Eksyin vahingossa näille sivuille jotka ovat kovin viihdyttäviä !
Aloitin vuonna 1973 harrastuksen ja aloituspakettina oli 5 litran hillopurkki, 4 miljoonakalaa ja yksi vesisaniainen. Ilman ph-mittareita ja muuta vesikemiaa on purkki kasvanut 580 litraiseen missä viihtyy kuparimonniset ( 8), tapparakalat ( 16),kardinaalitetrat(20),levänuoliainen, lehtikalat(7) ja kirsikkabarbit(6) sulassa sovussa miekkakasvien ja muutaman etualalla olevan rasvalehden suojissa. Suodatin on halvin perusmalli, samoin lämmitin. Toinen hehkulampuista taitaa olla kasveille hyväksi mainostettu.
Mitään kemikaaleja en käytä, Vaihdan 50 litraa vettä n. kuukauden välein.
Akvaario on kaunis, siisti ja harmoninen, kalat ja kasvit viihtyvät !
Harrastus on mukavaa ja palanen luontoa syksyn pimeyteen on elähdyttävää. Älkää liikaa tuijottako mekaniikkaan tai kemikaaleihin, rohkeasti mukaan vain !
Aloitin vuonna 1973 harrastuksen ja aloituspakettina oli 5 litran hillopurkki, 4 miljoonakalaa ja yksi vesisaniainen. Ilman ph-mittareita ja muuta vesikemiaa on purkki kasvanut 580 litraiseen missä viihtyy kuparimonniset ( 8), tapparakalat ( 16),kardinaalitetrat(20),levänuoliainen, lehtikalat(7) ja kirsikkabarbit(6) sulassa sovussa miekkakasvien ja muutaman etualalla olevan rasvalehden suojissa. Suodatin on halvin perusmalli, samoin lämmitin. Toinen hehkulampuista taitaa olla kasveille hyväksi mainostettu.
Mitään kemikaaleja en käytä, Vaihdan 50 litraa vettä n. kuukauden välein.
Akvaario on kaunis, siisti ja harmoninen, kalat ja kasvit viihtyvät !
Harrastus on mukavaa ja palanen luontoa syksyn pimeyteen on elähdyttävää. Älkää liikaa tuijottako mekaniikkaan tai kemikaaleihin, rohkeasti mukaan vain !
Vastaukset 18
Vanhimmat
Hieman voitaisiin päivittää sun tietojasi sekä hoitorutiinejasi. Akvaariossasi vallitsee taatusti tuolla veden vaihtorytmillä nitraatin ja nitriitin valtakunta.
Olisko sulla laittaa kuvia vai omistatko nykyaikaista digi kameraa?
Voisit vaikka mailata ne mulle, kiinnostaisi nähdä tuo esihistoriallinen kokonaisuus.
Rohkeasti mukaan vain... olisi kiva kuitenki tietää mitä ovat vesi arvosi sekä lämpötilat akvarion eri paikoissa, tuon lämmittimen ansiosta.
Tarkoitin alunperin siis sitä, etten tiedä enkä ole koskaan tiennyt mitään nitriiteistä enkä nitraateista, lämpötilavaihteluista enkä muustakaan nippelitiedosta. Kalat ja kasvit ovat aina voineet hyvin, minkäänlaisia ongelmia ei ole ollut. Lehtikalat ovat jopa kuteneet tässä "esihistoriallisessa kokonaisuudessa ".
Mielestäni oleellista harrastuksessa on sen tuoma ilo ilman insinööritaitoja, eihän luonnossakaan esim. veden lämpötila ole mitenkään vakio.
kyllä nitraatit ja nitriitit eivät ole mitään "nippelitietoa"! Kuuluvat olennaisena osana akvaarioon ja akvaarioharrastukseen kuten muutkin vesiarvot..Jos akvaario tasiaan on niin hyvällä malilla kuin sanot, sulla on täytyny käydä joku ihmeellinen säkä. :)
Ilmeisesti tätä säkää sitten on piisannut jo kymmeniä vuosia !
En kiistä, etteikö tieto olisi valtaa mutta kyllä terveellä järjellä näköjään myös pärjää. Tiedoksi vaan kaikille harrastusta aloitteleville.
Ei mullakaan ole ikinä ollut hinkua mitailla vesi arvoja mutta jatkuva tiedonhalu sai mut lähtemän siihenkin mukaan ja siksi epäilenkin miksi tuolla veden vaihto taajuudella ja vähäisellä määrällä ei akvariossasi olisi nitraatti ja nitriitti arvot jatkuvasti hieman korkeahkot välillä jopa runsaat.
