Halkomisella tarkoitetaan maanmittaustoimitusta, jossa murto-osin omistettu kiinteistö jaetaan osakkaiden kesken. Jakolain voimassaoloaikana jyvitettiin maa ja kukin osakas sai niinpaljon jyvitettyä maata kuin hänen osuutensa edellytti. Esim., jos tila omistettiin puoliksi sai kumpikin osakas tilan maa-alueista arvoltaan puolet koko tilan arvosta.
Miten metsä jyvitettiin ? Opiskellessani Teknillisessä korkeakoulussa opetettiin siellä, että mm. puhdastuottonsa mukaan tuli metsät jyvittää. Edelleen opetettiin siellä, että puustoa ei arvioitu ellei tehty puustotiliä.Ja opetukseen kuului, että kutkin tilukset jyvitettiin metsän keskimääräisen puuston mukaan paikkakunnalla metsätyypeittäin silloin kun puustotiliä ei tehty. Mihin tämä johtaa ? Tarkasteellaanpa esimerkkiä !
Olkoon meillä halottavana tila, jossa on 100 hehtaaria metsää. Teoreettisena esimerkkinä kärjistäen oletetaan, että tila on kahdessa palstassa ja kumpikin käsittää metsätyypeiltään täysin samanlaisen maan. Okoon kumpikin palsta niin ikään 50 hehtaarin suuruinen tarkalleen. Kumpikin palsta käsittää esimerkkinä 50 hehtaaria mustikkatyypin metsää.
Miten halotaan? Maa jyvitetään keskimääräispuuston mukaan paikkakunnalla. Oletuksena on niin ikään se, että toisella palstalla kasvaa päätehakkuuikäinen tukkimetsä ja toinen palsta on hakattu paljaaksi kokonaan. Koska metsä jyvitetään keskimääräispuuston mukaan tulee pyrkiä arvioimaan kumpikin palsta sen mukaan kuin niillä metsätyypeiltään kasvaa keskimäärin metsää paikkakunnalla. TKK:n ja yliopiston opetuksen mukaan puustoa ei saa arvioida todellisuuspuuston mukaan vaan keskimäräispuuston mukaan paikkakunnalla.
Mitä tästä seuraa? Tukkimetsäpalstaa ei arvioida todellisuuspuuston mukaan. Eikä paljaaksihakattua palstaa arvioida todellisuuspuuston mukaan. Niille kummallekkin arvioidaan keskimääräispuuston mukaan jyvitysarvo. Koska kumpikin palsta on kokonaisuudessaan mustikkatyypin metsää niille kumallekin on asetettava samanlainen keskimääräispuusto. Tämä tapahtui ennen metsän verotustietojen mukaan, johon tässä teoreettisessa tarkastelussa ei tarvitse puuttua.
Mikä on lopputulos ?Kumpikin palsta on maanmittarin mukaan saman arvoinen ! Ja kumpikin jako-osakas saa arvoltaan saman verran maata. Tällöin annettiin toinen tukkimetsäpalsta toiselle ja toinen paljaaksihakattu palsta toiselle, koska heillä oli koko tila omistettu puoliksi.
Näin ollen omistaja A sai 50 hehtaaria tukkimetsää ja B 50 hehtaaria paljaaksi hakattua metsää. Maanmittarin mukaan kumpikin sai samanarvoisen palstan !
Nyt kävi kuitenkin niin, että kumpikin halusi pian myydä palstansa. Tätä myyntiä varten kutsuttiin paikalle metsänhoitaja, joka arvioi kummankin palstan summamenetelmällä todellisuuspuuston mukaan. Tuloksena oli, että B:n palsta oli huomattavasti vähäarvoisempi A:n palstaan nähden, koska B:llä ei ollut puustoa palstallaan lainkaan. Onko tämä hyväksyttävää ? Kumpi oli oikeassa, maanmittari vai metsänhoitaja ?
Olen jo monta vuotta epäillyt TKK:n opetuksen oikeellisuutta, sillä arvelisin, että Jakolain säännöksiä opetuksessa on tulkittu väärin. Mielstäni ei Jakolaissa ole tarkoitettu keskimääräispuustoa vaan puuston arvoa keskimäärin ( eliminoidaan arvon tilapäiset vaihtelut ). Itse puusto arvoidaan todellisuuspuuston mukaan kuten Jakolain edeltäjän Asetus jakolaitoksesta mukaan tehtiin. Tällöin meneteltiin niinkuin metsänhoitajat nykyisinkin tekevät: Todellisuuspuusto ja maapohja.
Kommetteja
PA
PS NYkyisin on voimassa jakoa säätelevänä Kiinteistönmuodostuslaki ja Jakolaki on kumottu. MIten KML:ssä menetellään on kysmys josta en tiedä mitään.
Miten metsä jyvitettiin ? Opiskellessani Teknillisessä korkeakoulussa opetettiin siellä, että mm. puhdastuottonsa mukaan tuli metsät jyvittää. Edelleen opetettiin siellä, että puustoa ei arvioitu ellei tehty puustotiliä.Ja opetukseen kuului, että kutkin tilukset jyvitettiin metsän keskimääräisen puuston mukaan paikkakunnalla metsätyypeittäin silloin kun puustotiliä ei tehty. Mihin tämä johtaa ? Tarkasteellaanpa esimerkkiä !
