Meillä on pian 5v täyttävä narttukoira ja pentuja olemme toivoneet jo useamman vuoden. Mutta mistä "poikakaveri" sekarotuiselle..? Pennuista osan pitäisimme itse, osalle etsisimme kodin.
Omalle koiralle pentuja?
Ipin äiti
291863
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 29
Vanhimmat
Miksi haluatte koirallanne pennut? Jos pentuja edes harkitset, pitäisi sinun pystyä vastaamaan tähän kysymykseen helposti!
Hyvä syy pentujen tekemiselle ei ole koskaan se, että haluan koirani pennun! Tai että haluan koirani saavan kokea äitiyden. Tai mitään muutakaan yhtä hölmöä.
Jos jostain syystä päätät tehdä sekarotuisella pennut ja syy on jotain muuta kun "haluan koirani pennun" tyylillä, niin ajattele ensin mitä rotuja koirassasi on. Jos koirasi on esim. saksanpaimenkoiran ja belgianpaimenkoiran sekoitus, fifty-fifty suhteella, isäehdokkaan olisi hyvä olla silloin jompikumpi. Oletettaen että isä olisi saksanpaimenkoira, olisivat pennut luultavasti saksanpaimenkoiran näköisiä ja mahdollisista oikean sakemanni ulkonäöstään poikkeamisestaan huolimatta, palveluskoiria luonteeltaan.
Jos taas omistat sekoituksen tyylillä, amstaffi, belggari, suomen ajokoira ja isäksi kelpuutat suomenpystykorva-kaukkari yhdistelmän...!!!
Pennuista et voi etukäteen mitään tietää, geeniperimänsä mukaan kun ovat ajavia-vahtia-palvelus-ym.
Jos et halua ongelmakoiria maailmaan tehdä, älä tee pentuja ihan pentujen saamisen ilosta!
Älä myöskään tee pentuja roduilla, jonka käyttöominaisuudet eriävät paljon toisistaan!
Itse myös seropin omistan, joten en seropeja vastaan ole, mutta en myöskään edes ilmaiseksi ottaisi seropi jossa liian monet erityyliset rodut sotkeutuvat keskenään!
Silloin en voisi yhtään tietää viekö voiton ajava, vartioiva, suojeleva....
Tuskin montaakaan rotua on kehitetty vain meiän ihmisten silmiemme iloksi? Jokaisen rodun kehistystyöllä on ollut tavoite! On haluttu erinomainen ajokoira tai erinomainen hirvikoira tai... listaa voisi jatkaa pitkään, mutta tärkeimpänä, aina silloin on ollut tavoite!
Mikä on siis se tavoite sekarotuisten kasvatuksella? Mihin on tarkoitus pyrkiä?
Sekarotuiset ovat yleensä vahinkoja, mutta siinä vaiheessa kun niitä suunnitellaan, pitäisi suunnitellulla olla jokin tarkoitus? Päämäärä!
on ja missä kaukana vaikutatte?
Meillä olisi yksi mukava poika valmiina hommiin...
tuon ikäisellä nartulla ei tarvisi edes tehdä pentuja.Olisiko kannattanut aikasemmin tehdä pennut jos semmoisia haluaa..ja vielä seropilla..he..raha kyseessä sanon minä.Miksi ette osta itsellenne pentua?
Oletko tutkituttanut koirasi silmät, lonkat, polvet ja kyynärät ettet siirtäisi mitään sairautta eteenpäin? Jos pennun haluat, miksi et osta sellaista, niistä kun on aina ylitarjontaa? Oletko ajatellut mistä löydät varmuudella pennuille hyvän kodin? Tiedätkö että pennutus ei ole ilmaista? Narttu tarvitsee raskausajan loppupuolella huomattavasti enemmän ravintoa. Pennut ja emä tarvitsevat madotuksia. Voi tulla jotain komplikaatioita ja eläinlääkärissä käynti on kallista. Pentujen teettäminen vaati paljon työtä, aikaa ja rahaa.
Jopas tuli tuomitsevia vastauksia. Tottakai tiedän, että pennuissa on työtä, madotukset ja rokotukset maksavat jne. Onhan näitä "pentutehtailijoita" olemassa, mutta tuntuu älyttömältä, että ensimmäisenä epäillään, tiedänkö että "pennutus" ei ole ilmaista. Mielestäni koiramme ei ole liian vanha (eikä liian nuori) saamaan pentuja. Vahinkopennut eivät varmasti ole mukava yllätys, mutta mitä väärää on toivotuissa pennuissa joita on useampi aikuinen hoitamassa? Olemme harkinneet kodin antamista kodittomalle koiralle, mutta mitäs sitten kun uusi koira ja nykyinen koira eivät tulisi toimeen? Juuri sitä erään vastaajan mainitsemaa pitkälle jalostettua rotukoiraa emme halua ottaa.
yleensä eläinsuojeluyhdistyksistä koeajalle.
