Kaikki kauppakorkeasta

Itse aloitin syksyllä kauppakorkeassa ja opiskelu on ollut ihan mukavaa, ihmiset ovat mielestäni mukavia ja fiksuja. Luennot on ollu 2-4 tuntia pitkiä, jotkut aika tylsiä, mutta kuitenkin mielenkiintosempaa kuin lukiossa. Bileet on hauskoja ja niitä on riittävästi. Työllistymis tilanne on kai varsin hyvä, mutta itsestähän se työllistyminen riippuu.
Sisälle päästäkseen kannattaa ensiksikin kirjoittaa hyvät paperit. Suosittelen kirjoittamaan viisi ainetta; äidinkieli luonnollisesti, pitkä matikka (jos on siinä hyvä, jollei ole hyvä pitkässä, niin lyhyt), pitkä englanti kannattaa kirjottaa, lisäksi kaksi reaalia joissa on hyvä. Itseään ei kannata rasittaa kirjoittamalla enempää, koska viisi ainetta on optimi määrä pyrittäessä kauppakorkeeseen. Kirjoitusten jälkeen kannattaa heti (kun alkaa) mennä valmennus kurssille ja alkaa lukea tosissaan pääsykokeisiin, ei kuitenkaan liian tosissaan, vaan rennolla asenteella. Jos joku osa-alue (kirja) pääsykoikeisiin luettaessa ei suju tai ei muuten tykkää, kannattaa se jättää väliin ja keskittyä muihin kirjoihin.
Millaiselle ihmiselle kauppakorkea sopii? Mielestäni sellaiselle jota kiinnostaa talous asiat, työnteko ym. Kauppakorkea opiskelijat ovat mielestäni ystävällisiä ja fiksuja, ei kuitenkaan mitään vakavaa porukkaa.
Jos haluaa rahaa ja valtaa, ei kauppakorkea ole välttämättä huonovalinta. Luultavasti aika moni kauppakorkeaan menijä haluaa hyvän tulotason myöhemmin elämässä. Tulotaso ja vallan määrä koulutuksen jälkeen riippuu täysin itsestä, ei KTM-tutkinto takaa mitään, mitään ei "saa", vaan kaikki pitää jollakin keinolla hankkia. Menestystä pääsykokeisiin!

Vinkkinä voisin kertoa, kuten jo aiemmin mainittiin, että keskittyminen pääsykokeissa itselle sopiviin kirjoihin kannattaa. Itse hain aikoinaan tällaiseen nk. "ei niin suosittuun" yliopistoon ja keskityin kolmeen kirjaan - pääsin reippaasti sisälle. Varsinaista valmennuskurssia en käynyt, mutta kävin läpi valmennuskurssien kirjallista materiaalia. Toki yo-todistus kannattaa olla kohtalainen...

Akateeminen koulutushan kannattaa aina. Vaikka akateemistakin työttymyyttä on olemassa. Toiset akateemiset tietenkin tuntuvat olevan työmarkkinoilla kovempaa kamaa kuin toiset. Esim. lääkärit, ekonomit, DI:t ja lakimiehet enemmän kuin ehkä historiaa yliopistossa lukeneet. Mutta kun suunnittelee ammattiaan itselleen, on kuitenkin muistettava, että kannattavinta voi olla lukea sellaista, mikä itseään oikeasti kiinnostaa. Työtä ei vuosia jaksa, jos asia ei kiinnosta.

Vaikka keskiarvo ja mediaanipalkat ovatkin ihan kohtuulliset, on turha kuvitella että kaikki ekonomit päätyisivät huippupalkkaisiin johtotehtäviin. Se ei yksinkertaisesti ole mahdollista. Ekonomeja työskentelee hyvin monenlaisissa tehtävissä, eivätkä kaikki voi johtaa suuryritystä. Kuten liki kaikissa akateemisissa ammateissa, on osa huipulla ja taas osa joutuu puurtamaan (tai haluaa puurtaa) alhaisen tason hommia päivästä toiseen. Mihin itse kukin päätyy, on pitkälle kiinni omasta luonteesta ja kyvyistä. Hyvin usein opinnoissaan törmää ihmisiin joista osa haluaa vain siistin sisätyön ja taas toiset ovat synnynnäisiä johtajia ja vallan tavoittelijoita. Kyse on siis luonteenpiirteistä ja ominaisuuksista ja näitähän eivät suoritetut kurssit muuta. Itse näkisin kauppatieteilijän stereotypian luomisen hankalaksi, ihan fiksua porukkaa on noin yleensä.

