Joudun lopettamaan kissani :( :( :(

Siis ongelma ei ole se, etten itse voisi/ehtisi normaalisti piikitystä hoitaa.

Ongelma on se, että asun yksin ja joudun aina välillä järjestämään kissaleni hoitoa naapurin tai ystävieni avulla, kun esim. työmatkalle joudun. Lomallakin joskus käyn. Näiksi ajoiksi tarvisisin nyt hoitajaa, joka suostuisi pistoksetkin antamaan ja se ei ole onnistunut. Seuraava konferenssimatka on edessä tämän kuun lopulla.

Äsken sain jo ajan varattua ääni väristen, mutta en kyllä tiedä miten itse toimenpiteen kestän. Onneksi ystäväni lähtee mukaan tueksi, etten asiaa joudu aivan yksin kohtaamaan.

Voimia ja jaksamisia myös kaikille muillekin, jotka joutuvat näitä raskaita päätöksiä tekemään...

Kiitos sinulle avun etsinnän tarjoamisesta. Olen nyt kuitenkin saanut ratkaisun tehtyä ja siinä taidan pysyä. Vaikka ratkaisu on raskas ja ikävä, niin toisaalta yritän myös huomioida ystäväni oloa.

Hän on saanut elää pitkän terveen elämän ja nyt diabeetikko-kissana hänellä on aina uhkana esim. hypoglykemiat ja muutkin diabeetikon ongelmat. Hän vaan ei niistä osaa kertoa yhtä selvästi kuin ihminen, joten olo ei todellakaan ole välttämättä niin hyvä mitä ihan päällisinpuolin näyttää.

Ja diabeteksesta ihmisillä minulla on todella paljon kokemuksia, koska satun itse olemaan 1-tyypin diabeetikko.

Sekin pitää huomioida, että itsekin saatan joutua yllättäen esim. ensiapuun tai sairaalaan. Aiemmin sain aina tutun hoitajan heti kotiin, joten mitään ongelmia ei tullut.

Mutta totuus on, että näistä mun vakio kolmesta hoitajasta ei kukaan uskaltaudu piikityksestä ja lääkkeen tarkasta annostelusta vastuuta ottamaan. Ja pistäminen ei pitkäkarvaiselle kissalle ole aina niin yksinkertaista kuin luulisi.

raskas tehtävä kirjoitti:

Kiitos sinulle avun etsinnän tarjoamisesta. Olen nyt kuitenkin saanut ratkaisun tehtyä ja siinä taidan pysyä. Vaikka ratkaisu on raskas ja ikävä, niin toisaalta yritän myös huomioida ystäväni oloa.

Hän on saanut elää pitkän terveen elämän ja nyt diabeetikko-kissana hänellä on aina uhkana esim. hypoglykemiat ja muutkin diabeetikon ongelmat. Hän vaan ei niistä osaa kertoa yhtä selvästi kuin ihminen, joten olo ei todellakaan ole välttämättä niin hyvä mitä ihan päällisinpuolin näyttää.

Ja diabeteksesta ihmisillä minulla on todella paljon kokemuksia, koska satun itse olemaan 1-tyypin diabeetikko.

Sekin pitää huomioida, että itsekin saatan joutua yllättäen esim. ensiapuun tai sairaalaan. Aiemmin sain aina tutun hoitajan heti kotiin, joten mitään ongelmia ei tullut.

Mutta totuus on, että näistä mun vakio kolmesta hoitajasta ei kukaan uskaltaudu piikityksestä ja lääkkeen tarkasta annostelusta vastuuta ottamaan. Ja pistäminen ei pitkäkarvaiselle kissalle ole aina niin yksinkertaista kuin luulisi.

Lue lisää

mietin itsekin tarjoutuisinko hoitajaksi jos satut asumaan pk-seudulla mutta kun kokemusta ihmisten diabeteksesta ja nähnyt pari d-kissaa, ja totta on että kissa ei pahaa oloaan pysty kertomaan ja näiden kissojen kohdalla olen ajatellut niiden oloa katsellessa että armeliainta olisi päästää ne pois. Joten päätöksesi vaikka on raskas, uskon että on kuitenkin kissan parhaaksi.

