miten kytken kattovalaisimen? yksi johto jää yli, varmaakin himmennin? Katossa sin. musta harmaa ja sin./kelt. lampussa sokeripala missä kaksi paikkaa.
Pitääkö harmaa lyödä sin. tai mustan kanssa samaan?
Seinässä on himmenninsäätö.
..nasta juttu, jos joku tietää asian.
Pitääkö harmaa lyödä sin. tai mustan kanssa samaan?
Seinässä on himmenninsäätö.
..nasta juttu, jos joku tietää asian.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Sininen (vaihejohdin) ja musta (nollajohdin) ERI kohtiin sokeripalaan, muuten palaa sulake.
Sini-keltaiselle (suojamaajohdin) ei tuossa rakenteessa tunnu olevan sijaa.
Himmentimellä ei liene omaa johdinta.
...entä harmaa?
voiko sen laittaa sinisen tai mustan
kanssa samaan? vai jättää kytkemättä?
"Sininen (vaihejohdin) ja musta (nollajohdin) ERI kohtiin sokeripalaan, muuten palaa sulake. "
????????????
ei ne ikinä noin päin ole. sininen on yleensä nolla =N ja musta on vaihe=L
ja harmaa on ollut ennen nollajohdin.
varmaan kannatttaa mittarilla katsoa mihin tulee jännite tai antaa tehdä sähkömiehen se.
Millä tai mistä sen mittaritaulusta näkee, mihin jännite tulee?
Muuten, nykyään sininen on nollajohdin ja musta on vaihejohdin. Tämä käytäntö on kuitenkin vakiintunut vasta 90-luvun alkupuolella. Sitä ennen käytäntö oli kirjavaa ja vielä kirjavampaa se oli 70-luvulla.
siis tarkoitin että mittaa yleismittarilla rasiasta mihin jännite tulee. kannattaa kyllä olla varovainen ettet saa sähköiskua !!!
luultavasti musta on vaihe ja joko sininen tai harmaa on nolla. jätät vain toisen kytkemättä.
" Himmentimellä ei liene omaa johdinta."
vaihejohdinhan kiertää himmentimen kautta
nollan väriksi nimenomaan 70-luvulla. Musta on ollut vaiheväri aina.
kunhan et kytke yhtään johtoa valaisimen runkoon, ettet saa sähköiskua.Yleensä sininen on toinen johdoista.Toinen mahdollisesti musta.
Vanhoissa taloissa värit voi olla melkein mitä vaan.Yleensä kolmas johto on varattu kattokruunua varten.Siinä voi olla myös jännite.Sulake pois tai pääkytkin nollille kun teet kytkentöjä.
Älä tee, kuten nämä taukit ovat sinua neuvoneet.
Ihan vaan pienenä vinkinä taukeille: teilläkö palaa kattovalot jatkuvasti?
Älä myöskään tee omin päin, ellet ole aivan varma siitä, mitä olet tekemässä. Jos et tapa itseäsi, voit tappaa virityksilläsi jonkun muun.
Värikoodaukset ovat suoraansanoen oudot.
"Keltasininen" = suojamaa, jonka pitäisi itseasiassa olla keltaVIHREÄ.
Sininen = nykyään käytettävä nollajohdon väri
Musta = lienee vaihejohto, ollut käytössä aiemmin, nykyään käytettävä väri on ruskea
Harmaa = ??? vanha maadohdon väri
Myös johtojen määrä mättää. Jakorasialle pitäisi tulla vaihejohto (musta johto?) keskukselta ja sieltä pitäisi lähteä vaihejohto (jatkuvasti jännitteinen = musta?) katkaisijalle toinen johto (talon iästä riippuen voi olla melkein minkä värinen vain, esim. keltainen) katkaisijalta valaisinpistorasialle / sokeripalalle. Myös nolla ja maa kytketään valaisinpistorasiaan / sokeripalaan (pitäisi olla kolminapainen). Yhtälö ei siis täsmää lainkaan.
Olisiko kyseessä "seka-asennus" eli vanha talo, jonne on lisätty jälkikäteen maadoitus yms. muutoksia? Jos/kun asennukset on tehnyt joku "pellepeloton" (esim. yksi näistä aiemmin kommentoineista), voit odottaa ihan mitä vaan, esim. vaihe KEVIssä, kun omassa kämpässäni oli...