Kodittomia koiria olemme etsineet Virosta ja Espanjasta, joten hullua olisi niitä alkaa "testaamaan" ja palauttamaan. Enkä haluaisi yhdenkään koiran kokevan sitä jatkuvaa muuttostressiä :/
Ei niitä tarvitse ulkomailta hakea! Ja eikös se koira ole jo kokenut stressiä kun on kerran kodittomaksi joutunut? Tuskin sinä sen stressiä enää lisäät jos hyvin kohtelet!
Sekarotuisella voi olla yhtä hyvin vikaa lonkissa, kyynärissä jne... Sitä paitsi, kyllä rotukoirissakin löytyy niitä vähemmän jalostettuja!
Aika pieneltä osalta rotukoirista on kaikki mainitsemasi tutkittu ennen pennuttamista. Miksi sekarotuiselta pitäisi?
Suomessa ei ole paljoakaan kodittomia koiria. Nekin vähät mitä on, ovat yleensä aikuisia, eivätkä välttämättä sellaisia kuin koiranhankkija haluaa.
madotukset ja mahdolliset eläinlääkärikulut voivat nousta yli 300e (ultra, antibiootti, kalkkipistokset, keisarinleikkaus=sektio). Rokotuksista sinun ei tarvitse huolehtia, koska ekarokotukset annetaan yleensä 12 viikon iässä ja silloinhan koira on jo uudessa kodissa.
Tässä olikin kyse siitä, että mitä sitten, jos uusi koira ja nykyinen koira eivät tule toimeen..! Ja mainittiin että koiran voi palauttaa jos homma ei suju. Sitä tarkoitin, kun sanoin että ei enää kodin vaihdon stressiä kodittomalle, en todellakaan huonoa kohtelua tarkoittanut. Kannattais lukea tarkemmin ;)
periaatteella että kun ei muutkaan tutki, niin en minäkään!!! Koiranomistaja joka tutkituttaa koiransa mahdolliset viat ennen pennutusta, näyttää toiminnallaan että hän todella VÄLITTÄÄ jalostuksensa tuloksista, oli tulos sitten puhdas tai sekarotuinen!!!
Ei nyt kannattaisi ihan täysin tuomita sekarotuisen pennuttamista. Ja riippuen roduista 5 vuotias koira ei vielä ole vanha. Mutta pitää ottaa huomioon että pentuja voi tulla jopa 8, ja paperittomia sekarotuisia on hankala myydä nykyisen pentutehtailun aikakaudella. Ja täytyyhän myös huomioida että ei sitä koiraa kannata ihan mihin tahansa myydä. Vaikka se onkin vain eläin, on sekin silti tunteva eläjä. Ostajia karsitaan yleensä pistämällä koiralle enemmän hintaa: jos oikeasti haluaa koiran seurakseen ja ystäväkseen (niin kuin pitäisi), hän kyllä maksaa koirasta. Sekarotuisen kohdalla ostajia on vaikea karsia hinnan avulla, sillä sille ei voi pistää kovin korkeaa hintaa: täytyisi siis itse henk.koht. varmistaa että pennut saivat varmasti hyvän kodin. Monet kasvattajat pitävät yhteyttä kauankin niihin jotka häneltä ovat koiran ostaneet. Kolme ja puoli vuotta sitten ostin lappalaisen ja kasvattaja pitää edelleen yhteyttä ja on pari kertaa käynyt katsomassakin ihan paikan päällä.
Ei se sekarotuisen pennuttaminen silti ihan kuolleena syntynyt ajatus ole. Eräs tuttuni pennutti koiransa vaikka se oli sekarotuinen. Ei sille mitään erikoista syytä ollut. tuttuni koira sai 6 pentua ja sai niistä vain 2 myytyä. Yhden hän piti itse ja loput hän joutui lahjottamaan pois. Tässä siis syy miksei sekarotuista ehkä ole järkevää pennuttaa. huonoimmassa tapauksessa pennut eivät mene kaupaksi ja ne on pidettävä itse. Ethän tahdo lopettaakaan niitä? Se ei nimittäin olisi järkevää.
