metsän uudistus

Neva, niin, käytin hieman harhaanjohtavaa termiä. Tuo ei ole aavaa suota, vaan kahden mäen välissä oleva turvepohjainen metsälohko, ravinne tilanteesta ei ole mitään käsitystä. puusto suht komiaa mäntyä, ja hieman kuusta. Ei ne männyt niin komeita ole mitä männyn luontaisessa kavupaikassa on. Lienee kosteusongelmia. Turvetta on noin 3 metriä, pohjalla todennäköisesti hiekkaa.

kenny kirjoitti:

Neva, niin, käytin hieman harhaanjohtavaa termiä. Tuo ei ole aavaa suota, vaan kahden mäen välissä oleva turvepohjainen metsälohko, ravinne tilanteesta ei ole mitään käsitystä. puusto suht komiaa mäntyä, ja hieman kuusta. Ei ne männyt niin komeita ole mitä männyn luontaisessa kavupaikassa on. Lienee kosteusongelmia. Turvetta on noin 3 metriä, pohjalla todennäköisesti hiekkaa.

Lue lisää

....mutta turvetta on kolme metriä?
Siitä huolimatta, jos entiset kuuset ovat olleet hyvinvoivia, niin kuustakin voi ajatella. Mätästys ja istutus 2 isoilla paakku taimilla.

Vaari kirjoitti:

....mutta turvetta on kolme metriä?
Siitä huolimatta, jos entiset kuuset ovat olleet hyvinvoivia, niin kuustakin voi ajatella. Mätästys ja istutus 2 isoilla paakku taimilla.

Lue lisää

... kokeilemisen arvoinen vaihtoehto tuo luontainen uudistaminen. Silloihan kehityskelpoisin puulaji hakee paikkansa, joko kuusi tai mänty. Tuo turpeen määrä voi johtaa siihen että mätästys aiheuttaa kuivuusongelman.

Mitä mieltä Vaari ehdotuksesta?

Vaari kirjoitti:

....mutta turvetta on kolme metriä?
Siitä huolimatta, jos entiset kuuset ovat olleet hyvinvoivia, niin kuustakin voi ajatella. Mätästys ja istutus 2 isoilla paakku taimilla.

Lue lisää

kyllä itsekin olen täysin samaa mieltä. kuusentaimet mättäisiin mikäli edellisen sukupolven kuuset ovat kasvaneet hyvin.

kuitenkin kirjoitti:

... kokeilemisen arvoinen vaihtoehto tuo luontainen uudistaminen. Silloihan kehityskelpoisin puulaji hakee paikkansa, joko kuusi tai mänty. Tuo turpeen määrä voi johtaa siihen että mätästys aiheuttaa kuivuusongelman.

Mitä mieltä Vaari ehdotuksesta?

Lue lisää

Juuri kirjoittelin tuolla toisilla palstoilla siitä miten luontainen uudistus Vaarin kokemusten mukaan tuottaa huonon ja kalliin tuloksen. Kallis siitä tulee lähinnä jatkuvien perkausten takia.

Mättäät ja isot taimet. Edellisestä puusukupolvesta näkee onko mänty vai kuusi. Veikkaisin kuitenkin kuusta.
Muuten onko se enää mitään suota, joka menee päätehakkuun kautta uudistukseen. Turvekangastahan se on.

Mätästys pitää tehdä kunnolla ja kauhalla mätästä painaen, ettei kuivu.

Vaari kirjoitti:

Juuri kirjoittelin tuolla toisilla palstoilla siitä miten luontainen uudistus Vaarin kokemusten mukaan tuottaa huonon ja kalliin tuloksen. Kallis siitä tulee lähinnä jatkuvien perkausten takia.

Mättäät ja isot taimet. Edellisestä puusukupolvesta näkee onko mänty vai kuusi. Veikkaisin kuitenkin kuusta.
Muuten onko se enää mitään suota, joka menee päätehakkuun kautta uudistukseen. Turvekangastahan se on.

Mätästys pitää tehdä kunnolla ja kauhalla mätästä painaen, ettei kuivu.

Lue lisää

Vaari on tasalaatuisten jatkuvalla harvennuksella raiskattujen puupeltojen puolestapuhuja. Räkämäntymiehiä ja siksi tarjoaa kuusen istutusta joka sarkaan.

Vaari kirjoitti:

Juuri kirjoittelin tuolla toisilla palstoilla siitä miten luontainen uudistus Vaarin kokemusten mukaan tuottaa huonon ja kalliin tuloksen. Kallis siitä tulee lähinnä jatkuvien perkausten takia.

Mättäät ja isot taimet. Edellisestä puusukupolvesta näkee onko mänty vai kuusi. Veikkaisin kuitenkin kuusta.
Muuten onko se enää mitään suota, joka menee päätehakkuun kautta uudistukseen. Turvekangastahan se on.