Mulla kun tuossa 350l akvaariossa kahden-kolmen viikon veden vaihto välillä jolloin vaihdan vettä n. puolet kerralla on nitriitti taso 0.4mg/l paikeilla ja nitraatti 23-25mg/l.
Kalastona on toistakymmentä kongontetraa kymmenkunta erilaista ripsimonnia sekä suurehko määrä amanorapuja.
Kun näitä vesikemioita pähkäilee niin kuin tälläkin palstalla yhdessä jutussa, jotkut ottavat asiat hieman liian vaikeasti ja sitä myöden sekoaa pää vielä enemmän. Varsinkin harjaantumaton mieli joka ei ole vielä sisäistänyt edes perus hoito rutiineta, menee taatusti vielä enemmän sekaisin kun joku nimeämätön professori alkaa puhua kemiaa tavan rivi kansalaisille, ja tällä palstalla ei toi keski ikäkään taida vielä kovin korkea olla joten asiat saattaa välillä tuntua melko etäisiltä niinkin yksin kertaisen mutta kuitenkin vaativan harrastuksen parissa.
Akvaarion kypsytys on se yksi perusta joka täytyy tehdä jollakin tapaa jotta akvaarion bakteerikanta saadaan syntymään. Ei ne kalat kertakaikkiaan pysty elämään pelkässä juomavedessä.
Kun kaikki tajuais että ennen kysytystä ei kaloja hankita eikä tingitä valon sävyistä vaikka jotkut pärjääkin vähemmällä sekä voitaisiin hieman ylimitoittaa akvaarion suodatus niin se antaa oivan perustan harrastukselle, rahallisesti nämä tuntuvat kukkarossa aluksi mutta kun on päästy pakkomenoista niin harrastus muoto on loppujen lopuksi aikas edukasta muihin lemmikki harrastuksiin verrattuna.
Lisäksi pitää huomioida kalaston määrä akvaariossa. Ylikansoitus tuo aina ongelmia jota voidaan kompensoida sillä ylimitoitetulla suodatus järjestelmällä.
Tietyt kalat vaativat oikeasti tietyt vesi arvot ja rajat mutta yleisimmät akvaario kalat kyllä pärjäävät laveammissakin oloissa. Pitää vaan muistaa hoitaa akvaariota säännöllisesti niin se toimii kyllä hienosti siinä mukana.
Ruokinnan pitää olla vähäistä mutta riittävän monipuolista, paasto päiviäkin voi pitää jos kalat ovat jo muutaman vuoden akvariossa olleet. Pienet poikaset ja juuri hankitut kalat voivat menehtyä jo päivänkin ravinnotta olemiseen.
Tärkeintä on kuitenkin mun mielestä opettaa uutta harrastajaa perehtymään ennen akvaarion hankkimista siihen kypsyttämiseen, hoitoon ja kalojen vaatimuksiin sekä tekniseen toteuttamiseen.
Kun on tietty pohja asioista niin on paljon helpompi sisäistää ja tajuta asioita jotka oikeesti on aikas yksin kertaisia kun hoidetaan akvaariokaloja lemmikkeinä.
Tässä tää tietoisku.
lehtikalat kutevat melkein ihan millaisessa altaassa-olosuhteissa tahansa. ovat nimittäin niin helppoja..
millainen allas se on jos vain kalat viihtyvät ja voivat hyvin???
vähän väliä, fool.
akvaario on melkein 200 litraa,ja siellä majailee tällä hetkelllä:miekka pyrstöjä (2 naarasta 1 uros,)miljoonakaloja (3naarasta 2urosta poikasia,)viisi seeprabarpia,sekä yksi partamonni.Olen aina pitänyt akvaario harrastuksesta,mutta siitä olen oppinut vanhempieni kautta he hankkivat akvaarion noin 3 vuotta sitten.Vanhemmillani oli akvaario silloinkin kun minä en ollut vielä syntynyt.Akvaariossamme on ollut myös aikanaan neontetroja,lehtikaloja,kultakaloja,ja jokin muu monnilaji (en nyt muista mikä.)Niin... joku varmasti tulee huomattelemaan "kovasta vedestä",meillä miljoonakalat ja miekkapyrstöt ovat pärjäneet TOSi,TOSI hyvin ilman kovaa vettä.Ne ovat aivan sitä lajia jolla pitäisi olla kovaa vettä.Meidän akvaariossa ne ovat kuitenkin tottuneet olemaan sitä ilman.Olen kasvattanut miljoonakaloja siitä asti kun olen niitä hankkinut.Miekkapyrstöjenkin jälkeläisiä jäi jaljelle kolme (siitä on kauan aikaa.)Muut kuolivat jo vähän ennemmin,ja se yksi naaras jokun aika sitten,joten päätin ostaa miekka- pyrstöjä lisää,ja aloittaa uuden sukupolven.Että tällaista...
