Kiukku,viha ja keuhkot

"Aikaisemmissakin tutkimuksissa on ilmennyt, että mielialan vaihtelut näkyvät huonontuneina keuhkojen toimintoina.

Lehrerin mukaan kiukkuisuus ja vihamielisyys muuttavat neurologisia ja hormonaalisia reaktioita, jotka haittaavat immuunijärjestelmän toimintaa ja tuottavat kroonista tulehdusta, inflammaatiota. "Ei todellakaan ole helppoa löytää sellaista sairautta, jonka oireiden vakavuuteen, esiintymistiheyteen ja uusiutumiseen tunteet ja stressi eivät vaikuttaisi", Lehrer sanoo."

Eli pääsemme tuttuun ja kiisteltyyn aiheeseen:
mielen osuus sairauksistamme ja niiden oireista!

on oman aviopuolison kanssa vietetty aika ja nimen omaan seksi. Eipä kiukuta tai kolota. Tämänhän on työpaikalla monet huomanneet, kyllä työyhteisössä heti erottaa vanhatpiiat ja pojat sekä ne joilla ei jostakin syystä juuri sillä hetkellä avioelämä luista.

Joten ennen noita Tolosen pillereitä kannattaa suunnata katse ihan kotikonsteihin ;-)

ILO

Ei ole parempaa rikkautta kuin ruumiin terveys eikä suurempaa iloa kuin sydämen ilo.

Elämä ei ole vain rakkautta ja riemua, se on myös tanssimista ruusuilla.

Elämä on ihanaa, kun sen oikein oivaltaa.

Elämä onkin vallan naurettavaa, jos sen vakavasti ottaa.

Hymy on ikkuna, josta näkee, onko sydän kotona.

Ilo terveyden tuki ja sairauden vastamyrkky.

Jos sydän on täynnä valoa, ei pimeydellä ole siellä sijaa.

Nauru nuorentaa, rakkaus kaunistaa.

Puhdas ilo on riemua, riemu on mielen puhtautta.

Sillä, joka ei osaa nauraa itseään, onkin aihetta vakavuuteen.

Terveys on iloa, se riittää yksistään.

Kyllä viha teki tosihyvää asioiden eteenpäinviemiselle.
Keuhkojeni, lihasteni, nivelteni jne. toimintaan kokemani pitkäaikainen viha ei vaikuttanut millään tavoin.

aloita jo tänään. Ihan oikeasti tämä kyllä auttaa, jos jaksaa olla positiivinen ja onnellinen. On paljon mukavampi ollakin ja elämä on ihananaa kun sen oikein oivaltaa.

jaksat enemmän kun asenne on oikea
pystyt vähentämään lääkkeesi minimiin
pitkä matka on lyhyt
älä käytä lääkkeitä turhaan
älä tupakoi, naura ja ole onnellinen
nikotiiniriippuvaisuudesta pääsee positiivisuudella
ei väsytä kun naurattaa

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1500000000000005&conference=4500000000001760&posting=22000000020936024

No ei varsinaisesti erikseen
Kirjoittanut: Lääkäri 2 2.11.2006 klo 13.01


No eipä tuota tarvitse mitenkään erikseen opettaa, eiköhän se ole vähän niinkuin itsestään selvää ilman opetusta erikseen, miten sanelulaitta käytetään, erilaisia malleja on olemassa, mutta ne ovat yksinkertaisia: nappulasta rec päälle ja toisesta nappulasta nauha pyörimään ja sitten on kelausnapit ja voi kuunnella mitä on tullut höpötettyä nauhalle. Onpa nykyään myös digisanelulaitteita, jotka on usb:llä kytketty suoraan tietokoneeseen ja tallentavat esim. WMA-tiedostona höpinät. Siitä sitten konekirjoittaja joko laittaa nauhan nauhuriin ja kuuntelee tai klikkaa äänitiedoston koneeltaan auki ja kuuntelee sitä ja skriivaa.

Toki lääketieteen kandidaateille annetaan usein jonkinlainen runko tai vastaava alussa ohjeeksi, että mitä tulee saneluun laittaa ohjeiksi ja tiedoiksi, mutta ei siitäkään nyt mitään opetusta erikseen järjestetä, jaetaan joku lappu missä on lyhyet ohjeet, esim.:

Aloita sanelu sanomalla nauhalle:

-Sanelua
-Sanelee lääket. kand. "oma nimi" / "ohjaavan erikoislääkärin nimi"
päivämäärällä "päivämäärä"
-"erikoisala":n (esim. sisätautien) lehdelle
-potilaasta "potilaan nimi" "potilaan henkilötunnus"
-"missä sanellaan" (esim. ensiavussa tai korva-nenä-kurkkutautien poliklinikalla)

tekstiksi tulee:

-tulosyy

(tämän otsikon alle omaa tekstiä)
-esitiedot (=anamneesi)

(samaten)

-status (=nykytila)
(sama)
-suunnitelma
(sama)
-diagnoosi
(sama)

ja sitten kasetti konekirjoitukseen tai jos on mennyt diginä, niin sinne meni ja teksti päätyy potilaan sairaskertomukseen.