... kirjoitti:

mietin itsekin tarjoutuisinko hoitajaksi jos satut asumaan pk-seudulla mutta kun kokemusta ihmisten diabeteksesta ja nähnyt pari d-kissaa, ja totta on että kissa ei pahaa oloaan pysty kertomaan ja näiden kissojen kohdalla olen ajatellut niiden oloa katsellessa että armeliainta olisi päästää ne pois. Joten päätöksesi vaikka on raskas, uskon että on kuitenkin kissan parhaaksi.

Lue lisää

Kiitos sinulle sanoistasi.

Juuri noin minäkin olen ratkaisuani itselleni perustellut. Esim. huomatessani kissan olossa pieniäkin muutoksia, niin aina kimpoaa mieleen kysymys miten ystäväni todella voi... onko hän niin hyvässä kunnossa kuin pelkästään ulkonäön perusteella voisi luulla jne.

eikä ne hoitolatkaan mielestäni kyllä kovin kalliita ole..ja onhan nyt kyse rakkaan ystävän hengestä!

jos vanhat hoitajat ovat noin hmm avuttomia tai jotain, etsi uusia! varmasti löytyy luotettavia ihmisiä, jotka pystyisivät homman hoitamaan.

ei olisi kovin vaativa tehtävä tuo pistämisen opettelu..

näin.. kirjoitti:

eikä ne hoitolatkaan mielestäni kyllä kovin kalliita ole..ja onhan nyt kyse rakkaan ystävän hengestä!

jos vanhat hoitajat ovat noin hmm avuttomia tai jotain, etsi uusia! varmasti löytyy luotettavia ihmisiä, jotka pystyisivät homman hoitamaan.

ei olisi kovin vaativa tehtävä tuo pistämisen opettelu..

Lue lisää

Ei kissaa diabeteksen takia kannata lopettaa, jos vaan suinkin saat hoidon järjestettyä. Piikitys helppoa ja kissa tottuu siihen nopeasti.

Jaanuli kirjoitti:

Ei kissaa diabeteksen takia kannata lopettaa, jos vaan suinkin saat hoidon järjestettyä. Piikitys helppoa ja kissa tottuu siihen nopeasti.

Niin, siis tiedän, että pistäminen onnistuu itseltäni hyvin. Olen nyt pistellyt jonkin aikaa ja kissanikin sen hyvin antaa tehdä etenkin ruokakupin äärellä. Siis se ei ole ongelma minulle (olenhan itsekin diabeetikko).

Se miten diabeetikkokissa itse voi onkin sitten kysymys sinänsä. Mitenkään sokereita ei esim. saada (välttämättä) tasaisiksi ja yleensä niissä pyritäänkin vähän normaalia korkeammalle esin. hypoglykemiariskin vuoksi.

Mutta mun ongelma siis on se, että en saa hoitoa järjestymään, osittain johtuen omasta elämästäni. Tulee tarve apuun todella nopeastikin eli ei voi etukäteen varailla mitään ja silti apu on saatava alle päivän, koska lääkitys on hoidettava ajallaan, ei voi esim. poikkeustilanteissa antaa koko päivän satsia kerrallaan.

Voi olla vaikea uskoa, mutta kaikki eivät ole valmiita opettelemaan pistämistä, osalla on varmaan rohkeuden puutetta, osalla sitä, että säännöllinen 12h välein tapahtuva hoito sitoo liikaa...

aina perua.
Oletko kysynyt eläinlääkäriltä mielipidettä asiaan että kannattaako lääkitys vai ei?

Asun vantaalla ja pidän yksityistä kissakotia ja mielelläni opettelen diapeetikko kissan lääkityksen jos se vain kisuasi auttaa.
Osaan laittaa kissoille nesteytyksen sekä antibiootit neulalla antaa, kokemusta on munuaissairaista sekä maksasairauskissoista, valitettavasti diabeetikoista ei kokemusta ole mutta mielellään opin.

Ystäväni (eläinlääkäri) asuu 2km päässä.

Kerro jos voin auttaa.

[email protected]

Pia Lind kirjoitti:

aina perua.
Oletko kysynyt eläinlääkäriltä mielipidettä asiaan että kannattaako lääkitys vai ei?

Asun vantaalla ja pidän yksityistä kissakotia ja mielelläni opettelen diapeetikko kissan lääkityksen jos se vain kisuasi auttaa.
Osaan laittaa kissoille nesteytyksen sekä antibiootit neulalla antaa, kokemusta on munuaissairaista sekä maksasairauskissoista, valitettavasti diabeetikoista ei kokemusta ole mutta mielellään opin.