Oletko aivan varma että kaikki on aina ollut kunnossa? Ovatko eri lajien kalasi eläneet niin pitkään kuin niiden akvaariossa kuuluisi? Onko ollut tauteja, leväongelmaa? Kasvavatko kasvit maksimaalisen tuuheasti? Akvaariossa voi olla monikin asia kauan vähän pielessä eivätkä kalat kuole tai hätäänny, vaan kyseessä on ennemminkin sammakko kuumassa vedessä -ilmiö, eli kun olot huononevat vähitellen tottuvat kalat niihin.
Kaikki voi hyvin olla kunnossa, mutta et todellakaan ainakaan menettäisi mitään tutustumalla moderniin akvaarionhoitoon! Kuten itse aloitellessani huomasin, ovat asiat menneet eteenpäin jopa 5 vuodessa aimo harppauksia!
Kalasi eivät ole edes sataprosenttisen hyvin yhteensopivia. pH:n pitäisi pysyä erittäin tarkasti aloillaan jotta se ei menisi liian korkeaksi tai matalaksi millekään lajille.
Kardinaalitetra:
pH 5,0–6,5. Lämpötila 24–28 °C, hyvin pehmeä vesi.
Kuparimonninen:
pH 6,0–7,5, lämpötila 22–26 °C, vesi pehmeää tai keskikovaa (dH alle 25)
Levänuoliainen:
pH 6,0–8,0, lämpötila 24–28 °C, kovuus mieluiten pehmeä tai keskikova.
Tapparakala:
pH 5,5–7,0. Lämpötila 24–28 °C, pehmeä vesi. Vaatii viihtyäkseen kovaa virtausta. Arka, viihtyy vain jos pintakasveja on tarpeeksi eivätkä akvaarion muut kalat ole sen mielestä liian pelottavia.
Lehtikala:
pH 6,0–7,0, lämpötila 24–28 °C, pehmeä vesi (dH alle 15)
Kirsikkabarbi:
pH 6,5–7,5, lämpötila 23–26 °C, veden kovuus pehmeä tai keskikova.
Ja onhan pohjasi hiekkaa, sorapohja vahingoittaa monnisten viiksiä? Entä onko tapparakaloja ajatellen kunnon peitinlasit?
On se merkillistä, kun kasvit ja kalat ovat oikein hyvävointisia, mitään leväongelmaa ei ole esiintynyt vaikka näemmä asiantuntijoiden mukaan näin ei voisi ( tai saisi ? ) olla. Leviä rapsuttelen vanhalla itsetehdyllä pajupuuvarrella mihin on kiinnitetty partakoneenterä silloin tällöin, suodattimen superlonin puserran puhtaaksi kaksi kertaa kuussa. Uusia kaloja ( kardinaalitetrat ) ostin muistaakseni jouluksi 2004, nuo muut ovat n. 5 vuotiaita.
Mikä ihme tässä nyt on sitten niin väärin ? Mielestäni edelliset viestit ovat esimerkkejä siitä, miten koko hommasta saadaan kauhean hankala ja pelottavakin. Ymmärrän toki, että ehkä on syytä varoitella täysin yhteensopimattimista kalavalinnoista mutta kyllä joku maalaisjärkikin on sallittua.
Niin kuin jo kirjoitin niin ksyllä tämän harrastuksen kanssa pärjää kun on ns. perus asiat hanskassa.
Mutta kuten sanottua on sullakin vanha akvaristi hieman petrattavaa vaikka kaikki tuntuiskin olevan hyvin. Kalat eivät sitä osaa sulle kertoa muuta kuin sairastumalla ja kuolemalla mystisesti.
Vaikka suodattimes teho on erittäin alimitoitettu ja valaisimesi ali tehoinen näyttää akvaariosi kalasto voivan hyvin vaikka nyky ohjeittenkin mukaan vettäkin pitäisi vaihtaa tuon kokoiseen akvaarioosi puolet viikon aikana, ei kerralla mutta määrällisesti.
