Seurauksena on kuitenkin se, että väärin toimineiden kanssa eivät muut juurikaan jutustele mukavia ja se näkyy muuutenkin. Ja varmasti nämä väärin tehneetkin huomaavat asian selvästi. Pientä häpeämisen poikastakin on ollut havaittavissa näiden muutaman osalta, ovat olleet aika paljon pois kuvioista. Seurassa muu porukka muistaa joitakin asioita aika pitkään.

sanoa, jotta me nuoremmat ollaan tehty kaikki homma jotta vanhemmat "konkarit" ovat saaneet saaneet ryypätä rauhassa ja haalia itselleen parhaimmat ruhon palat. Ei muuten harmita, mutta kun tuntuu että itse olisin oikeasti kiinnostunut metsästyksestä ja luonnossa olemisesta. Taitaa olla viimeinen kerta Suomessa kun lähden hirviporukkaan. Aika ylimielistä touhua!

meidän seurassa tosi huono henki toisilla eri vapauksia lähtevät passita kesken ajon ja jotkut ampuvat ennen kuin tunnistavat mikä hirvi on tulossa ja ampuvat heti kuin karvoja näkyy

...henki. Ei tarvitse kuin mennä metsään ja pyytää hirviä ja kaikki saa valita paikkansa, missä haluaa olla passissa.

Muuten hyvä, mutta meidän kylän hirviseurue ei hyväksynyt kahta 15v poikaa porukkaan mukaan,ei ajomieheksikään, vaikka pojilla oli metsästyskortitkin jo hankittu.
Vastustajilla oli perusteluna ettei niin nuorista voi ottaa vastuuta, jos jotain sattuu kuka vastaa.
Pojat muistavat varmasti lopun ikänsä kuinka heitä kohdeltiin.

Hirven metsästys on ylevää urheilua, jonka kantavia voimia on ns. hurtti huumori eli suomeksi toisille vittuilu. Olen metsästänyt monessakin kokoonpanossa hirviä ja täytyy myöntää, että se ei ole herkän ihmisen touhua.
Toki joukosta löytyy mukavia, metsästyksestä kiinnostuneita ja luontoa kunnioittavia ihmisiä, joille jahti on kaikki kaikessa. Toinen ääripää on vittumaiset, äärimmäisen huonoilla tiedoilla ja taidoilla varustetut, mistään piittaamattomat "hurtit humoristit". En ihmettele yhtään porukoiden ukkoutumista: harrastamisen tulee olla mukavaa. Sitä kansallinen instituutio hirviporukka ei usein ole ja siitä syystä moni luontoa arvostava pysyy mahdollisimman kaukana kok joukosta.
Itse olen jo vanha ja aika turtunut porukan touhuihin. Tiedän, että ammuimpa hirven kuinka tahansa se on väärin ammuttu: liian ylös, liian alas, liian eteen, liian taakse, väärällä kaliberilla... Mitäpä noista.

...mistään kotoisin.Meillä on nimittäin sellainen tyyli ollut vuosikausia että erityisen yhteishengellisesti kokouksissa päätöksiä tehdään ja kaikenlaista mutta kun tulee tilanne vertailla päätöksien ja todellisuuden suhdetta katsotaan ensin kuka on kyseessä ja sitten toimitaan.Toinen hieno konsti on sellaiseen että sanovat seuraavana päivänä että eilen oli puhetta ja porukalla päätettiin ja kun kysyy milloin ja missä niin sieltä tulee kaikkea epämääräistä mutinaa ja kenenkäs vika yhteishengen kohotuksessa sitten on kuin kysyjän.Että semmoset on jutut mutta taas on mielenkiintoinen vuosikokous tulossa vuoden alussa ja on lupailleet johtavat tahot irtisanoutua kokonaan...saa nähdä miten käy..toivossa eletään sillä tosi outoja vetoja on ollut viimeisen vuoden aikana. Yksi kaveri joka on taksimies sanoi kerran että taksimiehet ne vasta kieroja on.Liekkö perää asiassa noin yleisemmässä määrin.Meinaan että eläköitynyt tai ukkoutunut taksimies se meillä touhuaa...