Ystäväni (eläinlääkäri) asuu 2km päässä.

Kerro jos voin auttaa.

[email protected]

Lue lisää

Voi hyvä ihminen, sanon edelleen, älä lopeta kissaasi noin heikoin perustein (ilmeisesti niiden "ystäviesi" neuvosta)! Kuten Pia Lind viisaasti sanoi, kysy ensin eläinlääkärin mielipidettä, jos hän sanoo ettei kisua kannata lopettaa, tee sitten niin. Ja ota vastaan apu kun sitä sulle tarjotaan, Pia Lind varmasti suuridydäminen ihminen, on rientänyt avuksi sulle. Eilen sanoin ja sanon edelleen että ongelmat ratkeavat yleensä parhain päin, niin nytkin jos otat avun vastaan, muista se!
Tunnen tapauksia jolloin vanha kissa on elänyt vielä vuosia diabetes lääkityksen ansiosta, ihan hyvää elämää. Ei koskaan saisi ratkaisuna olla lopettaminen, heti kun ongelmia syntyy, kyseessä on sentään kissan ainutkertainen elämä, niinkuin meidän ihmistenkin, ei siihen saisi puuttua!
Mulla on koko ikäni ollut kissoja, tälläkin hetkellä 11 kpl, joten tiedän kyllä mistä puhun. Ongelmia on ollut laidasta laitaan vuosien varrella, mutta koskaan en ole turvautunut tähän (helppoon) ratkaisuun, aina olen yrittänyt ensin hoitaa terveeksi, olen siinä onnistunut, kuten myös epäonnistunut, silloin ei ole ollut vaihtoehtoja, mutta ei myöskään asia jää vaivaamaan mieltä, kuten voi käydä, kun tietää yrittäneensä kaiken.
Toivon kovin sinun tämän palstan välityksellä kertovan jatkosta kisusi kohtalosta. Kuin ihanaa olisi kun tulet sieltä konferensistä, vastassa olisi paras ystäväsi joka kehräten ja naukuen ottaisi sinut vastaan!

Amalia kirjoitti:

Voi hyvä ihminen, sanon edelleen, älä lopeta kissaasi noin heikoin perustein (ilmeisesti niiden "ystäviesi" neuvosta)! Kuten Pia Lind viisaasti sanoi, kysy ensin eläinlääkärin mielipidettä, jos hän sanoo ettei kisua kannata lopettaa, tee sitten niin. Ja ota vastaan apu kun sitä sulle tarjotaan, Pia Lind varmasti suuridydäminen ihminen, on rientänyt avuksi sulle. Eilen sanoin ja sanon edelleen että ongelmat ratkeavat yleensä parhain päin, niin nytkin jos otat avun vastaan, muista se!
Tunnen tapauksia jolloin vanha kissa on elänyt vielä vuosia diabetes lääkityksen ansiosta, ihan hyvää elämää. Ei koskaan saisi ratkaisuna olla lopettaminen, heti kun ongelmia syntyy, kyseessä on sentään kissan ainutkertainen elämä, niinkuin meidän ihmistenkin, ei siihen saisi puuttua!
Mulla on koko ikäni ollut kissoja, tälläkin hetkellä 11 kpl, joten tiedän kyllä mistä puhun. Ongelmia on ollut laidasta laitaan vuosien varrella, mutta koskaan en ole turvautunut tähän (helppoon) ratkaisuun, aina olen yrittänyt ensin hoitaa terveeksi, olen siinä onnistunut, kuten myös epäonnistunut, silloin ei ole ollut vaihtoehtoja, mutta ei myöskään asia jää vaivaamaan mieltä, kuten voi käydä, kun tietää yrittäneensä kaiken.
Toivon kovin sinun tämän palstan välityksellä kertovan jatkosta kisusi kohtalosta. Kuin ihanaa olisi kun tulet sieltä konferensistä, vastassa olisi paras ystäväsi joka kehräten ja naukuen ottaisi sinut vastaan!

Lue lisää

Olen toki jutellut kisulini eläinlääkärin kanssa ja tiedän, että vuosia voisi olla jäljellä useitakin. Toki hän sanoi, ettei kisulia tarvi pelkästään diabeteksen vuoksi lopettaa, mutta totesi myös, että jokainen joutuu itse tekemään ratkaisun oman tilanteensa mukaan.