Kaikki vaikuttaa kaikkeen ja näyttää kuitenkin silti että jotain teet oikein kun ja jos kerran ollaan vältytty sairauksilta sekä kalakuolemilta.
Mutta on tuo edellinenkin kirjoittaja oikeassa. Nykypäivänä akvaarion hoitamisesta tiedetään hieman enemmän kuin seitkyt ja kasarin jopa viime vuosikymmenellä.
Tekniikka muuttuu valaisimet ja valotehot sekä sävyt muuttuvat kasveille hyödyllisempään suuntaan. Kalojen hoitamisesta tiedetään yksinkertaisesti vain enemmän. Jotkut haluaa viedä tämän todella pitkälle ja edistää harrastus muotoa ja he tuntuvat unohtavan kuinka helpollakin voi päästä samoihin tuloksiin. Ei kaikkien tarvitse hankkia HighEnd laitteita yms. tarvikkeita hoitaakseen kaloja oikein. Se seikka kuitenkin pitää muistaa että kalojen elin oloista luonnossa tiedetään nykyään enemmän (muistatteko minkälaisia dinosaurusten luultiin olevan 80 vuotta sitten ja mitä tiedetään niistä nykyään) maailma kehittyy, Eskoseni ja niin myös meidänkin siinä mukana.
Kaloille pitäisi koittaa saada vankeudessa niin lähelle luonollista olotilaa vastaavat elin olosuhteet kuin suinkin vaan on mahdollista.
Ainakin se on mun mottoni tässä harrastus muodossa, valitettavasti jotkut tyytyvät hieman vähempään ja sitten täällä ollaankin auttamassa mutta en tule ikinä vaatimaan samaa vaan koittamaan ihmiset käsittämään minkä vastuun he kuitenkin joutuvat kantamaan niin mitättömiltä tuntuvien kalojen takia.
Mulle on tärkeää nähdä kalan koko elin kaari mahdollisimman pitkään ja hoitaa sille elin olot niin hyviksi kuin vain suinkin voin, nykytekniikan avustuksella.
Tuolla maalais järjellä pärjää todella pitkälle kunhan on sisäistänyt akvaario harrastuksen perus elementit kunnolla.
pH 6.5-7.0
dh 4-10
C 25-26
Tapparakalat on kuuluisia vesivaatimuksistaan joten ei tuolla veteraanin akvaariossa kaiki voi olla huonosti jos periaatteessa mikään... tää vaan vahvistaa mun omia teorioitani joita en oo ikinä enkä aikokaan AWssa paljastaa, sieltä tulis paskaa niskaan kilon kasoissa seuraavan kuukauden ajan.
Noilla vesi arvoillahan oldtimerin akvaario pelittää kyllä ja kun ajatellaan kalastoa kokonaisuutena, ei nitraattikaan pääse kovasti kohoamaan tuon kokoisessa akvaarioss vaikka veden vaihto olisikin vähäistä.
Mulla on melkein samanlainen tilanne, laskennallisesti tuossa isossa akvaariossa ja voisin myös vaihtaa vähemän kerralla, viikon välein mutta oon nyt valinnnut tuon vaihtovälin kerraksi kolmessa viikossa ja n. puolet akvaarion vedestä kerralla. Näin saan aikaan hieman sadekautta muistuttavan ilmiön akvaariooni ja siitä kongontetrat tuntuvat nauttivan silmin nähden.
Nää hoito jutut on niin monimuotoisia näissä akvaario hommissa että, siinää periaatteessa piileekin koko jutun mielenkiintoisuus ja se kiksi josta mä ammennan motivaationi hoitaa näitä lemmikkejäni akvaarioissani.
Kun kuulemma pienestä akvaariosta saa tehtyä runsaalla kasvimäärällä ja pienellä kalamäärällä ns. vanhavesiakvaarion. Että nitriitti ja nitraatti pysyvät kurissa kasvien avulla, ei vettä tarvitsisi periaatteessa vaihtaa kuin oman mielenrauhan turvaamiseksi. Jos tässä onkin käynyt sitten näin, vaikka kyseessä onkin iso akvaario?
kertomaan tänne, että millainen akvaario sinulla on. Ü Toivotaan etteivät nämä tietäjät täällä vieneet akvaarioinnostustasi ihan pohjalukemiin. Ü
Minusta on kyllä ihmeellistä, että vaikka altaasi näyttää olevan aika hyvillä kantimilla, niin silti siinä pitäis olla jotain häikkää. Jos ei sellaista mikä näkyy, niin sitten siellä pitäisi olla varmasti jotain sellaista mikä ei näy. Ihan niin kuin ei akvaariota voisi pitää pystyssä ilman tieteellisiä vempaimia.
