Millaisia ominaisuuksia tai seikkoja Sinä arvostat/arvostaisit kumppanissasi?
Oletko huomannut että nykyisin arvostaisit erilaisia asioita ihmisessä kuin nuorempana?
Oletko huomannut että nykyisin arvostaisit erilaisia asioita ihmisessä kuin nuorempana?
Vastaukset 44
Vanhimmat
kumppanissani on USKOLLISUUS. Eikä se ole muuttunut mikskään sit nuoruusvuosienkaan ajalta.
uskollisuuden, onko se sitä ettei fyysisesti hyppää vieraaseen syliin? Ajatteletko uskollisuudesta samoin kuin nuorempana?
fyysisesti etupäässä, sillehän ei voi mitään, jos on tunteita jotakin kohtaan, mutta jää sille tasolle sitten.
No näin vanhempana tietty syvällisyys uskollisuuteen, mihin kuuluu rakkauden osoitukset.
Etkös juuri sinä aloittanut poistetun aiheen jossa kerroit saaneesi Tallinnassa tippurin josta et ollut kertonut puolisollesi?Siis hänenkö pitää olla uskollinen sinulle muttei päinvastoin?
huuhaalle....
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=122&conference=550&posting=22000000021042751
Mutta siis avaaja sama henkilö joka "arvostaa uskollisuutta"
Arvostaako hän Tallinnasta hankkimaasi tippuria josta kerroit täällä?
Nuorempana ulkonäkö oli tärkeämpi kuin nyt. Jos nyt lompakko on paksu, se on aika hyvä plussa. Vielä parempi, jos naisen ja miehen lompakot olisivat yhtä paksuja.
Sinulla on paksu lompakko?
olen huomannut itsessäni, ulkonäölle ei enää pane niin suurta arvoa. Lompakoitten samanpaksuudesta voisi ajatella että arvostaa tasavertaisuutta.?
helppo on lempeä pyytää, kerjääjää....*
Kun on puolet vuodesta pois kotoa ,sinne kotiin on jäätävä sellanen hellapoliisi et se huusholli on pystys kun tulee takas.
Eli luottamus on älyttymän tärkee
molemminpuolinen luottamus on varmasti yksi suhteen kantavimpia voimia. Kun jompikumpi kumppaneista tekee työtä jossain kauempana tuo luottamuksen tärkeys korostuu entisestään.
ominaisuuksia, nyt ja ennenkin:
- rakkaus, uskollisuus
- toisen huomioiminen
- äly
- huumorintaju
- yhteenkuuluvuuden tunne
vallankin se että huumorintajut ovat samankaltaiset...luksusta arjessa :)
ainakin melkein aina. Samanlaiset huumorit kyllä yhdistävät paremmin, kuin monet muut tekijät.
Nyt on pakko alkaa katsomaan Sheikkiä, vuodelta 1921, olisiko Rudolph Valentinolla mitään mahiksia, tuskinpa ainakaan minun suhteeni.
että voi luottaa toiseen ja tietää toisen luottavan itseensä ja kykenee olemaan sen luottamuksen arvoinen. Se on ollut tärkeää myös nuorempana. Tärkeää on myös se, että (muistaa) osoittaa sen, että välittää.
miten osoitat kumppanille sen että välität? Onko se kukkia, kaunis sana, aamupusu...??
joskus kukkia, joskus hartiahierontaa ennenkuin toinen ehtii pyytää, joskus toisen lempiruuan valmistus viikonloppuna (tiskauksineen) yms.
vastaan että molemminpuolinen luottamus ja sitä samaa ootan myös ystäviltäni.
Ennen sitä kai silloin nuoruudessa katsottiin aikalailla sitä kumppanin ulkonäköö ja vasta sitte luonnetta, mutta kyllä niien piti kumpikin sitten olla samassa persoonassa. heh!
on kaiken a ja o. Ihmistä, kehen ei voi luottaa, ei voi pitää ystävänä. Ja kun johonkin ihmiseen luottaa, pitää myös itse olla toisen luottamuksen arvoinen. Molemminpuoleinen luottamus on suurimpia asioita mitä ihminen voi saavuttaa. Sen rinnalla jää Liliusten miljoonapalkatkin varjoon.
aina sitä ole. Olen kyllä samaa mieltä viestisi kanssa, siis sinun. :))
hyvin harvat sitä täysin ovat. Ja kun sellaisen ihmisen löytää niin se on kuin lottovoitto.
nuorena odotuksetkumppania kohtaan hiukka epärealistisiakin ja ylimitoitettuja? :)
Luottamus näyttääkin nousevan monella tärkeimmäksi arvostuksen kohteeksi.
kun pässin munan - eikun tuota, sellaisen itseään- ja puolisoaan arvostavan, kiltin, itsenäisen, erilaisista elämän ilmiöistä kiinnostuneen, kuuntelevan - ja puhuvan...ja, ja, ja...niin helppohan se on luetella mitä m i n ä haluan/haluaisin..:/
ominaisuuksia otit esille. Ken osaa antaa oikealla tavalla arvoa itsellensä, häneltä onnistuu luonnostaan muös toisen arvostaminen.
