Viimeistelyä vailla rakas tekstivaras
Pintaliitoiset katkut
nariseville lautalattioille,
lunta tupaan ja
sukset ristiin.
Oikuttelevat ja ryöppyävät
hallitsemattomat tahdit
tanssivat oman soolonsa.
Silkkihansikkaat
jo tunnetaan, tiedetään
tasan tarkkaan älytään.
Rauhaisia piilopaikkoja
ei todellakaan
sitten missään olekaan.
Kysyisikö kuin kurillaan,
unohtuisiko koskaan
se ikuinen kesä,
joka jäi pyörimään paikallaan?
Ei unohdu
ei karkki ei kepponen.
Kaikesta huolimatta
tämä pyry ja liukkaus
vaikeuttaa liikennettä,
vaikka bussipysäkeillä
tuulenvihurit viuhuvat
vähemmän kuin
työelämän pyörteissä,
umpisolmuisissa
kriisipesäkkeissä.
Kaupungin kadutkin ovat
jäisen pilkkopimeitä
kuin varjottomina ränsistyneet
iltapäivän hiljaiset tunnit
täynnä pirullisen ovelia
kuiskailevia haamuja,
edeten kuin kobrat.
Irvailevia härän vahvuisia
kummituksia
heräilemässä horroksistaan,
hyökkäilemässä huolestuttavan
hiljaisesti piiloistaan...
Ei sittenkään unohdu
kiemurtelu etiikassa
snobbailevien paskiaisten
osaaminen
ärsyttävän älykkäästi
käyttäytyä huonosti.
Entäs sitten... ei huolta,
vain tuokioksi,
hetkeksi,
pysähtyy ajatus
mietiskelemään sitä,
onko vakio se, että
löytääkseen sielunsa
on kuljettava maailman ympäri,
ja sitten vasta
järkäleoptiot.
ha-haa-HAA!
Aletaanpas paukuttelemaan niitä käsiä,
jaetaan kortit
ja
opitaan pelaamaan!
Karkki vai kepponen?
Pintaliitoiset katkut
nariseville lautalattioille,
lunta tupaan ja
sukset ristiin.
Oikuttelevat ja ryöppyävät
hallitsemattomat tahdit
tanssivat oman soolonsa.
Silkkihansikkaat
jo tunnetaan, tiedetään
tasan tarkkaan älytään.
Rauhaisia piilopaikkoja
ei todellakaan
sitten missään olekaan.
Kysyisikö kuin kurillaan,
unohtuisiko koskaan
se ikuinen kesä,
joka jäi pyörimään paikallaan?
Ei unohdu
ei karkki ei kepponen.
Kaikesta huolimatta
tämä pyry ja liukkaus
vaikeuttaa liikennettä,
vaikka bussipysäkeillä
tuulenvihurit viuhuvat
vähemmän kuin
työelämän pyörteissä,
umpisolmuisissa
kriisipesäkkeissä.
Kaupungin kadutkin ovat
jäisen pilkkopimeitä
kuin varjottomina ränsistyneet
iltapäivän hiljaiset tunnit
täynnä pirullisen ovelia
kuiskailevia haamuja,
edeten kuin kobrat.
Irvailevia härän vahvuisia
kummituksia
heräilemässä horroksistaan,
hyökkäilemässä huolestuttavan
hiljaisesti piiloistaan...
Ei sittenkään unohdu
kiemurtelu etiikassa
snobbailevien paskiaisten
osaaminen
ärsyttävän älykkäästi
käyttäytyä huonosti.
Entäs sitten... ei huolta,
vain tuokioksi,
hetkeksi,
pysähtyy ajatus
mietiskelemään sitä,
onko vakio se, että
löytääkseen sielunsa
on kuljettava maailman ympäri,
ja sitten vasta
järkäleoptiot.
ha-haa-HAA!
Aletaanpas paukuttelemaan niitä käsiä,
jaetaan kortit
ja
opitaan pelaamaan!
Karkki vai kepponen?
Vastaukset 1
Vanhimmat
Ihanaa iltaa sinne jonnekin.
Karkki tai kepponen?
Molempi parempi.