Suomenkielen oletetaan olevan riittävän hyvä, jos on äidinkielen ylioppilaskirjoitusten kokeesta saanut hyväksyttävän arvosanan, yliopiston alimmat kriteerit täyttyvät sillä ja sen enempää sitä nyt ei tarvitse testata sitten, ei lääkiksessä suomea erikseen opeteta, vaikka toki ennen valmistumista joutuu vielä ns. maturiteetti eli kypsyyskokeella osaavansa suomea siten, että voidaan antaa henkilölle akateeminen loppututkinto ja todistus siitä

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1500000000000005&conference=4500000000001760&posting=22000000020945310


SIIS TUO KIRJOITTELIJA lääkäri 2 VOI siis ollakin lääkäri... huh huh ihan hirvittää....

miksi ala kiinnostaa?
Kirjoittanut: fyysikko_x 31.10.2006 klo 17.30


Miksi lääketiede kiinnostaa? Itse näen sen hyvin vastenmielisenä alana.
Vastaa tähän viestiin
Kerro kaverille tästä viestistä



http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1500000000000005&conference=4500000000001760&posting=22000000020897842&view_mode=flat_threaded
Ilmoita asiattomasta viestistä



Varmasti suurimmaksi osaksi
Kirjoittanut: siitä saadun rahallisen 31.10.2006 klo 17.47


korvauksen vuoksi. Muuten työ on kaukana glamourista!
Vastaa tähän viestiin
Kerro kaverille tästä viestistä


Ilmoita asiattomasta viestistä



enpä väittäisi noin
Kirjoittanut: asiallinen_tuntija 31.10.2006 klo 22.24


En tunne ketään pelkän rahan perässä alalle hakeutunutta; ei tätä jaksa pelkän palkan takia.

Se, mikä ketäkin kiinnostaa on aika henkimaailman homma; jos joku ei nappaa ei sille mitään mahda. Omasta mielestäni ihminen on niin ihmeellinen härveli että kiinnostus aiheeseen on loputon. Potilaat ovat yleensä mukavia, työssä saa käyttää loogista päättelyä ja lisäksi saa usein käsilläänkin tehdä pieniä juttuja. Konsultaatiomahdollisuudet ja henki ovat loistavat, perinteet kunniassa ja sokerina pohjalla tietysti hyvä mieli kun on voinut jotakuta jos ei nyt parantaa niin ainakin muuten auttaa.

Minusta taas kaikki talouteen liittyvät alat ovat suunnattoman vastenmielisiä ;-)
Vastaa tähän viestiin
Kerro kaverille tästä viestistä

Hae kaikki nimimerkin kirjoittamat viestit
Ilmoita asiattomasta viestistä



Niin, totuus kylläkin on, että alalle
Kirjoittanut: hakeudutaan myös hyvien 1.11.2006 klo 10.10


ansioiden vuoksi :), ja sitä totuutta ei voi sivuuttaakaan! Samaa mieltä olen kanssasi siitä, että esim. ekonomin ammatti on vastenmielisin, jonka tiedän ja ylipäänsä kaikki koviin arvoihin liittyvät.

Sitä en kykene täysin arvioimaan, mikä palkkasuuntaus on vuosien kuluttua tällä alalla, kuitenkin nyt minusta koulutus ja vastuu suhteessa ansioihin on aika balanssissa. Muutaman vuoden takainen isohko palkankorotus antoi kieltämättä tiettyjä mahdollisuuksia, mistä useammat palkansaajat voivat vain uneksia. Ehkä siitä ei tarvitse puhua enempää, ymmärrät varmasti, mitä ajan takaa.

