millaista on vero-oikeuden opiskelu? kiitos asiallisista vastauksista
vero-oikeus
miettivä3
244947
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 24
Vanhimmat
kirjaa, ainakin 80-luvun loppupuolella. Kun valmistuu, ei vero-oikeudesta tiedä juuri mitään. Yhtä vähän kuin mistään muustakaan oikeuden alasta. Kaikki on vain pintapuolista raapaisua. Oppikirjojen perusteella ei pystyisi ratkomaan esim. oikeudessa mitään. Työn oppii vasta kun sitä tekee. Esim. tuomioistuinjuristit ensin auskultoimalla, sitten sijaisuuksia tekemällä. He eivät taas tiedä esim. vero-oikeudesta juuri mitään, vaan pitäisi hakeutua esim. vero-oikeuteen erikoistuneeseen asianajotoimistoon tai jonnekin työantajaliittoon.
on vain yksi pieni palanen tutkinnossa. Kun teet ensin (esim. Helsingissä) finanssioikeuden aineopintotentin, tiedät, haluatko lukea sitä enemmän.
Itse vaansin graduni aikoinaan vero-oikeudesta, eika se erityisen kurjaa ollut. Mielipidekysymsy. Mutta totuus on tosiaan, etten kylla oppinut alasta loppujen lopuksi kuin hatarat perusteet kirjoja lukemalla. Todellisuus on taalla ulkona, ja useinmiten opukset ovat vanhentuneet jahka ovat hadin tuskin menettaneet uuden kirjan tuoksunsa.
Vero-oikeuttahan voi opiskella pääaineena ainakin Tampereen yliopiston kauppatieteellisessä tiedekunnassa, jossa sitä opiskellaaan laajemmin kuin oikiksessa. Ko.aine oli aiemmin hallintotieteiden puolella, mutta nyt täytyy hakea kauppiksen yhteishaussa, jos haluat vero-oikeutta lukea ja myöhemmin sitten valitaan vero-oikeus pääaineeksi.
Joensuussa sitä on käsittääkseni tarjolal vielä laajemmin. Verohallinnon sisäinen koulutus järjestetään myös Joensuun yliopiston kautta.
Sinäpä olet hauska humoristi. Kiitos tuosta vitsistä. =)
Jos taas olit tosissasi, niin paneuduhan aiheeseen hieman syvemmin ennen kuin tulet tänne kertomaan "totuuksia".
Mikä oli niin hauskaa? Olit kaiketi niin huvittunut ettet muistanut mainita.
Vero-oikeuden tarjonta Tampereella ja Joensuussa
Tampereella: Perusopinnot 18ov aineopinnot 22ov
=40ov
Joensuussa: Perusopinnot 15ov aineopinnot 37ov
=52ov
Olen myös ollut pääkaupunkiseudulla töissä ja tiedän myös että verohallinnon työntekijät halutessaan voivat kouluttaa itseään ja nämä opinnot tehdään yhteistyössä Joensuun yliopiston kanssa.
Joensuun opintoviikot tunnetaan Suomessa laajalti. ;)
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1500000000000005&conference=4500000000001758&posting=22000000021188729
Taisi ruveta harmittamaan kun olit itse väärässä.
Harmittamaan? Väärässä? Mitä tarkoitat?
Totesin vaan asian, niin kuin olen useasta lähteestä kuullut. Itselläni ei ole kokemusta Joensuun hallintotieteiden maisterin opinnoista.
Täytyy todeta, että joku on valitettavasti pahemman kerran kusettanut nyt Sinua tai sitten kerrot vain puolitotuuden.
Väität, että verohallinnon sisäinen koulutus järjestetään myös Joensuun yliopiston kautta.
Totuus on, että sitä järjestetään vähän siellä sun täällä.
(http://www.vero.fi/default.asp?article=4978&language=FIN)
Niin perustelusi puuttuvat. Lisäksi mainittakoon että luennoitsijat ja tentaattori ovat yleensä verohallinnon ihmisiä, mm T.R. jne. Tällöin tentit ja opintoviikot ovat samantasoisia kaikissa yliopistoissa joissa nämä hallinnon ihmiset pitävät kurssit.
T.R. lienee tuttu sinulle JOS itse luet finanssioikeutta. He luentojen alussa yleensä kertovat myös itsestään ja siitä missä luennoivat.
Jotenkin tuntuisi oudolta että luennoitsijat raahattaisiin Joensuusta yliopistopaikkakunnille. Vaikka toisaalta pitäähän niitä maakuntia kai tukea...