Ekonomien koulutus ja sen sisältö voi yleisopintojen jälkeen poiketa toisistaan täysin. Siksi kannattaa tutustua haluamansa yliopiston laitosten sivuihin sekä opinto-oppaisiin ja miettiä sitten mikä voisi olla se kauppatieteellinen pääaine, joka kiinnostaa eniten ja muodostaa tulevien opintojen rungon. Luonteeltaan aineet (ja kenties niiden opiskelijatkin :) poikkeavat toisistaan niin paljon, etä esim. itse en voisi kuvitellakaan opiskelevani jotain muuta pääainetta, mieluummin vaikka toisenlainen koulutus. Omat intressit ja pääaine antavat myös osviittaa itselle ja tulevalle työnantajalle siitä, millaisiin työtehtäviin on soveltuva. Myös pääaineiden opiskelumenetelmät poikeavat toisistaan huomattavasti. Kun esim. kansantaloustiedettä tai talousoikeutta voi pitkälti opiskella kirjatentein, vaativat toiset aineet ryhmässä tai yksin työstettäviä case-harjoituksia, mikä saattaa olla aikaa vaativaa. Itse olen kokenut opiskelun (joka kohta loppuu :D) ajoittain raskaaksi, toisinaan helpommaksi. Se riippuu siitä millaiseksi sen itselleen tekee ja onko työtä tai muuta toimintaa siinä ohessa ja mikä on aikataulu noin muuten.

Työnsaanti opiskelujen ohessa/kesäisin on kiinni paikkakunnasta ja omista suhteista. Kotoa ei todellakaan tulla hakemaan. Valmiiden ekonomien työllisyystilanne on edelleen erinomaista tasoa.

Äidinkielen osaamisella ei tunnu olevan ekonomikoulutuksessa juuri mitään merkitystä. Vaikkei siitä tietenkään haittaakaan ole, onhan kirjallinen ja suullinen ilmaisu oltava kunnossa. Matematiikka on tietysti eduksi aina, opiskeli sitten mitä tahansa. Kauppatieteissä se ei ole huomattavan tärkeää, mutta auttaa jos esim. kansantaloustieteen, laskentatoimen tai talousmatematiikan opinnot kiinostaavat.

Vieraiden kielten osaaminen on pelkkää plussaa. Näitä eivät kuitenkaan ole ruotsi tai englanti, niiden kohtalainen osaaminen on yliopistossa jo normi. Mutta muut paljon puhutut kielet, ranska, saksa, espanja, venäjä yms. ovat suureksi avuksi opinnoissa ja työelämässä, joka voi luonteeltaan olla hyvinkin kansainvälistä, mikäli niin haluaa.

Selaa vaikkapa kaupan tai talouden lehtiä. Jos niistä löytyy kiinostavia aihealueita, voi kauppatieteellinen olla sinua varten.

Onnea jatkoon, mutta muista ettei akateeminen koulutus ole itseisarvo, vaan se että viihtyy työssään. Kaikki muu tulee siinä sivussa, jos on tullakseen.

Kauppakorkeassa opiskelu on varmasti millä vaan paikkakunnalla hauskaa, sillä uskon, että kauppislaiset ovat kovimpia bilettäjiä. Opiskelu on sekä kirjatenttejä, ryhmätöitä että kirjallisia tuotoksia, samoin kuin tylsillä pakollisilla luennoilla istumista jne. (niin kuin varmasti missä vaan oppiaineessa).

Mahdollisuudet työskennellä opiskelun ohessa tai kesällä riippuvat itsestäsi. Itse suosittelen, että hankit työkokemusta vähintään joka kesä, sillä pelkällä tutkinnolla on vaikea työllistyä valmistuttuaan ellei ole mitään työnäyttöjä takana.

KTM:ksi kouluttautuminen kannattaa varmasti, niin kuin moni muukin akateeminen tutkinto. Se on ihan sama minkä maisterin tutkinnon unohdat kymmenessä vuodessa. Maisterin paperi on inflaation kokenut paperi, jota kuitenkin moni työnantaja arvostaa eli jos olet vähänkään opiskelijatyyppi, niin KTM ei ole huono valinta pohjaksi työelämälle.

Työllisyystilanne on KTM:llä varmasti hyvä, mutta se tarkoittaa myös sitä, että KTM on saanut työn, ei välttämättä, että olisi saanut HYVÄN tai HYVÄPALKKAISEN työn. KTM saattaa kilpailla samoista työtehtävistä tradenomien kanssa ja usein tradenomi assisentin hommissa päihittää KTM:n, koska hänellä on käytännönläheisempi koulutus..

Jos haluat rahaa, niin suosittelen kouluttautumista ammattiin, jossa on kohta huutava pula ja sitä kautta mahdollisuus pyytää ihan minkä suuruista palkkaa vaan (putkimies, rakennusmies, ylipäätään moni kädentaito..)..

Tsemppiä koulutusvalinnan tekoon!

Olen saanut jo opiskelupaikan ja lykkäsin opintojani vuodella. Mietin tässä tietokoneen ostamista opiskelua varten. Tarvitseeko tietokonetta yliopistolla luennoilla tai kuljetella mukana, kun tekee ryhmätöitä? Mietin tässä, että kannattaako hankkia läppäri vai riittääkö ihan tavallinen pöytäkone.