Amk on opisto...

Hallinnollisella päätöksellä Helsingin teknisestä opistosta tehtiin korkeakoulu. :D Nimi muuttui, substanssi ei. MUAH! AMK on opisto.

University of Applied Sciences ei ole sama kuin University. Itse asiassa koko termi on lähinnä huonoa pilaa.

University on yliopisto, oppilaitos joka koostuu tiedekunnista (faculty/college). Minkä sortin tiedekuntia amk:issa on? Eihän siellä edes harjoiteta tiedettä! Juuri tästä johtuen yliopistoja kutsutaan toisinan tiedekorkeakouluiksi erotukseksi amk:ista ja Applied Sciences -nimikkeen käyttö on harhaanjohtavaa.

Ammattikorkeakoulu on ennemminkin kokonaisuudessaan yksittäinen "college". Näin ollen paras englanninkielinen nimeke olisi "Community College", sillä amk:t ovat kunnallisia kouluja.

Arcada Community College
Helsinki/Stadia Community College
Community Business College of Helsinki
Espoo-Vantaa Technical Community College
Turku Community College
Southwest Community College
Tavastia Community College
Diaconical Community College
Haga Institute Community College
Community College of Liberal Arts
Åland Community College
Swedish Community College

Poliisiammattikorkeakoulu voisi olla vaikka National Police College, sillä se ei ole kunnallinen.

Itsellänikin on sama tunne. En tiedä ketään ihmistä joka oikeasti kuvittelisi, että yliopisto ja AMK on samoja asioita. Tuntuu, että tuo luulo on pelkästään yliopistolaisilla täällä foorumilla ja heidän pitää sen takia pönkittää heikkoa egoaan.

Tuosta nimestä vielä... olen kyllä samaa mieltä, että tuo University of Applied Sciences on hämäävä, mutta tosin Polytechnic ei myöskään kerro totuutta. Parempi nimitys olisi ollut mielestäni "College" tai ehkä "College University". Mutta tästä nimi hommasta eivät siis todellakaan päätä itse opiskelijat.

Mitä tarkoitat "puolet pidemmällä" - kaksinkertaista (200% vanhaan nähden) vai vanhan pituutta + puolet siitä lisää (150% vanhasta)? Tästä taidetaan olla ainakin kahta mieltä, ja jos joku tietää kumpaa se oikeasti tarkoittaa, niin kertokoon, please, minullekin.

Mutta saivartelu sikseen - tarkoitit kumpaa hyvänsä, se ei pidä paikkaansa. Paljonkos esimerkiksi insinöörien ja sairaanhoitajien koulutus pidentyi kun opistojen oven päälle vaihdettiin nimikyltiksi AMK? Onko koulutusaika 150% entisestä vai peräti 200%? Ei taida lisäys olla ihan tuota luokkaa.

Useimmilla aloilla lisäys oli puoli vuotta - joka sattumoisin on yhtä pitkä kuin AMK:n pakollinen työharjoittelu, joka senkin useimmat suorittivat opistoaikanakin, mutta silloin se hoidettiin vapaaehtoiselta pohjalta kesätöissä, silloin sitä ei merkitty erikseen opintosuoritukseksi.

Tradenomeilla lisäys yo.merkonomeihin nähden on sentään 1,5 vuotta, josta siitäkin taas se puoli vuotta harjoittelua.

Eikä se opintoajan pidentäminen mikään tason parannuksen tae ole, jos siihen lisäaikaan ei ole keksitty mitään todellista sisältöä. Ei pelkkä ylimääräinen vuosi jonninjoutavaa täyteohjelmaa tee kestään sen pätevämpää kuin todelliset sisällöt tiivimpänä pakettina opistossa opiskelleesta.

Itse olen suorittanut sekä opisto- että AMK-tutkinnon, eikä tasoeroa juuri ollut (ala oli kyllä eri). AMK:ssa opettivat samat opettajat, jotka olivat opettaneet koulun ollessa vielä nimeltään opisto, ja minun mielestäni AMK:ssa oli ainakin vuoden edestä aivan turhaa sälää: "ongelmalähtöistä oppimista" jossa kukaan ei oppinut mitään ja naurettaavaa mekaanista tiedon jäljentämistä (suomeksi: copy-paste-esseismiä). Aina ei vaivauduttu edes kunnolla peittelemään sitä, että kyseessä oli hyödytön täyteohjelma, jolla opiskeluaikaa oli keinotekoisesti pidennetty.

Ja mikäs autuus se ptuus on? kirjoitti:

Mitä tarkoitat "puolet pidemmällä" - kaksinkertaista (200% vanhaan nähden) vai vanhan pituutta + puolet siitä lisää (150% vanhasta)? Tästä taidetaan olla ainakin kahta mieltä, ja jos joku tietää kumpaa se oikeasti tarkoittaa, niin kertokoon, please, minullekin.

