120% Genua

Missään ei sanota että rullafokka tai -genua pitäisi olla 127%, se voi olla mitä tahansa!

Nykyään tunnetaan enemmän rullagenuoita, mutta esim. five-o-five (5-0-5) käytti rullafokkaa useita vuosikymmeniä ennen kuin ne yleistyivät matkaveneissä! (5-0-5:lla ei ole varsinaista etustaagia, se on ommeltu fokan etuliikin sisään, eli ei tarvita ratsastajia mutta etupurjetta ei myöskään voida laskea ilman että masto joutuu koville).

Eli voiko sanoa, että 100% on etupurjeen halssikulmasta mastolle? Ja sitä isommat 110%, 120% jne.?

Purjehtija III kirjoitti:

Eli voiko sanoa, että 100% on etupurjeen halssikulmasta mastolle? Ja sitä isommat 110%, 120% jne.?

J-mitta mitataan vaakasuoraan ja LP-mitta skuutikulmasta kohtisuoraan etuliikkiin. Eihän tuosta niin kovin suurta eroa tule, mutta syytä silti ero tiedostaa, kun vaikkapa purjeentekijän kanssa neuvottelee. Mittaluvun kannalta ero voi olla merkittäväkin.

Antsu* kirjoitti:

J-mitta mitataan vaakasuoraan ja LP-mitta skuutikulmasta kohtisuoraan etuliikkiin. Eihän tuosta niin kovin suurta eroa tule, mutta syytä silti ero tiedostaa, kun vaikkapa purjeentekijän kanssa neuvottelee. Mittaluvun kannalta ero voi olla merkittäväkin.

Lue lisää

käytännössä ei ihan.

Esim Expressissä J= 305, LP=320 -> 105 %. Kuitenkin purjeneulomot nimeävät purjetta fokaksi.

Suurin käytännön ero on että fokassa on lattoja, genuasssa ei (katkeasivat vendoissa). Latat vaikuttavat takaliikin leikkaukseen.

Melko yhdentekevää miksi purjetta kutsuu, pääasia että vene kulkee lujaa!

(Kyllä niitä suurempia kuin 150 % genuoita on käytetty. Varsinkin RORC-säännön aikana 180 % ei ollut mikään harvinaisuus. Esim. Indra-tyyppinen vene ("puolitonnari") voitti GR 1965 tällaisella keulakolmiolla)

oikein mutta kirjoitti:

käytännössä ei ihan.

Esim Expressissä J= 305, LP=320 -> 105 %. Kuitenkin purjeneulomot nimeävät purjetta fokaksi.

Suurin käytännön ero on että fokassa on lattoja, genuasssa ei (katkeasivat vendoissa). Latat vaikuttavat takaliikin leikkaukseen.

Melko yhdentekevää miksi purjetta kutsuu, pääasia että vene kulkee lujaa!

(Kyllä niitä suurempia kuin 150 % genuoita on käytetty. Varsinkin RORC-säännön aikana 180 % ei ollut mikään harvinaisuus. Esim. Indra-tyyppinen vene ("puolitonnari") voitti GR 1965 tällaisella keulakolmiolla)

Lue lisää

Kuuluuko kaikissa fokissa olla lattoja?

missä kirjoitti:

Kuuluuko kaikissa fokissa olla lattoja?

mitään käytännön esteitä ole olemassa ja latat parantavat purjeen ominaisuuksi, niin ei ole mitään syytä olla asentamatta niitä.

Latoilla voidaan omella pieni ahvenselkä takaliikkiin, genuan takaliikki on ommeltava sisäänpäin kaartuvaksi, muuten takaliikki poikkeuksetta lähtee väpähtämään, varsinkin kuin purje on hieman venähtänyt (ns. "tekstiilidieseli", snörppi ei auta tähän ongelmaan (muuta kuin täysin pilaamalla purjeen muotoa takaaliikkiä sulkemalla)).

Jos genuaan laittaa lattoja, ne katkeavat ensimmäisessä vendassa kun purje taittuu vanttien ja/tai maston ympärille.

Ei sen kummempaa.

mutta koska kirjoitti:

mitään käytännön esteitä ole olemassa ja latat parantavat purjeen ominaisuuksi, niin ei ole mitään syytä olla asentamatta niitä.

Latoilla voidaan omella pieni ahvenselkä takaliikkiin, genuan takaliikki on ommeltava sisäänpäin kaartuvaksi, muuten takaliikki poikkeuksetta lähtee väpähtämään, varsinkin kuin purje on hieman venähtänyt (ns. "tekstiilidieseli", snörppi ei auta tähän ongelmaan (muuta kuin täysin pilaamalla purjeen muotoa takaaliikkiä sulkemalla)).

Jos genuaan laittaa lattoja, ne katkeavat ensimmäisessä vendassa kun purje taittuu vanttien ja/tai maston ympärille.

Ei sen kummempaa.

Lue lisää

Yli 30 v fokka ja se ei lattoja tunne. Takaliikki usein vähän väpättää. Kannattaako laittaa lattoja? Laitetaanko siis latta tai useampi takaliikkiin pystyasentoon?

niin kö kirjoitti:

Yli 30 v fokka ja se ei lattoja tunne. Takaliikki usein vähän väpättää. Kannattaako laittaa lattoja? Laitetaanko siis latta tai useampi takaliikkiin pystyasentoon?

Anna vanhan fokan väpättää rauhassa ja osta uusi. Juuri mikään, mikä kulkee fokan nimikkeellä, ei niin mahdottomia maksa, etteikö voisi 30 v välein uusia. Siihen uuteen kannattaa kyllä hyvinkin harkita niitä lattoja. Pystylattoja käytetään lähinnä rullapurjeissa, muissa ihan normaalit.

oikein mutta kirjoitti:

käytännössä ei ihan.

Esim Expressissä J= 305, LP=320 -> 105 %. Kuitenkin purjeneulomot nimeävät purjetta fokaksi.

Suurin käytännön ero on että fokassa on lattoja, genuasssa ei (katkeasivat vendoissa). Latat vaikuttavat takaliikin leikkaukseen.

Melko yhdentekevää miksi purjetta kutsuu, pääasia että vene kulkee lujaa!

(Kyllä niitä suurempia kuin 150 % genuoita on käytetty. Varsinkin RORC-säännön aikana 180 % ei ollut mikään harvinaisuus. Esim. Indra-tyyppinen vene ("puolitonnari") voitti GR 1965 tällaisella keulakolmiolla)

Lue lisää

Lys määrittelee fokan ja genoan rajaksi 1,1*J-max eli tuo 105% keulapurje on ainankin LYS:in mukaan fokka. IMS määrittelee fokaksi LPG

A-36 kirjoitti:

Lys määrittelee fokan ja genoan rajaksi 1,1*J-max eli tuo 105% keulapurje on ainankin LYS:in mukaan fokka. IMS määrittelee fokaksi LPG

Sorry! Edellisen viestin otsikko piti olla 1,1*Jmax.

A-36 kirjoitti:

Sorry! Edellisen viestin otsikko piti olla 1,1*Jmax.

Onko nyt niin, että kun purje(skuuttikulma) menee maston ohi (toisessa päässä etustaagi), niin silloin sanotaan >100%?

Kesämies II kirjoitti:

Onko nyt niin, että kun purje(skuuttikulma) menee maston ohi (toisessa päässä etustaagi), niin silloin sanotaan >100%?

LP mitta on aina hieman lyhyempi, kuin alaliikki. Eli kun LP=J tuo 100% keulapurje menee jo ihan vähän maston ohi.