Hei!
Mulla on meneillään rv 37 5. Tuntuu että olen sekoamassa kun en enää nuku öisin kun muutaman tunnin ja saan nykyään jatkuvasti aivan kamalia kiukkukohtauksia. Näistä kärsivät sekä mies että lapset, mutta en vaan saa hillittyä itseäni. Olen jotenkin pinna kireällä koko ajan. Tätä voisi mielestäni verrata siihen olotilaan mikä on ennen kuukautisia. Kaikki vaan vituttaa ja tekisi mieli heitellä ja rikkoa tavaroita. Onko tässä vaiheessa raskautta normaalia että näin käy? Ajattelin että jos tämä liittyisi hormoneihin tai olenko vaan itse sekaisin. Onko muilla vastaavia ongelmia?? APUA! Pelkään että tuhoan käytökselläni koko perheen!
Kuikunhallinta ongelmia
mamma75
8
613
Vastaukset
- Lapsi on lahja
Sanotaanko näin että joillakin odottavilla äideillä vain yksinkertaisesti pimahtaa välillä kun synnytys on aivan ovella. Usein se johtuu siitä että päässä pyörii kerralla liikaa asioita eikä niihin osata tarttua yksi kerrallaan. Rauhallinen musiikki ja vaikka pitkä kävely raittiissa ilmassa auttaa rauhoittumaan. Ehkäpä kunnon sauna, viileä juoma ja lepo auttavat laukaisemaan ylimääräisen vitutuksen. Kuitenkaan sitä ei kannata purkaa läheisiin, etenkään omaan mieheen. Lapsen isä voi turhautua tuollaisesta meuhkaamisesta, syyttää itseään olotilastasi ja pahimmassa tapauksessa myös alkaa hermoilla. Puhukaa asioista avoimesti, mutta rauhallisesti. Teillä on pian suloinen viaton lapsukainen jolle parasta on rauhallinen, turvallinen ja rakastava kasvuympäristö. Ja kannattaa miettiä ennen kuin alkaa riehumaan että onko siihen todella joku hyvä syy? Silloin kannattaisi miettiä mielummin elämän valoisia puolia?
Nyt on viikkoja 26 4 ja mun mielialat vaihtelee kuin vuoristoradalla. Mä joko vihaan tai rakastan kaikkea. Oon 10 kertaa tunteellisempi ku ennen. Välissä pelkään synnytystä, nyt pelkään että anoppi sotkeutuu elämäämme liikaa (siinä on tosin perää) ja välillä näen painajaisia.
Onneksi mies ja koulu ovat niitä asioita, joita rakastan.
Tänään kävi ilmi et mies ei ollu maksanu yhtä laskua ja huusin päin naamaa vanhemmilleni, jotka olivat täysin viattomia. Eli pikkuasiasta hirveä huuto. Onneksi ymmärsivät mut mua nolottaa. Ja sitten itkua miehelle etten halua ikinä toista lasta ku hormonit on niin kauheita...
kauhea vuodatus, mut pakko saada ulos.- niin...
Ai sun tekee mieli rikkoa tavaroita...No mä olen rikkonut jo...Pöydän...Heitin sen nurin...Hormonimyrskyt on ihan kauheita!Ensimmäistä kun odotin olin paljon tasaisempi.Tästä toisesta onkin sanottu että on tyttö.En tiedä miten menee, mutta kaksinkertainen määrä naishormonia...Vanhankansan juttuja.Ole onnellinen että sulla on alkanut vasta noin myöhään keittää.Itselläni alkoi viikolla 20.Puhuin tuntemuksista lääkärissä ja hän lupasi että apua löytyy jos äityy oikein pahaks, mutta on melkolailla normaalia kun hormonit heittelee.Sitten sulla vielä noi unettomat yöt.Mä oisin jo lataamossa jos en sais edes nukkua!Sen kyllä huomaa jos on valvonut niin seuraavana päivänä tarttis kulkea räjähdysvaara-kyltti kaulassa:)Rauhallisuutta sinne päin!!!Hermot on tosi koetuksella synnytyksen jälkeen...