Harkitse siis todella tarkkaan ennenkuin pennutat koirasi. Jos kuitenkin päätät pennuttaa koirasi, niin toivon että pennut menevät hyvin kaupaksi ja saavat hyvän kodin. :)
Sinun logiikallasi siis suurin osa rotukoirien kasvattajista ei siis välitä jalostuksensa tuloksista, koska hyvin harva tutkii kattavasti koiransa ennen pennuttamista. Miksi et ole rotupalstoilla meuhkaamassa tutkimusten tarpeellisuudesta? Rotukoirien hinta on moninkertainen sekarotuisiin verrattuna. Luulisi siitä rahasta osan liikenevän koirien perusteelliseen tutkimiseen.
mihin olet itsesi työntämässä. Kokemuksella tiedän homman nimen kun kokematon "ei kasvattaja" lähtee tähän hommaan. Meille just kesän alussa syntyi 9 päinen pentue. Kaikki ovat saaneet jo aikoja sitten omat kodit ja tarkkaan valikoin kodit ja asuvat kaikki suht lähellä ja tapaamisiakin on jo ollut ja kaikki ovat tulleet...
No hienostihan sitten kaikki meni, eikö...
Taival tähän oli muuten aika pitkä ja mutkikas.
Kaikki alkoi siitä kun yhden ainoan kerran meidän oma uros karkas meidän oman nartun tarhaan, enkä vieläkään ymmärrä miten se on sen tehnyt kun aita sentään 1,8 korkea.
No kaikkihan me tiedämme että yksi kerta riittää kun on tarpeeksi huono säkä.
Suunnittelimme jo aborttia kun paikallinen eläinlääkäri meinas että kun kummatkin vanhemmat rotu/paperi koiria (samanrotusia)niin miksi ei synnyttää kun se kuulemma vähentää minimaaliseksi tuon kohtusyöpäriskin. Vedimme sitten homman loppuun...
Hyvällä tuurilla odotus aika meni tosi hyvin mutta ongelmat alkoivat heti siinä synnytyksessä..
pari viimeistä pentua avitettiin vähän maailmaan mutta muut syntyivät ihan luonnollisesti. heti synnytyksen jälkeen totesimme että emä ei imetä jos ei joku istu hänen kanssa siellä pentu häkissä.. onneksi minulla alkoi kohta loma joten vietin lomani kylpyhuoneessa pentuaitauksessa. 2 viikon jälkeen hän ei enään suostunut imettämään joten meikäläinen siellä sitten tuttipullon kanssa 9pentua syöttämässä. Vähitellen siirryttiin muihin ruokiin ja minä taas seisoin kokkaamassa 4kertaa päivässä ja sitten piti vahtia että kaikki sai osuutensa.
Mutta pahin oli tuo luovutus, ja vaikka tiesin mihin mun pennut joutui niin silti tuntu kun olisin hylännyt minun omat lapset... ja vieläkin mietin välillä että mitäs sillä ja mitäs tolla menee...
Se oli kokemus joka oli ihan ihana kokea, mutta olisin jättänyt väliin jos olisin silloin tiennyt mitä nyt tiedän...
Sanotaanko vielä että vaikka rotukoiria ja paperit ynnä hela syssy olis niin ei todellakaan rahoiks lyö tuo tehtailu. Ruokinta odotus ynnä pentuaikana tuli melko kalliiks ja sitten 2x käytiin ultrassa kun narttu aika pieni ja uros kookas että montako tulee ja mitenkä siellä menee... matolääkkeet, rokotukset, sirut, paperit.. no paperit jää pois mutta siruttaa on silti hyvä tehä vaikka seropi.
Kallis on loppupäässä tuo oman koiran pentu 400€/pentu (pika lasku..)siitä kun odotus alkaa siihen kun viimeinen pentu on mennyt maailmalle..
Vähän nyt menee asian vierestä,mutta...
Synnyttäminen ei vähennä tai vaikuta yhtään mitään nartun (siis nartuille nimenomaan tyypillisiin) mahdollisiin kasvaimiin,nisäkasvaimiin tai sukupuolielimiin kohdistuvista esim.kohtutulehduksiin,märkäkohtuun tai kasvaimiin.
Ainut millä on vaikutusmahdollisuutta,niin on sterilointi ;)
nimellä kokemuksella meidän kesäisestä työtaakasta mutta jätin ehkä pois pari seikkaa jotka tavalla kumoaa nuo kaikki väitteet ja ajatukset oman pentueen hakinnasta.
Meille nimittäin jätettiin kaksi pentua kotia, ja onhan se ihana katella niitä kun ne on niin täydellisiä kopioita vanhemmistaan. Vaikka koirat on koiria niin niissä näkee ihan niinkuin ihmisten lapsissa näitä piirteitä, iskän silmät, äiskän vartalo, iskän karva, äiskän kuono ja kyllä nuo on niin rakkaita.
Ikä politiikkaa en lähtis edes puimaan koska kuka sanoo että koira on liian vanha, saahan ihmisetkin lapsia kun ne lähenee 50v.
Jos todella haluat niin teetä pennut, minä en ainakaan tuomitse.
prosessi se tulee olemaan ja ihan oikeasti se luovutus on pahin.