Mieti rauhassa. Tosiaan Joensuun finanssioikeuden kurssin luennoitsijat ovat yleensä verohallinnon ihmisiä joten hei ei tarvitse raahata minnekkään. Opetusta ei aina näissä verohallinnon koulutuksissa ole edes olemassa vaan tentteihin luetaan itsenäisesti.
Onpa vanha ketju, vastaan silti jotain:
matemaattinen ajattelutapa auttaa paljon, ei vero-oikeus
ihan perustaaltaan ole hienoa argumentointia, sitä voinee tehdä sitten jatkossa.
Pari peruskaavaa (y = A- kx ) joilla lasketaan vähennykset ja prosentit
auttavat pitkälle (niin, jos ne oivaltaa).
Ihmisoikeuksien ja ympäristölupien ja sopimusriitojen sorvaamisessa tarvitaan
sitten varsinaista vääntöä ja valtiosäännöt eivät todellakaan ole matemaattisia.
Eli, jos kammoat matikkaa syystä tai toisesta, vero-oikeus ei ole
viisas valinta.
Samoin pikkuliikkeen kirjanpidon alkeellinen hallinta on lähes välttämätön
taito saada jostain tai ainakin joku haju olla ennakkoon (on se opintovaatimuksenakin useimmissa paikoissa)
Olen työskennellyt 20 vuotta liikejuridiikan parissa. Joensuun yliopistosta tulee
päteviä vero - oikeuden osaajia. Harmi vaan kun kansa ei sitä ymmärrä. Oikeustieteellisen käyneet eivät välttämättä osaa vero - oikeudellisa asioita hoitaa. TÄMÄ ON TODETTU KÄYTÄNNÖSSÄ.
Löysitpä vanhan keskustelun aiheesta, enkä ymmärrä mtä uutta halusit sanoa.
- Jos olisin hieman ilkeä aprikoisin, että tapasit vuosien jälkeen vanhoja kavereita, jotka eivät omaa pikkumaisuuttaan ymmärtäneet että oikeustieteellisessä tiedekunnassa tutkittavia/ opetettavia aineita voi opetella muuallakin ja vielä hyvin ja sitten voi yllättäen päteä kun jokin vero asia tulee puheeksi.
Eli kyse on vain tavallisesta ongelmasta, siitä, ettei moni "akateeminen titteli" heti avaudu kuulijalle eli joutuu kertomaan tutkintonimikkeen jälkeen mitä oikeastaan osaa tai saattaisi osata. - Älä sure sama ongelma on sadoilla etten sanoisi tuhansilla joiden tutkintonimike on esim filosofian maisteri, jolloin voit olla yhtä hyvin "valmistunut" vaikkapa fysiikoksi, mutta puhtaasti tutkinto nimikkeesi (filosofian maisteri) puolesta voisit olla myös esimerkiksi englanninkieltä ja kulttuuria opiskellut jne. (Myös esim yhteiskuntatieteiden maisteri titteli on hyvin "moni-merkityksinen")
Oikeustieteellisistä tdk:sta "opiskelujen jälkeen saatavana oleva tutkinto on ja jos minulta toivottavasti pysyy on yleistutkinto.-Ja suurin osa ymmärtää tutkintonimikkeestä -aivan oikeutetusti- että sellaisen omaavan tulisi osata ja juridiikkaa, ainakin jonkin verran, silloin kun tutkinto nimike on oikeustieteen maisteri (aiemmin kandidaatti).
Pari esimerkkiä
Ei henkilöltä joka on opiskellut vaikkapa pohjois-euroopan historiaa oleteta että hän tuntisi kaikkien ao. maiden historian yhtä hyvin. Voi olla, että tuntee paljon huonommin esimerkiksi Suomen historian kuin tanskan historian käänteet joltakin ajanjaksolta. Toinen klassisempi esimerkki on, että monet lääkärit erikoistuvat, mutta varsinainen erikoistuminen tapahtuu vasta sitten kun yleistutkinto on suoritettu. Ei tavallisen kansalaisen /potilaaksi terveyskeskukseen tulevan oleteta heti tietävän sitä milloin jokin vaiva vaatii spesialistiin turvautumista, mutta "yleisosaavan" terveyskeskuslääkärin tulisi osata ohjata oikean asiantuntijan luo. Mutta toki on monia "vaivoja" joihin, pelkkä terveyskeskuks lääkärin vastaanotolla käynti riittää
Eli kertauksena, kuten tässäkin keskustelusssa on tullut esille käytännössä
juristiksi valmistuneilla varsinainen erikoistuminen tapahtuu myöhemmin, usein työtehtävien kautta. Ja on totta, että monet juristit suorittavat veroneuvontaa ja/ tai pyrkivät pätemään vero-oikeudellisissa asioissa. Ja toki tällöin samalla tullaan astuneeksi alueelle, jossa työskentelee ja toimii niitäkin, jotka ovat aiemmin voineet opiskella pääaineena juurikin vero-oikeutta, ( mutta ei tämän mielestäni pitäisi tarkoittaa sitä, että jurisitien -joksi nyt siis kutsun vain niitä, jotka ovat suorittaneet oikeustieteen maisterin (aiemmin kandin) tutkinnon -pitäisi jättää tai ohjata verotusasiat "vain" heille jotka ovat tutkintoaan varten opiskelleet "pelkkää" veroa.