- mamma75
...vai että tyttöä odottaessa on vielä äksympi? Me tiedämme että tyttö on tulossa. Ilmankos en muista pojan kohdalla näin mielialan heittelehtineen ja vielä siihen, että tämä olisi alkanut nyt tässä vaiheessa, niin pieni korjaus. Ensimmäinen kolmannes oli kanssa yhtä helvettiä. Olin jo jättämässä miestäni ja suunnittelin aborttia vaikka lapsi oli toivottu ym. Silloin mies kyllä sai kyytiä myös ja ihme että on jaksanut tähän asti. Keskimmäinen kolmannes oli yhtä juhlaa. Olo oli hyvä ja olin maailman onnellisin vauvasta, mutta nyt taas viimeinen kolmannes ja päässä viiraa pahemman kerran. Olen käynyt neuvolapsykologin juttusilla sillä haluan todella apua tähän ennenkun saan jotain peruuttamatonta aikaiseksi. Loppuuko tämä kun lapsi syntyy? Minua tosiaan jännittää tuleva synnytys ihan mielettömästi (Esikoinen syntyi sektiolla) ja se ehkä stressaa myös lukuisien muiden asioiden lisäksi. Tämä on minun ja mieheni ensimmäinen yhteinen lapsi, molemmilla on yhdet lapset ennestään.
- täälläkin
On tämä mielen myllerrys karmeaa! Olen välillä tosi raivoisalla tuulella ja se harmittaa, että mitenkä se vauvaankin vaikuttaa kun äiti huutaa täyttä kurkkua, itkee valtoimenaan tai on raivoisalla päällä. Varmaan on adrenaliiniakin veressä mielettömästi...
Musta tuntuu, että mieskään ei ymmärrä mua ja jaksamistani ollenkaan. Töissä on jaksettava painaa täyttä häkää. Kotona on remontti kesken. Eka vauva tulossa, niin pitäisi hommata kaikkia tavaroitakin. Ja sitten vielä mies vonkaa seksiä joka välissä (en ole mielestäni pihtaaja, sillä seksiä on ainakin 3 krt/vko). "Ei nyt" vastaus ei kelpaa ikinä, vaan vonkaus jatkuu ja sitten menee hermot.
Ikinä ennen en ole ketään lyönyt tms., mutta nyt olen yrittänyt lyödä ja potkia miestä. Onneksi(?) olen fyysisesti heikompi ja hän saa pidettyä käsistäni ja esim. painettua sängyn päälle rauhoittumaan. Kiukku ja raivo muuttuu fyysiseksi, kun tuntuu että mikään muu ei auta.
Nyt on rv 26 menossa. Välillä on tietysti aivan normaalia elämää ja onnellinen olotila. Välillä taas itkua, raivoa... En mä haluais olla tälläinen, mutta välillä en mahdakaan mitään sille raivolle. Se vain tulee niin voimakkaana?- ****
luulin, että olen ainoa... mulla oli hirveitä hormonimyrskyjä aina ennen menkkoja, tai luulin, että ne oli pahoja, mutta ei mitään verrattuna mitä on nyt. Tuntuu, että mies ei tajua mitään. Pohdin välillä, että miten olen sen kanssa edes yhteen päätynyt..... pikkuasioista saa riidan helposti aikaiseksi. Esim. jos mandariinikuori onmennyt vahingossa tavalliseen roskikseen bion sijasta.... Välillä en ymmärrä, miten tällaiset asiat edes voi kiukuttaa, mutta sillä hetkellä ne tuntuu maailman isoimmilta asioilta. Jälkeen päin hävettää. Niin paljon, että rupeaa ihan itkettämään ja itkusta ei tule loppua. Raskausviikkoja 9. Toivottavasti kohta helpottaa. Tai ehkä mieheni toivoo sitä vielä enemmän kuin minä... :)
- mamma75
**** kirjoitti:
luulin, että olen ainoa... mulla oli hirveitä hormonimyrskyjä aina ennen menkkoja, tai luulin, että ne oli pahoja, mutta ei mitään verrattuna mitä on nyt. Tuntuu, että mies ei tajua mitään. Pohdin välillä, että miten olen sen kanssa edes yhteen päätynyt..... pikkuasioista saa riidan helposti aikaiseksi. Esim. jos mandariinikuori onmennyt vahingossa tavalliseen roskikseen bion sijasta.... Välillä en ymmärrä, miten tällaiset asiat edes voi kiukuttaa, mutta sillä hetkellä ne tuntuu maailman isoimmilta asioilta. Jälkeen päin hävettää. Niin paljon, että rupeaa ihan itkettämään ja itkusta ei tule loppua. Raskausviikkoja 9. Toivottavasti kohta helpottaa. Tai ehkä mieheni toivoo sitä vielä enemmän kuin minä... :)
Mulla viikkoja 38 ja olen vain raivohullumpi koko ajan. Pelkään että satutan joku päivä fyysisesti miestäni, vaikka kyllä siinä henkisessä puolessakin menee jo todella yli ja satuttaahan se myös, ehkä pahemminkin. Raskauden keskimmäinen kolmannes oli sellainen rauhallisempi ja hyvä aika aika, muuta alku ja loppu aivan kamalia!! Itse olen jutellut neuvolapsykologin kanssa ja siitä saattaa olla jonkin verran apua jollekin. Ainkin kannattaa kokeilla.
