Haluan vaan sanoa, että minä tarvitsen alkoholia. Tarvitsen sitä kerran viikossa. Yleensä lauantaisin. Olen 53 vuotias mies ja näin olen juonut aina. En tarvitse sitä kuin viikonloppusin. Alkoholi on minulle tärkeä asia. Se täydentää kokonaisuutta. En mielestäni ole sairas. Vai olenko?
Moi
kaikki!
5544
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Sairastat alkoholismi-sairautta! Kaikki alkoholin käyttäjät voidaan tulkita alkoholisteiksi, ainakin minnesota-mallisten hoitolaitosten mukaan!
Minä taasen huomasin 53 vuotiaana, etten tarvitse alkoholia ja lopetin. Päätös on pitänyt, ikää 62.i hassumpi päätös!
Jos juominen pysyy hallinnassa eikä aiheuta harmia itselle eikä muille, niin ei kerran viikossa ottamisessa mitään pahaa ole. Turha syyllistää.
'Sairaus' on aika pieni moneen muuhun asiaan nähden.
Jos et itse koe itseäsi sairaaksi ja alkoholinkäyttösi ei aiheuta sosiaalisia, terveydellisiä tai taloudellisia ongelmia itsellesi tai läheisillesi, niin mikäpä siinä sitten.
Jos sen sijaan "kokonaisuus täydentyy" niin, että valvotat naapureita kun hakkaat patteriin tahtia kuunnellessasi lempimusaasi, unohdat kissasi pakkaseen, et muista viedä koiraasi pissalle, pissaat sen sijaan oman patjasi märäksi, ajat perheesi pakkaseen, pudotat olutpullon suihkun lattialle ja leikkaat kantapääsi, soittelet kännissä entiselle heilallesi tai soitat pomollesi kertoaksesi, miten hieno tai mäntti hän on mielestäsi - niin niin, no tiedät itsekin.
Kokonaisuudella tarkoitin, että työviikon, reippaan lenkin(juoksu,hiihto) ja saunan jälkeen on sitä viinaa saatava takka tulen loimussa!! En tarvitse edes kumppania(Hyvin raskas ero takana)todetakseni, että olotila ei siitä silloin enää parane. Villasukat jalassa katselen tulenloimua, Barry Whitea kuunnellen konjakkilasi kädessä. Olen hyvin rauhallinen yksin eläjä. Runoja joskus rustailen olotiloistani! En paljon baareissa pyöri. Lapset isoja jne...
Koskaan en ole joutnut ongelmiin viinaspäissäni. Ei poliisia, ei haavereita yms..
Olen vaan ruvennut tätä pohtiin, koska tuskin pystyisin olemaan ilmankaan. Liekö jo mieli ja kroppa sen verta kyllästetty kyseiselle aineelle, että tietyt tilanteet ja tuntemukset suorastaan huutavat sitä ryyppyä!
Tosiaan en juo milloinkaan muulloin, en koskaan.