Itselläni on 317 litrainen allas jossa polskii tyytyväisenä useampi kala. Kaikenlaisten tietäjien kannattaa jättää loppu lukematta sillä se voi aihetuttaa elinikäisen trauman. Eli nämä onnelliset kalat löytyvät altaastani: 4 lehtikalaa, 6 leväbarbia, 1 kiekko, 5 monnia, 2 partamonnia, 10 intiaanisulkaa, 10 kiilakylkeä, 4 kirsikkabarbia, 5 neonia, 5 kardinaalitetraa, 3 imumonnia, 4 seepraa ja 5 piikkisilmää.
Sen verran aion kalakantaa muuttaa, että lasken 10 päiset parvet 8 parvisiksi, mutta se saa tapahtua luonnollisin keinoin.
Vettä vaihdan joskus kerran päivässä 1/3 tai pari kertaa viikossa. Suurin syntini kalojen kanssa on niiden liika ruokinta ja toisekseen ruuan laatu. Kiekkokala kun ei suostu syömään muuta kuin kanaa ja seitiä ja niitä kun syöttää niin vesi ei kauaa puhtaana pysy. Joskus yrittänyt survoa sekaan kuivamuonia, mutta sellainen puhalletaan heti suusta. Saan kait heittää hyvästit sille haaveelle, että söisi hiutaleita ja muuta kalaruokaa, niin kuin kunnon kalat tekvät.
Ja lopuksi kaikille lehtikalan omistajille. Älkää vain missään nimessä iloitko siitä että lehtiksenne kutevat. Katsokaas ne kun todellakin kutevat millaisessa vedessä ja altaassa tahansa. Jopa minun altaassani, jonka vesiolot eivät aina ole parhaimmasta päästä. Näin ainakin luulen koska testejä en käytä ja allas missä ei käytetä testejä ei yksinkertaisesti voi olla hyvää vettä. Toki muutkin kalat kutevat altaassani, kuin vain lehtikset, mutta se ei siis ole merkki siitä että kaikki olisi hyvin. Eikä edes sekään tarkoita että kaikki olisi hyvin, jos kalat ovat terveitä ja iloisia. Ei ainakaan jos tietäjiin on uskominen ja miksi emme uskoisi.
No ihan asiaakinhan nämä tietäjät tietysti puhuvat, mutta en ymmärrä miksi jokainen allas joka ei ole perustettu heidän ohjeidensa mukaan on huono ja pitäisi vähintäänkin lopettaa. Toki löytyy kalan pitäjiä jotka eivät niin tarkkaan katso mitä altaaseensa laittavat, mutta itse en niitä summa mutikassa valitse. Luettua on tullut yksi jos toinenkin kirja.. paitsi apua.. juuri muistin että kaikki akvaariokirjathan ovat vanhentuneita ja suurin osa kalojen kuvauksista, muusta nyt puhumattakaan, eivät enää luultavasti pidä paikkaansa. Tästä lähtien taidan valikoida seuraavat kalalajit ihan summa mutikassa.. aika sitten näyttäköön mitkä selviävät hengissä ja mitkä ei.
Olipa mukavaa saada näin paljon vastauksia ja erilaisia näkökulmia. Ja tittelit oldtimer ja veteraani erityisesti lämmittävät. Taidan olla aika vanha setä tällä palstalla roikkumaan kun ikää on kohta 50 mutta akvaariostani en luovu enkä juuri tapojanikaan olivatpa ne sitten vaikka kuinka vanhanaikaisia tahansa. Pääasia on, että kalat ja kasvit viihtyy ( ovat aina viihtyneet ) eivätkä hekään lue uusinta modernia akvaarionhoito-oppaita.
Ja jatka ihmeessä rupattelua täällä.
Miltäs se tuntuis ikäimmeiseltä hieman kokeilla moternia akvaarion sekä kalojen hoitoa ihanniinku koe luontoisesti vaan?
Olis antaa muutama resept kokeeksi?
Tekniikkaa en pakota tätä koetta varte muuttamaan!