- Raivariina
mamma75 kirjoitti:
Mulla viikkoja 38 ja olen vain raivohullumpi koko ajan. Pelkään että satutan joku päivä fyysisesti miestäni, vaikka kyllä siinä henkisessä puolessakin menee jo todella yli ja satuttaahan se myös, ehkä pahemminkin. Raskauden keskimmäinen kolmannes oli sellainen rauhallisempi ja hyvä aika aika, muuta alku ja loppu aivan kamalia!! Itse olen jutellut neuvolapsykologin kanssa ja siitä saattaa olla jonkin verran apua jollekin. Ainkin kannattaa kokeilla.
Järkkyraivareita meilläkin! Meinasin kerrankin, että kohta lentää sohva (iso sellainen) ikkunasta ulos. Siis TUNSIN, että fyysisesti on aivan pikku juttu siinä raivon tilassa. Kävin myös mieheen käsiksi aivan sillmittömän vihan vallassa. Näistä tällaisista kärsin, kunnes..
..minulle neuvolassa kerrottiin B6-vitamiinista! Se auttoi näihin puuskiin, joita oli aika tiheään ja suhdetta haittaavaan tahtiin.. Heksavit apteekista oli medisiinin nimi. Kannattaa kokeilla, taisi olla 20mg tabletteja sisältävä purtilo.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Riikka ei suostu laskemaan bensan hintaa
Sanna laski esimerkiksi sähkön arvonlisäveron 10 prosenttiin, jonka Riiikka anosti 25,5 prosenttiin. Sannan aikaan bens1073451- 2053119
Vain vasemmistohallitus saa minut menemään töihin
Änkyräkapitalistien sortaessa kansaa en laita rikkaakaan ristiin. Elän mielummin Kelan tuilla, ja jos niitä leikataan, n1432927EK: Suomi tarvitsee vuosittain 45 000 maahanmuuttajaa
Senpä takia Riikkakin laulaa sen lauluja kenen leipää syö. Viime vuonnahan Suomeen muutti 50 tuhatta ulkomaalaista. htt2202487Oliko se oikeasti epäselvää
sinulle että olin ihastunut sinuun? (Ymmärrän että siitä on aikaa, eikä voi olettaa että kaikkea muistaisi tai että men1331965Kesäaika on normaaliaika...
...siten illalla on valoisaa tunnin pitempään, on sitten kesä tai talvi. Voi nauttia päivän jatkumisesta. Kuka nyt aamul2131913Uusin tutkimus: Suomi on maailman toiseksi vähin rasistinen maa
taakse jää mm. Ruotsi(7) ja Norja(8). Martin Paasi(kok.): Kumoaa vasemmiston väitteet. Kansainvälinen vertailu osoitta491762Kristityt kastoiva alunperin upottamalla - upotuskaste annettiin vain uskoon tulleille aikuisille
Raamatussa on käännösvirhe. Kaste tulisi olla upottaa veteen, jota kreikan sana baptizo tarkoittaa. Aluseurakunta kast4581279Muslimiyhteisö jyrähti - Kova vaatimus Orpolle ILtalehti
Eiköhän se ala olla aika pistää stoppi noille muslimien vaatimuksille Suomessa ? Ei Suomessa ole pakko oll2041174- 881155