Mennessäni kerran lakkasuoolle, näin kahdet karhunjäljet. Siinä oli emokarhun jäljet ja vieressä oli karhulapsen jäljet. Jäljet oli painuneet mustaan suomutaan. Minulle tuli pikkuisen kiire.
Karhut lakkasuolla
päkä
3159
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Metsänpoika tahdon olla
sankar jylhän kuusiston
Karhun kanssa painii lyön.
Aikoinaan kun olin jotakin 3-4 vuotias, karhu oli kulkenut meidän pihan vierestä. Kävipä erään naapurin puutarhassakin.
Ja pari vuotta sitten olin metsällä kotiseuduilla kun mummoni kutsui kahville. No, olin siinä lähistöllä joten piipahdin pikkutauolla turisemassa. Hän kertoi että erään läheisen lammen lähellä oli nähty edellisenä päivänä karhu. No, siinä hän rupesi tiedustelemaan että missä päin olin metästelly. No siellä lammellahan minä. Olin vielä käynyt alueen läpi aika tarkasti...
Keskustelun pohjaksi kerron, että olen liikkunut luonnossa erittäin aktiivisesti viimeiset 12 vuotta, kaikkina vuoden ja vuorokauden aikoina. Petojen jälkiä on tullut nähtyä kyllästymiseen asti ja petojakin ihan mukavasti. Parit hukat, ahma, ilves ja n. 15-20 karhua, joista emä ja kolmoispennut n. 20 m etäisyydeltä.
Mielestäni tämä peto hihkuminen on saamassa hieman koomisia piirteitä. Samaan aikaan kun kaiken maailman susiryhmät hiihtelevät itäsuomessa etsimässä susien jälkiä ammutaan kaikki Lahden eteläpuolelle lontsineet elukat armotta, kunhan ensin on hihkuttu asiasta kaikissa medioissa vartin välein jonkun erauskarhun liikkeistä "Nuuksion erämaassa". Muistelkaapa vaikka millaisen paniikin "city-karhu" sai aikaan...
Kuitenkin asia on niin, että nämä eläimet kuuluvat luontoomme ja siellä niitä on ollut ja pitää ollakin. Ihmisen on vain opittava elämään sen ajatuksen kanssa, että kovempiakin elukoita kuin hän löytyy. Kannat on vain pidettävä tasolla, jolla estetään "roskiskarhujen" syntyminen. Kun elukat eivät totu ihmiseen ne väistävät ja pakenevat aistiessaan ihmisen lähellään.
Mielestäni koko hysterian takana ovat ansiokkaasti kaksi tahoa metsästäjät ja suojelijat. Metsästäjien etujen mukaista on pitää yllä kulttia kauheista karhuista ja susista, koska se takaa metsästyksen jatkumisen. Lietsonta takaa sosiaalisen tilauksen heille. Suojelijoiden touhut taas saavat aikaan totaalisen vastareaktion petojen kanssa asuville. He kun eivät voi käsittää, mitä on pienen lapsen päässä voi liikkua kun kulkee pimeällä metsäisellä tiellä jolla aiemmin on liikkunut vaikka susilauma tai karhu. Heidäm itsensähän ei tarvitse kotona vakuutelle lapsilleen pedoista mitään tai pohtia voiko koiran laskea pihalle illalla...
Homman ydin on mielestäni tiivistetty hyvin ajatukseen "Pelätä ei tarvitse, mutta kunnioittaa pitää".