Mätästys pitää tehdä kunnolla ja kauhalla mätästä painaen, ettei kuivu.

Lue lisää

Ihmettelen Vaarin kokemusta, että luontainen uudistus tuottaa huonon ja kalliin tuloksen. Täällä Pohjoispohjanmaalla on tähän asti hakattu vain luontaisesti syntyneitä tukkimetsiä.ja kun ne loppuvat, on pelättävissä sahapuun laadun huononeminen.

Onko mätästämällä ja istuttamalla alkuunpantuja metsiä jo päätehakattu niin, että olisi voitu nähdä tulos? Kysynkin Vaarilta, miten olet toteuttanut luontaisen uudistamisen, kun pitää jatkuvasti perata ja mihin sillä pyrit?

Näsä kirjoitti:

Ihmettelen Vaarin kokemusta, että luontainen uudistus tuottaa huonon ja kalliin tuloksen. Täällä Pohjoispohjanmaalla on tähän asti hakattu vain luontaisesti syntyneitä tukkimetsiä.ja kun ne loppuvat, on pelättävissä sahapuun laadun huononeminen.

Onko mätästämällä ja istuttamalla alkuunpantuja metsiä jo päätehakattu niin, että olisi voitu nähdä tulos? Kysynkin Vaarilta, miten olet toteuttanut luontaisen uudistamisen, kun pitää jatkuvasti perata ja mihin sillä pyrit?

Lue lisää

Se tukkilaadun huonominen pääasiassa väärästä puulajista.30 vuoteen periaatteessa tännepäin ei muuta istutettu kuin mäntyä,sen on sullimetsät näköisiäkin.Kyllä näistä puolukkakankaille istutetuista männiköistä tukkimetsiä tulee.Tässä luontaisessa uudisstamisessahan tulee oikea puulaji varmasti,jos ei muu niin koivikko.

Vaari kirjoitti:

....mutta turvetta on kolme metriä?
Siitä huolimatta, jos entiset kuuset ovat olleet hyvinvoivia, niin kuustakin voi ajatella. Mätästys ja istutus 2 isoilla paakku taimilla.

Lue lisää

3 metrin turvekerros on arvio.. keskelle sarkaa kaivettiin melkomoinen laskuoja, eikä kovaa maata tullu vastaan. Rajan toisella puolella oli laikutettu, ja sitte istutettu pottitaimilla, ja 10 vuoden pästä käyty raivaamassa ne istutustaimet pois luonnontaimien tielä. Nyt siä on pitkiä, suoria, oksattomia mäntyjä, semmosta 5-6m pitkiää tulitikkua.

Eli onko ne istutetut taimet siis niinku suojakasvina? Niinkuin kaura on timoteilla nurmissa.? Ja sitte sitä kyntämistä ja laikuttamista ihimettelen, mistä ihmeestä niitä luonnontaimia on sinne istutustaimien sekaan ilmestyny?

kenny kirjoitti:

3 metrin turvekerros on arvio.. keskelle sarkaa kaivettiin melkomoinen laskuoja, eikä kovaa maata tullu vastaan. Rajan toisella puolella oli laikutettu, ja sitte istutettu pottitaimilla, ja 10 vuoden pästä käyty raivaamassa ne istutustaimet pois luonnontaimien tielä. Nyt siä on pitkiä, suoria, oksattomia mäntyjä, semmosta 5-6m pitkiää tulitikkua.

Eli onko ne istutetut taimet siis niinku suojakasvina? Niinkuin kaura on timoteilla nurmissa.? Ja sitte sitä kyntämistä ja laikuttamista ihimettelen, mistä ihmeestä niitä luonnontaimia on sinne istutustaimien sekaan ilmestyny?

Lue lisää

Niitä luonnontaimia ovat monet muutkin ihmetelleet. Jaksollisen kasvatuksen puupeltoviljelijät niittää ne pois etteivät häiritse kalliilla istutettuja pottitaimia. Eivät ne suinkaan ole suojataimina vaan muistomerkkinä aikoinaan harrastetusta tuottavasta metsätaloudesta. Niitä ei siellä nykypäivänä sallita koska voivat kasvamaan jätettynä vesittää nykyisen puupeltoideologian.

kerbiili62 kirjoitti:

Se tukkilaadun huonominen pääasiassa väärästä puulajista.30 vuoteen periaatteessa tännepäin ei muuta istutettu kuin mäntyä,sen on sullimetsät näköisiäkin.Kyllä näistä puolukkakankaille istutetuista männiköistä tukkimetsiä tulee.Tässä luontaisessa uudisstamisessahan tulee oikea puulaji varmasti,jos ei muu niin koivikko.