Himmennin ei vaikuta kytkentään, se kytketään ihan samalla lailla kuin tavallinen katkaisija.
Suomessa käytetään kolmivaihevirtaa (http://fi.wikipedia.org/wiki/Kolmivaihevirta), jossa vaihejohtimina ruskeaa, mustaa ja harmaata. Värit ovat samat myös valovirtakytkennöissä, joissa kuitenkin käytössä vain yksi vaihe.
Tällöin jännite on kaikille tuttu 230 volttia. Eli vain yhden vaiheen pitäisi tulla myös kaikkiin pistorasioihin.
Valonkatkaisijassa saattaa olla useampi kytkin, joilla voi hallita eri johtimien virransyöttöä. Siten valaisimessa, jossa on useampi polttimo, saadaan hallittua, mitkä polttimot palavat ja mitkä eivät. Tällaista kytkentää kutsutaan kruunukytkennäksi.
AP:n tapauksessa, mikäli värikoodit menevät edes suurin piirtein oikein, on kytkentä seuraava:
SIN=nolla
HARMAA=vaihe
MUSTA=vaihe
KEL/SIN=suojamaa
Koska katkaisinrasiassa on vain yksi kytkin, himmennin, kannattaa asennus tarkastaa mittarilla tai kokeilemalla eri kytkennöillä valaisimella. Varmista aina ennen töiden aloittamista, ettei johtimiin tule virtaa. Mikäli et muuten voi olla varma, irroita sulake tai katkaise virta pääkytkimestä.
Mikäli kyktet kruunukytkentää lamppuun, jossa ei ole kruunukytkentämahdollisuutta, lopullisessa asennuksessa pitäisi molemmat virtajohtimet olla samassa reiässä sokeripalassa. Nollan kytket nollaan, suojamaan suojamaahan.
Sähkölaitteen esiasennettu suojamaajohto on kiinni laitteen rungossa. Jos lampussa ei ole suojamaajohtoa, voi katosta tulevan suojamaan kytkeä suoraan lampun runkoon. Mikäli huoneessa ei ole maadoitettuja pistorasioita, älä kytke suojamaata.
Mahdolliset kykemättömät johtimet tulee aina suojata sähköteipillä. Näitä ei AP:n tapauksessa tulisi jäädä.
Siinä olet oikeassa, että oman ja muiden turvallisuuden takia kytkennät kannattaa varmistaa mittarilla vanhoissa taloissa. Yleismittarin saa melko edullisesti.
Mitatessa, virran ollessa kytkettynä, nollan ja vaiheen välillä pitäisi olla 230 voltin jännite-ero. Kahden vaiheen välillä ei pitäisi olla jännitettä.
Kuitenkin mikäli johtimet kulkevat rinnakkain on mahdollista, että kytkemättömän vaiheen ja nollan sekä kytketyn vaiheen näkyy pieni jännite-ero (alle pienoisjännitteen raja-arvon). Tämä saattaa johtua huonosti eristetyistä johtimista ja on harvoin vaarallinen.
Kerrostaloissa kannattaa tarkastaa ja mitata sokeripalakytkennät, koska eri asuntojen asukkaat ovat joutuneet tekemään omia viritelmiä, tai kytkennät on saatettu tehdä väärin.
Jos et saa mitatessa tuloksia joita osaat tulkita, kysy tai selvitä muuten mistä on kyse, ennen kuin jatkat töitä.
Uudemmissa taloissa pitäisi olla nykystandardin mukaiset kytkennät ja valaisinpistorasiat.
Soitto isännöitsijälle voi auttaa, jos tarvitsee osaavan tekemään. Jos talo on oma, pitää turvautua omakustanteiseen sähkäriin.
Kiinteitä asennuksiahan ei lain mukaan saa itse tehdä. Jos et ole varma siitä mitä olet tekemässä, niin ennen kuin rupeat asentamaan valaisinta kannattaa lukea Turvatekniikan keskuksen artikkeli valaisimen kytkennästä:
http://www.tukes.fi/kodinsahkoturvallisuus/3_4.html
Sinäkin sitten löysit noin vanhan jutun, vai oletko funtsinut kuinkahan tuo kytketään ja nyt se selvisi, vai selvisikö.
Jos ite mietit, niin suosittelen mittaamaan johtimien jännitteet metallisilla sukkapuikoilla.