Lääkärin työtäkään ei jaksa tehdä pelkän rahan vuoksi, se on totta. Kuitenkin se on hiton hyvä motivaation lähde! Omasta näkökulmastani katsoen kaikkein tärkeimpiä asioita ovat kuitenkin työympäristön viihtyvyys ja henkilökunnan keskinäinen hyvä henki. Yhteenkuuluvuus, ilman erillisiä leirejä=nurkkakuntaisuutta. Tiimiin kuuluu niin me lääkärit, sairaanhoitajat,lähihoitajat, kuin myös laitosapulaisetkin. On selvää, että yhdenkin lenkin katketessa voi katastrofi olla valmis. Toinen toistemme kunnioitus on tärkeää. Toki tiedän kollegoita, jotka eivät vaivaudu edes tervehtimään "alinta lenkkiä"=laitosapulaisia. Minusta se taas on äärimmäisen typerää käytöstä. Hymy ja pieni sana merkitsee monelle hyvin paljon. Pysähtyä ja kysyä, miten toisella menee, miten jaksaa, etc.
Vastaa tähän viestiin
Kerro kaverille tästä viestistä


Ilmoita asiattomasta viestistä



osin eri mieltä
Kirjoittanut: asiallinen_tuntija 1.11.2006 klo 12.06


Tottahan ansiotaso on plussaa, mutta ennemmin ajattelisin sen olevan lähinnä myötävaikuttava tekijä alan valintaan kuin yksi pääsyistä. JOS palkka ei olisi ok hakeutuisi alalle vähemmän porukkaa. Kun se nyt sattuu ihan mukavakokoinen olemaan, voi alanvalinnassa keskittyi muihin asioihin.
Vastaa tähän viestiin
Kerro kaverille tästä viestistä

Hae kaikki nimimerkin kirjoittamat viestit
Ilmoita asiattomasta viestistä



monipuolinen ja mielenkiintoinen ala
Kirjoittanut: medisinaren 31.10.2006 klo 17.50


ja lisäksi lähellä käytäntöä sekä sosiaalinen
Vastaa tähän viestiin
Kerro kaverille tästä viestistä


Ilmoita asiattomasta viestistä



Kaltaistensa seura
Kirjoittanut: 2. vuoden opiskelija 31.10.2006 klo 20.16


Jotkut haluaa oikeasti auttaa muita. Suurimman osan ihmisistä kalloon semmoinen ajatus ei tietenkään sovi.
Vastaa tähän viestiin
Kerro kaverille tästä viestistä


Ilmoita asiattomasta viestistä



Lyhyt kommentti, mutta
Kirjoittanut: ristiriitainen! 1.11.2006 klo 11.05


Mietipä itse tuota kirjoitustasi vielä, sillä tavoin, että kuvittelisit sen jonkun muun kirjoittamaksi. Mitä ajatuksia se sinussa herättäisi?
Vastaa tähän viestiin
Kerro kaverille tästä viestistä


Ilmoita asiattomasta viestistä



Raha, status, kovuus
Kirjoittanut: lääk.yo 1.11.2006 klo 00.17


1. Hyvä palkka, ainakin riittävän hyvä
2. Arvostettu ammatti, kohottaa automaattisesti statusta muiden silmissä.
3. Kovaa sovellettua tiedettä, ei mitään postmodernia humanistihuuhaata.
Vastaa tähän viestiin
Kerro kaverille tästä viestistä


Ilmoita asiattomasta viestistä



yopa hyvinkin
Kirjoittanut: asiallinen_tuntija 1.11.2006 klo 12.08


Et ole tainnut vielä prekliinikkona paljoa oikeaa lääkärintyötä nähdä? Lancetin artikkelin mukaan olikosenyt vain parikymmentä prosenttia käytetyistä hoidoista on näytönasteeltaan uskottavia, ja terveyskeskustyö ja usein sairaalatyökin on ihmisten auttamista, ei koneiden mekaanista korjailua.
Vastaa tähän viestiin
Kerro kaverille tästä viestistä

Hae kaikki nimimerkin kirjoittamat viestit
Ilmoita asiattomasta viestistä



Mm. näistä syistä
Kirjoittanut: LK_ 1.11.2006 klo 12.49


Minulla alavalintaan on vaikuttanut monet eri tekijät, joita on vaikea pistää tärkeysjärjestykseen:
- kiinnostus luonnontieteisiin
- alan käytännönläheisyys ja monipuolisuus (saa tehdä myös käsillään jotain)
- tuntee, että tekee työtä, jolla on merkitystä
- haastava ala
- hyvät työllistymismahdollisuudet
- arvostettu ja vastuullinen ammatti, josta saa hyvän rahallisen korvauksen

En koe lääkärin ammattia varsinaisesti "kutsumukseksi" (mitä se tarkoittaakaan) eikä lääkärin ammatti ole ollut minulle mikään lapsuuden unelma-ammatti. Toisaalta tällä hetkellä en voisi kuvitella mitään mielenkiintoisempaa alaa enkä voisi kuvitella tekeväni jotain muuta työtä (paitsi joskus pitkän päivystysrupeaman jälkeen).