Olkoon meillä halottavana tila, jossa on 100 hehtaaria metsää. Teoreettisena esimerkkinä kärjistäen oletetaan, että tila on kahdessa palstassa ja kumpikin käsittää metsätyypeiltään täysin samanlaisen maan. Okoon kumpikin palsta niin ikään 50 hehtaarin suuruinen tarkalleen. Kumpikin palsta käsittää esimerkkinä 50 hehtaaria mustikkatyypin metsää.
Miten halotaan? Maa jyvitetään keskimääräispuuston mukaan paikkakunnalla. Oletuksena on niin ikään se, että toisella palstalla kasvaa päätehakkuuikäinen tukkimetsä ja toinen palsta on hakattu paljaaksi kokonaan. Koska metsä jyvitetään keskimääräispuuston mukaan tulee pyrkiä arvioimaan kumpikin palsta sen mukaan kuin niillä metsätyypeiltään kasvaa keskimäärin metsää paikkakunnalla. TKK:n ja yliopiston opetuksen mukaan puustoa ei saa arvioida todellisuuspuuston mukaan vaan keskimäräispuuston mukaan paikkakunnalla.
Mitä tästä seuraa? Tukkimetsäpalstaa ei arvioida todellisuuspuuston mukaan. Eikä paljaaksihakattua palstaa arvioida todellisuuspuuston mukaan. Niille kummallekkin arvioidaan keskimääräispuuston mukaan jyvitysarvo. Koska kumpikin palsta on kokonaisuudessaan mustikkatyypin metsää niille kumallekin on asetettava samanlainen keskimääräispuusto. Tämä tapahtui ennen metsän verotustietojen mukaan, johon tässä teoreettisessa tarkastelussa ei tarvitse puuttua.
Mikä on lopputulos ?Kumpikin palsta on maanmittarin mukaan saman arvoinen ! Ja kumpikin jako-osakas saa arvoltaan saman verran maata. Tällöin annettiin toinen tukkimetsäpalsta toiselle ja toinen paljaaksihakattu palsta toiselle, koska heillä oli koko tila omistettu puoliksi.
Näin ollen omistaja A sai 50 hehtaaria tukkimetsää ja B 50 hehtaaria paljaaksi hakattua metsää. Maanmittarin mukaan kumpikin sai samanarvoisen palstan !
Nyt kävi kuitenkin niin, että kumpikin halusi pian myydä palstansa. Tätä myyntiä varten kutsuttiin paikalle metsänhoitaja, joka arvioi kummankin palstan summamenetelmällä todellisuuspuuston mukaan. Tuloksena oli, että B:n palsta oli huomattavasti vähäarvoisempi A:n palstaan nähden, koska B:llä ei ollut puustoa palstallaan lainkaan. Onko tämä hyväksyttävää ? Kumpi oli oikeassa, maanmittari vai metsänhoitaja ?
Olen jo monta vuotta epäillyt TKK:n opetuksen oikeellisuutta, sillä arvelisin, että Jakolain säännöksiä opetuksessa on tulkittu väärin. Mielstäni ei Jakolaissa ole tarkoitettu keskimääräispuustoa vaan puuston arvoa keskimäärin ( eliminoidaan arvon tilapäiset vaihtelut ). Itse puusto arvoidaan todellisuuspuuston mukaan kuten Jakolain edeltäjän Asetus jakolaitoksesta mukaan tehtiin. Tällöin meneteltiin niinkuin metsänhoitajat nykyisinkin tekevät: Todellisuuspuusto ja maapohja.
Kommetteja
PA
PS NYkyisin on voimassa jakoa säätelevänä Kiinteistönmuodostuslaki ja Jakolaki on kumottu. MIten KML:ssä menetellään on kysmys josta en tiedä mitään.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Ositus on suurinp. sama kuin jyvitys vai onko näin. Joka tap. pesänjaoissa joskus tai
aika usein osakkaat vaativat jyvitystä
siten, että otetaan huomioon metsänkasvu
ja maastopohja. En tiedä kuin maanomistajien
arviointikeskukset ym homman hoitavat mutta
luulisin, että laskelmassa summataan eri arvot
yhteen ja vedätetään hinta ylös ikäänkuin
kiinteistöä myytäessä. Ei maanmittarit
ymmärrä kai kiinteistöjen markkina-arvoja.
He tekevät omia toimituksiaan.
Mistä muuten kertomasi jakolaki löytyy.
Minä en ole lukenut kuin perintökaarta.
Jakolaki oli ennen talousoikeuteen kuuluvana teoksessa Suomen laki.
Kyllä maanmittari nimenomaan arvioi kiinteistöjä jyvittäessään niitä. Kyse on suhteellisesta arvioinnista perustuen tilusten puhdastuottoon päämääränään arvioida tilusten pysyvä arvo. Näin oli Jakolaissa ja samaa voitaneen sanoa Kiinteistönmuodostamislaista.
Maanmittari ja metsänhoitaja päätyvät kyllä eri tulokseen, mutta kummankin päämääränä on sama arvo.
Maanmittaustieteet ovat poikkitieteellinen ala ja on ne metsän osalta alistettu metsätieteelle. Kuitenkin kumpikin menettelee täysin eri tavoin.
PA
Osaatko muuten sanoa minkä arvoiseksi
arvioidaan natura-alue tai kuinka paljon palstalla olevat suot ja kivikot vaikuttavat arvoon?
Käytännössähän tämmöisiä ei kukaan osta.
Tai rantapalstan arvo verrattuna tavalliseen
metsäpalstaan.