Lue lisää

....lienee se kaikkein pahin laadun syöjä.
Istutustaimikostakin tulee kunnon puuta kun ei vesakkoa raivata liian innokkaasti. Pitää käydä tekemässä reiät mäntyjen ympärille muutaman vuoden välein. Se vain ei nykymetsänhoitoon sovellu kun metsässä pitää käydä harvoin ja aina olisi käytettävä moottoroituja välineitä.
Vaarinkin tallissa kaksikin raivaussahaa, mutta vesuritkin kuitenkin käytössä ja pari vuotta sitten hankittu raivausveitsi.

muistomerkki kirjoitti:

Niitä luonnontaimia ovat monet muutkin ihmetelleet. Jaksollisen kasvatuksen puupeltoviljelijät niittää ne pois etteivät häiritse kalliilla istutettuja pottitaimia. Eivät ne suinkaan ole suojataimina vaan muistomerkkinä aikoinaan harrastetusta tuottavasta metsätaloudesta. Niitä ei siellä nykypäivänä sallita koska voivat kasvamaan jätettynä vesittää nykyisen puupeltoideologian.

Lue lisää

Metsälaki sallii,entistä helpommin luontaisen uudistuksen,kunhan vaan löytyy tarpeeksi taimia pohjalta.Nämä suojuspuu asteelle hakatut koivikot hyvä esim.,varmasti on parempi kuin istutettu ja halpa uusiminen.Kyllähän männyn istutuksilla päästään nopeampaan kasvuunlähtöön,mitä siemenpuilla,laadusta en niin varma.Täälläpäin monin paikoin kylvö ainoa mahdollisuus,niin karuja alueita.Itse en suosi tätä harsinta hakkuuta,mutta mahd. muiden joukossa.Ei se puupelto aina ole välttämättä paras ratkaisu.

Vaari kirjoitti:

....lienee se kaikkein pahin laadun syöjä.
Istutustaimikostakin tulee kunnon puuta kun ei vesakkoa raivata liian innokkaasti. Pitää käydä tekemässä reiät mäntyjen ympärille muutaman vuoden välein. Se vain ei nykymetsänhoitoon sovellu kun metsässä pitää käydä harvoin ja aina olisi käytettävä moottoroituja välineitä.
Vaarinkin tallissa kaksikin raivaussahaa, mutta vesuritkin kuitenkin käytössä ja pari vuotta sitten hankittu raivausveitsi.

Lue lisää

olla vanhentunutta tietoa käytössä. Ainakin minulle on opetettu (Mhy neuvoja) että taimikko ei saa olla liian tiheää ja nimenomaan raivauksesta on pidettävä huolta juuri alussa (tarpeeksi valoa, lumituhojen ehkäisy, heinettyminen).

Päivitäppä Vaari tiedot varmuuden vuoksi vaikka pistäytymällä Mhy:n toimistossa.

Vaarilla kirjoitti:

olla vanhentunutta tietoa käytössä. Ainakin minulle on opetettu (Mhy neuvoja) että taimikko ei saa olla liian tiheää ja nimenomaan raivauksesta on pidettävä huolta juuri alussa (tarpeeksi valoa, lumituhojen ehkäisy, heinettyminen).

Päivitäppä Vaari tiedot varmuuden vuoksi vaikka pistäytymällä Mhy:n toimistossa.

Lue lisää

Ei käy nyt se MHY homma kun tuo on yksi niistä asioista, joista olen ammattilaisten kanssa peruuttamattomasti eri mieltä.

Tottakai on annettava valoa. Latvan vaurioituminen tulee hyvin pian männyllä jos vesakkoa ei hoideta. Kuitenkin riittävä kasvatustiheys taimivaiheessa on juuri se keino, millä tehdään hento-oksaista suoraa mäntyä. Se sitten aikanaan lihotetaan tukiksi.
Vaarillakin ollut niitä räkämänniköiksi haukuttuja taimikoita, mutta missä vain jäi vähän tiheämmäksi kuin viralliset ohjeet, niin paljon tuli parempaa jälkeä. Niin ovathan virallisten ohjeittenkin tiheydet toki muuttuneet tiheämpään suuntaan vuosikymmenten vieriessä.
Tuo riittävän tiheyden ylläpitäminen ja se ettei vesakko pääse ryöstäytymään, ovatkin sitten ovelia sovittaa yhteen.
Vaarin lääke on vesuri ja toisenkin kerran vesuri. Ei sitä niin mahdottomasti tarvitse heiluttaa, mutta läpi pitää kävellä. Vasta sitten kun vesakko on tehtävänsä kilpailuttajana tehnyt, otetaan raivaussaha avuksi.