ne ajat mitä me joskus silloin,
mitä yhdessä teimme aina illoin.
ne ajat taakse jääneet on,
nyt jäljellä vain suru lohduton.
muistan, kun käännyit luotani pois,
toivoin että kaikki vain unta ois.
muistan, sä paiskasit oves kiin,
vaipua vain mä voin unelmiin,
niin helppoa silloin se oli.
miksen mä silloin iloinnut aina,
kun viereeni nukahdit sunnuntaina.
silloin, kun aamuisin kahvit keitit,
suudelmat, huomenet heitit?
nyt tyhjänä yhteinen huoneemme on,
lähdit luotani, nyt olen toivoton,
meillä lupaus oli aina yhdessä pysyä
ei vain aikaa sulta sitä riittänyt kysyä.
nyt tiedän mikset sä tehnyt niin,
sun aikas meni naisiin toisiin.
yksin vain mä istua voin,
ja lausetta sullekin aina hoi; rakastatko sä mua aina ja ikuisesti?
mutta vähän aikaa vain rakkautes kesti.
mitä yhdessä teimme aina illoin.
ne ajat taakse jääneet on,
nyt jäljellä vain suru lohduton.
muistan, kun käännyit luotani pois,
toivoin että kaikki vain unta ois.
muistan, sä paiskasit oves kiin,
vaipua vain mä voin unelmiin,
niin helppoa silloin se oli.
miksen mä silloin iloinnut aina,
kun viereeni nukahdit sunnuntaina.
silloin, kun aamuisin kahvit keitit,
suudelmat, huomenet heitit?
nyt tyhjänä yhteinen huoneemme on,
lähdit luotani, nyt olen toivoton,
meillä lupaus oli aina yhdessä pysyä
ei vain aikaa sulta sitä riittänyt kysyä.
nyt tiedän mikset sä tehnyt niin,
sun aikas meni naisiin toisiin.
yksin vain mä istua voin,
ja lausetta sullekin aina hoi; rakastatko sä mua aina ja ikuisesti?
mutta vähän aikaa vain rakkautes kesti.
Vastaukset 2
Vanhimmat
kuin rakkaus olisi kuin saippuakupla, herkästi särkyvä
Tää runosi oli mun mieleeni, hyvin kirjoitettu rakkauden päättymisestä!
pieni kirjoitusvirhe mulle tossa tuli, oikeestaan parikin, mutta hällä väliä! xD