Mutta saivartelu sikseen - tarkoitit kumpaa hyvänsä, se ei pidä paikkaansa. Paljonkos esimerkiksi insinöörien ja sairaanhoitajien koulutus pidentyi kun opistojen oven päälle vaihdettiin nimikyltiksi AMK? Onko koulutusaika 150% entisestä vai peräti 200%? Ei taida lisäys olla ihan tuota luokkaa.

Useimmilla aloilla lisäys oli puoli vuotta - joka sattumoisin on yhtä pitkä kuin AMK:n pakollinen työharjoittelu, joka senkin useimmat suorittivat opistoaikanakin, mutta silloin se hoidettiin vapaaehtoiselta pohjalta kesätöissä, silloin sitä ei merkitty erikseen opintosuoritukseksi.

Tradenomeilla lisäys yo.merkonomeihin nähden on sentään 1,5 vuotta, josta siitäkin taas se puoli vuotta harjoittelua.

Eikä se opintoajan pidentäminen mikään tason parannuksen tae ole, jos siihen lisäaikaan ei ole keksitty mitään todellista sisältöä. Ei pelkkä ylimääräinen vuosi jonninjoutavaa täyteohjelmaa tee kestään sen pätevämpää kuin todelliset sisällöt tiivimpänä pakettina opistossa opiskelleesta.

Itse olen suorittanut sekä opisto- että AMK-tutkinnon, eikä tasoeroa juuri ollut (ala oli kyllä eri). AMK:ssa opettivat samat opettajat, jotka olivat opettaneet koulun ollessa vielä nimeltään opisto, ja minun mielestäni AMK:ssa oli ainakin vuoden edestä aivan turhaa sälää: "ongelmalähtöistä oppimista" jossa kukaan ei oppinut mitään ja naurettaavaa mekaanista tiedon jäljentämistä (suomeksi: copy-paste-esseismiä). Aina ei vaivauduttu edes kunnolla peittelemään sitä, että kyseessä oli hyödytön täyteohjelma, jolla opiskeluaikaa oli keinotekoisesti pidennetty.

No tekniikan puolella harjoittelu hoidetaan vieläkin omatoimisesti
lomien aikana. Ei siellä ole mitään palkatonta harjoittelua
tms., kuten esim. sairaanhoitajiksi opiskelevilla.

Ja mikäs autuus se ptuus on? kirjoitti:

Mitä tarkoitat "puolet pidemmällä" - kaksinkertaista (200% vanhaan nähden) vai vanhan pituutta + puolet siitä lisää (150% vanhasta)? Tästä taidetaan olla ainakin kahta mieltä, ja jos joku tietää kumpaa se oikeasti tarkoittaa, niin kertokoon, please, minullekin.

Mutta saivartelu sikseen - tarkoitit kumpaa hyvänsä, se ei pidä paikkaansa. Paljonkos esimerkiksi insinöörien ja sairaanhoitajien koulutus pidentyi kun opistojen oven päälle vaihdettiin nimikyltiksi AMK? Onko koulutusaika 150% entisestä vai peräti 200%? Ei taida lisäys olla ihan tuota luokkaa.

Useimmilla aloilla lisäys oli puoli vuotta - joka sattumoisin on yhtä pitkä kuin AMK:n pakollinen työharjoittelu, joka senkin useimmat suorittivat opistoaikanakin, mutta silloin se hoidettiin vapaaehtoiselta pohjalta kesätöissä, silloin sitä ei merkitty erikseen opintosuoritukseksi.

Tradenomeilla lisäys yo.merkonomeihin nähden on sentään 1,5 vuotta, josta siitäkin taas se puoli vuotta harjoittelua.

Eikä se opintoajan pidentäminen mikään tason parannuksen tae ole, jos siihen lisäaikaan ei ole keksitty mitään todellista sisältöä. Ei pelkkä ylimääräinen vuosi jonninjoutavaa täyteohjelmaa tee kestään sen pätevämpää kuin todelliset sisällöt tiivimpänä pakettina opistossa opiskelleesta.

Itse olen suorittanut sekä opisto- että AMK-tutkinnon, eikä tasoeroa juuri ollut (ala oli kyllä eri). AMK:ssa opettivat samat opettajat, jotka olivat opettaneet koulun ollessa vielä nimeltään opisto, ja minun mielestäni AMK:ssa oli ainakin vuoden edestä aivan turhaa sälää: "ongelmalähtöistä oppimista" jossa kukaan ei oppinut mitään ja naurettaavaa mekaanista tiedon jäljentämistä (suomeksi: copy-paste-esseismiä). Aina ei vaivauduttu edes kunnolla peittelemään sitä, että kyseessä oli hyödytön täyteohjelma, jolla opiskeluaikaa oli keinotekoisesti pidennetty.

50 %. Vaikka moni puhekielessä kuvittelee tarkoittavansa kaksinkertaista eli 100 % pidempää. Puolet lyhempi on taas 50 % alkuperäisestä.

