joilla varmaan on saman laista kun mulla eli maanis depressiivisyyttä näin syksyisin varsinkin. nyt on itellä taas kausi kun ei millään jaksaisi mutta on vaa pakko. töissä käyn joka ainoo päivä tottakai muuten varmaa ottasin itteni hengiltä.. . onneksi on hyvä työpaikka ja mukavii kamuja jotka tukee ja piristää pahoina päivinä.. ja ennen kaikkee kiitos puolisolleni joka jaksaa katsella ailahtelevaa mielialaani ... välillä kun tuun kotii alan vaa itkee kun tuntuu että kaikki on päi helvettii.. ja sit seuraava päivä on hirvee vauhti päällä tekemäs kaikkee... mitää lääkkeit en oo suostunu ottaa ja en tunnu niit tarvitsevankaa... kertokaa muutkin joilla on samoi juttui
hei kaikki
on muitakin
1171
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 1
Vanhimmat
samoja olotiloja kokenut. Minulla oli n. 5v. sitten paha masennus johon sain seroxat nimistä lääkitystä ja jotain muutakin. Ne osoittautui niin "tehokkaiksi", että mieliala kohos ihan maaniseksi tosin sillai, että toisina päivinä olin hirmu vauhdikas ja toisina päivinä ihan masentunut, Multa sit lopetettiin toi masennuslääke ja sain tilalle deprakine nimisen lääkkeen noihin maanisiin oireisiin. Ne tai sit toi seroxatin poisto teki mun olotilasta siedettävän tasasen ja niinpä itse lopetin tuon deprakinen käytön ja nyt mun elämä on tasasen tylsää! Mulla kyl on mieliala/ahdistus/unilääkkeeit joten mikään ei tunnu miltään. Tää syksy kyl saa mielen matalaks kun ei voi olla ulkona niin paljon kun haluais, voipi mennä montakin päivää poistumatta neljän seinän sisältä! Oon nyt ollut yli 4kk työttömänä joten sekin vetää mielen matalaks, mutta oon sillai tyytyväinen, ettei tule enää mitään pahoja maanisia vauhti/sekoilukohtauksia. Mieluummin surkastun omaan kämppään, kuin hölmöilisin ihmisten ilmoilla. Tämmöstää pa...aa elämää tääl.