Tuntuu hyvältä auttaa toisia...Haluaisin rinnalleni ihmisen joka kunnioittaisi minua ja rakastaisi aidosti...Olen menettänyt uskoni oikeaan rakkauteen koska,minua käytettiin hyväksi tietämättäni...Tuntuu pahalta ajatella että rakastin häntä oikeasti mutta hän vain ajatteli rahaa...Miksi kukaan ei ajattele minun tunteitani koskaan,en ole ruma päin vastoin...
xxxx
Jenni
1241
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Ehkä kyse kaikessa on kasvavasta empaattisuuden puutteesta? Tietysti en tiedä yksityiskohtia ja nuo harvat viittaukset vievät päättelyä jonnekin aivan väärään suuntaan. Mutta epäilen syyksi empaattisuuden puutteen. Itseltäni huomaan lähes täydellisen kyvyttömyyden asettua toisten asemaan. Korvaan sen usein kylmällä tosiasioiden hyväksymisellä. Parin tuttavan ihmissuhteissa usein kylmää juuri se, että jompikumpi osapuoli toimii usein selvästi ajattelematta tekojensa seurauksia toiselle osapuolelle. Pelottavaa. Mutta ei herätä sen puoleen empaattisuutta. Pikemminkin kateutta toisten onnea kohtaan. Ehkä empaattisuuden puutteen on korvannut kateus. Minä keskeisyys. En halua nyt syyllistää. Se selittää monia seikkoja.