Näin olen kuullut useamman äidinkielen opettajan kertovan.

Mutta asiasta: itse olen opiskellut samaa ainetta sekä amk:ssa että nyt yliopistossa, ja ero ei ole ainakaan kirjallisissa töissä tai niiden määrässä vaan laadussa ja mielekkyydessä. Opetus on tosi pätevää eikä kopiointia jostain (alani amk-opettajat valmistuvat myös samalta laitokselta).

Ja mikäs autuus se ptuus on? kirjoitti:

Mitä tarkoitat "puolet pidemmällä" - kaksinkertaista (200% vanhaan nähden) vai vanhan pituutta + puolet siitä lisää (150% vanhasta)? Tästä taidetaan olla ainakin kahta mieltä, ja jos joku tietää kumpaa se oikeasti tarkoittaa, niin kertokoon, please, minullekin.

Mutta saivartelu sikseen - tarkoitit kumpaa hyvänsä, se ei pidä paikkaansa. Paljonkos esimerkiksi insinöörien ja sairaanhoitajien koulutus pidentyi kun opistojen oven päälle vaihdettiin nimikyltiksi AMK? Onko koulutusaika 150% entisestä vai peräti 200%? Ei taida lisäys olla ihan tuota luokkaa.

Useimmilla aloilla lisäys oli puoli vuotta - joka sattumoisin on yhtä pitkä kuin AMK:n pakollinen työharjoittelu, joka senkin useimmat suorittivat opistoaikanakin, mutta silloin se hoidettiin vapaaehtoiselta pohjalta kesätöissä, silloin sitä ei merkitty erikseen opintosuoritukseksi.

Tradenomeilla lisäys yo.merkonomeihin nähden on sentään 1,5 vuotta, josta siitäkin taas se puoli vuotta harjoittelua.

Eikä se opintoajan pidentäminen mikään tason parannuksen tae ole, jos siihen lisäaikaan ei ole keksitty mitään todellista sisältöä. Ei pelkkä ylimääräinen vuosi jonninjoutavaa täyteohjelmaa tee kestään sen pätevämpää kuin todelliset sisällöt tiivimpänä pakettina opistossa opiskelleesta.

Itse olen suorittanut sekä opisto- että AMK-tutkinnon, eikä tasoeroa juuri ollut (ala oli kyllä eri). AMK:ssa opettivat samat opettajat, jotka olivat opettaneet koulun ollessa vielä nimeltään opisto, ja minun mielestäni AMK:ssa oli ainakin vuoden edestä aivan turhaa sälää: "ongelmalähtöistä oppimista" jossa kukaan ei oppinut mitään ja naurettaavaa mekaanista tiedon jäljentämistä (suomeksi: copy-paste-esseismiä). Aina ei vaivauduttu edes kunnolla peittelemään sitä, että kyseessä oli hyödytön täyteohjelma, jolla opiskeluaikaa oli keinotekoisesti pidennetty.

"Eikä se opintoajan pidentäminen mikään tason parannuksen tae ole, jos siihen lisäaikaan ei ole keksitty mitään todellista sisältöä. Ei pelkkä ylimääräinen vuosi jonninjoutavaa täyteohjelmaa tee kestään sen pätevämpää kuin todelliset sisällöt tiivimpänä pakettina opistossa opiskelleesta."
Mitäköhän alaa olet opiskellut?

Meidän alallamme (bioanalytiikka) nämä "ylimääräiset" opinnot opistoon verrattuna takaavat valmiudet työskennellä kaikissa alamme laboratorioissa. Opistotason koulussa piti/sai erikoistua vain yhteen. Mekin siis työharjottelujen ja valinnaisten kurssien kautta perehdymme laajemmin joihinkin aloihin, mutta voin esim. laajemmista mikrobiologian opinnoista huolimatta mennä tulevaisuudessa patologian laboratorioon töihin. Vastaava käytäntö on lähes koko Euroopassa.
Monissa maissa tutkinto on kandin paperit yliopistolta. Siksi on mielestäni hyvä että koulutus on meillä yhtä laaja ja samansisältöinen. (Voit vaikka googlettaa biomedical laboratory science ja verrata opintosuunnitelmia Suomen vastaaviin) Se takaa meille mahdollisuudet työskennellä muuallakin kuin Suomessa. Opistotason tutkinto ei olisi riittänyt siihen.
Palkkojen takia Suomeen ei varmaankaan kannata jäädä. Ilmaisen opiskelun takia kylläkin.

"Ei mikään duuni ole toista huonompi, ja kanssayliopistolaiset voisivat muistaa että millään alalle ei ole kivaa eikä motivoi, vaikka palkka olisi kuinka kova, jos homma ei yhtään kiinnosta eikä vastaa omia vahvuuksia. "

- kannattaa peilata tätä virkettä kirjoituksesi viimeiseen virkkeeseen. Taidat olla tuleva lääkäri vain märissä unissasi.