Jos heikko peruste on se, etten saa järjestymään pistosten antoa - nyt ensin konferenssin ajaksi - mahdollisesti erittäinkin lyhyellä varoitusajalla, niin sitten toimin heikoin perustein. Tosin neuvoja en ole "ystäviltäni" saanut (he muuten eivät ansaitse noita lainausmerkkejä ympärilleen). Ystäväni ovat yksinkertaisesti todenneet, että heistä ei ole pistosten antajiksi, mutta eivät ole sen kummemmin ehdotelleet mitään muuta eli tämä tosiaan on itsestäni lähtenyt ratkaisu.

Haluan myöskin, että kisulini saa poissaolojen aikana olla joko kotosalla (mulla yksi hoitajista asuu luonani tuolloin) tai sitten hoitajan kotona, mutta ainoana kissana, koska yhteiselo muiden kissojen kanssa ei ole ollut antoisaa.

Ja täytyy todeta, että ongelmia on ollut ennenkin ja nytkin hoito alussa pahan ketoasidoosin kohdalla oli itsestään selvä ratkaisu hoitoon vienti (2 päivää nesteytyksessä eläinlääkäriasemalla), ei tullut mieleenkään silloin luovuttaa.

Se muuten pitää muistaa, että terveeksi en kisuliani saa, joten hänellä on aina nämä diabeteksen ongelmat seuranaan...

No juu, selittelyksi menee, sorry :( :( :(

raskas tehtävä kirjoitti:

Olen toki jutellut kisulini eläinlääkärin kanssa ja tiedän, että vuosia voisi olla jäljellä useitakin. Toki hän sanoi, ettei kisulia tarvi pelkästään diabeteksen vuoksi lopettaa, mutta totesi myös, että jokainen joutuu itse tekemään ratkaisun oman tilanteensa mukaan.

Jos heikko peruste on se, etten saa järjestymään pistosten antoa - nyt ensin konferenssin ajaksi - mahdollisesti erittäinkin lyhyellä varoitusajalla, niin sitten toimin heikoin perustein. Tosin neuvoja en ole "ystäviltäni" saanut (he muuten eivät ansaitse noita lainausmerkkejä ympärilleen). Ystäväni ovat yksinkertaisesti todenneet, että heistä ei ole pistosten antajiksi, mutta eivät ole sen kummemmin ehdotelleet mitään muuta eli tämä tosiaan on itsestäni lähtenyt ratkaisu.

Haluan myöskin, että kisulini saa poissaolojen aikana olla joko kotosalla (mulla yksi hoitajista asuu luonani tuolloin) tai sitten hoitajan kotona, mutta ainoana kissana, koska yhteiselo muiden kissojen kanssa ei ole ollut antoisaa.

Ja täytyy todeta, että ongelmia on ollut ennenkin ja nytkin hoito alussa pahan ketoasidoosin kohdalla oli itsestään selvä ratkaisu hoitoon vienti (2 päivää nesteytyksessä eläinlääkäriasemalla), ei tullut mieleenkään silloin luovuttaa.

Se muuten pitää muistaa, että terveeksi en kisuliani saa, joten hänellä on aina nämä diabeteksen ongelmat seuranaan...

No juu, selittelyksi menee, sorry :( :( :(

Lue lisää

Hei,

Moni ihminen varmasti tulee tätä suremaan, jos kissas lopetat.
Mikset etsisi sille hyvää "vanhainkotia" missä joku olisi sille siellä piikkiä antamassa...

hAiSuLi kirjoitti:

Hei,

Moni ihminen varmasti tulee tätä suremaan, jos kissas lopetat.
Mikset etsisi sille hyvää "vanhainkotia" missä joku olisi sille siellä piikkiä antamassa...

Lue lisää

idea! itselläni on tälläinen vanhus kissa tullut pitovaikeuksien takia. omistaja maksaa sen ruuat ja mahdolliset muut menot ja käyvät välillä tervehtimässä luonani. olisin kyllä tämän kissan ottanut, vaikka omistaja ei menoja maksaisikaan..

jotkin eläinsuojeluyhdistykset auttavat uuden kodin hankinnassa.