Yhtälailla olisi typerää jättää kaikki leikkaukset vain plastiikkakirurgeille.
Tai vaatia, että ne jotka ovat opiskelleet pohjoismaiden historiaa tulisi hallita kaikkien pohjoismaiden historia yhtä hyvin.
Paskaa.
Lue verohallituksen yhtenäistämisohjeet. Revi siitä hupia. Ei pitäisi opettaa koko ainetta oikiksessa.
Minä opiskelen oikeustieteellisessä tiedekunnassa ja työskentelen kesäisin verohallinnossa. Kuriositeettina on todettava, etten ole suorittanut finanssin tenttiä vielä. Hih.
Sitten asiaan. Oikeustieteellinen tutkinto on todellakin yleistutkinto ja siinä oikein pätevä. Ihminen erikoistuu sitten työnsä kautta asioihin, eikä silläkään mitä olet opiskellut maisterivaiheessakaan ole oikeastaan väliä.
"Ei pitäisi opettaa koko ainetta oikiksessa" --> kipitäs nyt köpsä siitä trollaamasta. Yhtä vähän hyötyä on vero-oikeuden opiskelusta Tampereella ja/tai Joensuussa. Tai ainakin yhtä kujalla sieltä tulevat ihmiset ovat. Myös jo valmistuneet. Raaka totuus on, että työn kautta oppii asioita parhaiten.
Kaiken lisäksi oikeustieteellisessä muiden oikeudenalojen oppiminen tukee vero-oikeutta oikein kivasti. Välillä tuntuu, että olen jo nyt pätevämpi kuin osa täällä vakituisesti työskentelevistä ihmisistä, mikä huolestuttaa. Ja kyllä, osa näistä ihmisistä on mm. Joensuusta.
Luin yhtenäistämisohjeet. Suurimmaksi osaksi täyttä paskaa myös ja niihin ei voi yksinään tukeutua.
kAIKKI TÄMÄ ON KÄYTÄNNÖSSÄ TODETTUA MYÖS. CAPSLOCK SEN VAHVISTAA.
Miksi mä edes tartuin tähän. >_
Vero-oikeus on finanssihallintoa lukuunottamatta eräs mielenkiintoisimpia opintokokonaisuuksia oikeustieteellisessä. Hysteerikot pelkäävät veron tenttiä ja hölmöilevät siitä itselleen hylätyn parhaassa tapauksessa useamman kerran. Itse tein verotuksesta syventävät opinnot ja gradun. Jos verotukseen liittyvä taloustieteellinen puoli kiinnostaa, voi pyytää lupaa suorittaa julkisen talouden sivuopintoja Aalto yliopistossa tai mikä ikinä se nykyään onkaan. Perusaritmetiikan matemaattiset valmiudet riittävät välttämättömien opintojen suorittamiseen.
Vero-oikeudella ei ole suuremmilti tekemistä oikeustieteellisen tdk:n kanssa, ei OTM-tutkinnon kanssa. Itse valmistuin merkonomiksi vuonna 1976, nyt olen Master Degree of general taxiation-tutkinnon suorittaneena (University of Harvard, Business School) päässyt sisään vero-oikeuden maailmaan. Tällä hetkellä vaikutan suuresta suoraan ja toisinaan lobbaamalla Suomen verolainsäädännön muokkautumiseen.
Taxiation liittyy varmastikin logistiikkaan ja taksiautoiluun. Vai tarkoititko kenties taksidermiaa? Alaasi varmasti sekin enemmän kuin vero-oikeus?
Sinänsä ristiriitaista, ettei vero-OIKEUDELLA ole mitään tekemistä oikeuden kanssa? Eikös?
hih.