Harmi vaan että aina haluamiset ja reaali eivät olekaan yks yhteen :/
Arvostan sitä, että osaa antaa tilaa/vapautta tarvittaessa toiselle. Mun mielestä on myös tärkeää, että ei yritä väkisin muuttaa kumppaniaan mieleisekseen, koska se olisi valhetta. Tärkeää on myös luotettavuus.
Kyllä vain, nuorempana arvosti toisenlaisia asioita, nykyään taas erilaisia. En nyt osaa eritellä niitä tähän yhtäkkiä.
aikuistumista...eikö olekin tuo, ettei yritä muokata toista mieleisekseen. Muistan miten itse nuorena parikymppisenä ajattelin (ex-miehestäni) että kyllä hän siitä muuttuu kunhan vakiinnutaan :) Lienen alitajuisesti ajatellut muuttavani toisen paremmin itselleni sopivaksi....eihän se niin voi mennä.
Sillä ei niin tuntunut olevan väliä.
Nyt"arvostan"kädentaitoja,avarakatseisuutta,
symppis ja huumori luonnetta.
voi miten aidolta ja lämpimältä tuo kuulostaakaan. Tuo jos mikä lienee ominaisuus jolle ei nuorempana niin hirveästi osannut arvoa antaa?
juttua..Luotettavuus,rehellisyys,inhimmillisyys, ja se,että ei ole itsekäs...
Yksi asia mitä nuorempana pidin ulkonäköä tärkeämpänä,oli yleinen siisteys ja puhtaus...:)
Puhtaus on vieläkin tosi tärkeää,eli se ei ole muuttunu miksikään...:)
kukaan ollut vielä maininnutkaan, siisteyden arvostamista. Henkilökohtaisen hygienian vaaliminen osoittaa kunnioitusta partneriaan kohtaankin ja meille naisille se taitaa olla aika itsestäänselvyys, niin myös useimmille miehille....
ei ole niin karmeeta,ku ukko haisee ku sontatunkio...kärpäset vaan puuttuu..:/
Ihmisen luonnetta. Voi olla taloa ja mantua. Voi olla olematta, mutta jos ei osaa kuin sammakoita päästellä suustaan. En jaksa kauaa katsella.
Ihminen joka saa mielihyvää toisten mollaamisesta, ei ole arvostusta ansainnut.
niitä ihmisiä jotka nauttivat mollaamisesta. Sellainen ihminen on todella pieni. Ystävällinen reilu käytös sensijaan saa aikaan samanlaisen vastareaktion yleensä.
ovat aina kyssäreitä,etkö voisi kertoa omnan kantasi jo aloituksessa vai oletko myötäsoutaja?
jos aiheeni ja kysymykseni aiheuttavat sinulle närästystä. Se vain on tyylini käsitellä aiheita, olen kiinnostunut kanssakirjoittajien mielipiteistä.
Entiedä viestisi poistamisen syytä, en ole nähnyt sitä.
enää "valitsisi" miestään ulkonäön perusteella....luulisin..
että jos viisikymppisenä vielä ulkonäön perusteella kumppania etsii, niin aika heikolle on henkinen kasvu jäänyt :)
mitä mahtaa enää löytää - puolin ja toisin :))
En malttanu kun tuli heti mieleen :DD
Meinasin lukea tuon sinun että 'heikolle on mahikset jääny' ?!?
realisti kannattaa olla - vilasta sitä omaakin ulukonäkköö välillä :)
häntä (edelleen) niin 'värillisten lasien' lävitse, että tunnen hänen olevan kokonaisuus, joka tekee minut ehjäksi ja antaa virtaa ja voimia elää tässä ja nyt.
Varmaankaan ulkopuolisen on vaikea uskoa, että aivan tavallinen nainen voi olla jotain "elämää suurempaa" hehkua ylläpitävä 'yli-ihminen', mutta niinhän se on, että rakkaus pitää negatiiviset asiat vain pieninä ja elämään lisäarvoa antavana mausteena, jota ilman kaikesta hyvästäkään ei pystyisi nauttimaan ja huomaamaan kuinka 'hyvän' elämää saanut elää ja mitä voi vielä edelleen kokea.
jk.Ei me vaimon kanssa olla mitään sen kummempia, kuin mitä kuka tahansa pari, joka elää ja antaa toisen elää vapaana ja omista mieltymyksistään nauttien, mutta kuitenkin jakaa ilot ja surut keskenään ja rakastaa toista myös vikoineen kaikkineen ihmisenä,puolisona,äitinä, isänä,siis, kokonaisuutena.
kuvastuu syvä rakkaus ja arvostus kumppaniasi kohtaan.