Näitä pelastakaa koiria ja muita eläinsuojelu paikkoja jotka tarjoaa koiria ja monet saa pelastamis haluja ihmisten ajatuksiin niin en itse kyllä lähtis ottamaan sieltä koska se on todella arpapeliä mikä sieltä tulee..
Toivottavasti löydät sopivan uroksen ja saat mahdollisimman vähän pentuja kerralla... =)
Voisin tarjota tuota omaa urosta, mutta se leikattiin loppu kesästä....
täällä olisi uros-ehdokas.. mistäs päin olette? täällä olisi nimittäin erittäin "viriili" poikakoira,jonka luonne on upea,ja tälle haluaisimme todella suvun lisäystä. yhden narttupennun voisimme palkaksi pyytää? :D annappas vaikka sähköpostisi,niin jutellaan lisää?
Minä suunitteli kerran pennuttavani 5 vuotiaan nartun, mutta hautasin haaveet koska eläinlääkäri sanoi näin "ensikertalaiseksi pennuttajaksi 5 vuotias on vanha, hänestä takaraja ensimmäisille on 4 vuotta". Tuon ikäinen narttu on jo riskisynnyttäjä, jokainen pennutushan on riski, mutta tuossa iässä riskit ovat jo suuremmat.
En teettäisi 5-vuotisella ekakertalaisella pentuja, missään nimessä. En teettäisi niitä myöskään sekarotuisella, koska en tietäisi, mitä pennuista kasvaa isona: vahtijoita, sairaita, terveitä, arkoja, vihaisia...
Yhtä aloittajan kommenttia en tajua millään: ollaan etsitty omalle kaveria Virosta ja Espanjasta.
Häh? Ja eikö muka löydy? Ihan varmasti löytyy! Löytyy myös Suomesta. No, selitys jatkuu, ettei tiedä, miten uusi tulisi vanhan kanssa toimeen, hyväksyisikö vanha. Herranen aika! Oman narttusi kotiin jäävät pennutkin (niinhän aloittaja sanoi, että jättäisi jokusen itselle) kasvavat aikuiseksi, eikä ole yhtään enempää sanottu, että ne tulevat emonsa kanssa toimeen kaikkien ollessa aikuisikäisiä. On siis aivan sama, ostatko pennun, keskenkasvuisen tai nuoren aikuisen omallesi kaveriksi muualta nyt, kuin että jätät omia tuotoksianne kotiin kasvamaan. Ehkä siitä muualta omalle koiralle kaveriksi otetusta on helpompi luopua tarvittaessa, kuin omin käsin hoidetuista muutamasta aikuiseksi kasvaneesta...
En ole sanonut ettei ole löytynyt. On se kumma että tällä palstalla on jokaisesta kirjoittajasta keksittävä jotain pahaa sanottavaa. Eikö ole hyvä että harkitsemme tarpeeksi, esim. kodittomia koiria, emmekä tuosta vaan hanki ensimmäistä vastaan tulevaa, viis siitä jos siitä joskus joutuu luopumaan? Itse olen sitä mieltä, että suuremmalla todennäköisyydellä koiramme tulee pentunsa kanssa toimeen. Tuolla sinun logiikallasi ei voisi toista koiraa hankkia ollenkaan. Tai sitten pitäisi vaan jostain hommata koira ja hups, eivät tule toimeen, voihan sen koiran palauttaa. Ihme touhua...
Katos ne sekarotuiset ovat yleensä edullisempia ja siten niiden syntyminen on aina kysynnän ja tarjonnan lain mukaan rotukoiria tehtailevien tappioksi! Toisinsanoen koiria menee tietty määrä vuodessa kaupaksi, sillä onneksi enää nykyään koiran hankinta ei useinkaan ole mikään heräteostos vaan tarkkaan harkittua toimintaa.
Sairauksia yleensä esiintyy sisäsiitoksen puuttumisen vuoksi sekarotuisilla vähemmän kuin rotukoirilla, mutta jos se huono tuuri osuu kohdalle niin voi olla että niitäkin esiintyy.
Olen itse tavannut todella pahasti luonnevikaisia rotukoiria enemmän kuin sekarotuisia...
Näinhän se on ihmisilläkin jotta kun tarpeeksi vanhaksi tulee niin synnytyksen riskit lisääntyy. Ensi synnyttäjäksi se 5 vuotias tosiaan voipi olla vähän liian vanha.
Voi hyvinkin olla, että emo ja pentu eivät tule toimeen keskenään!!
Ei olisi ensimmäinen kerta kun muut omat koirat hyväksyvät muutaman viikon ikäisen pennun paremmin kuin emo!
Miksi välttämättämättä haluatte koirallanne pennut?
Voi olla, että kuulostaa siltä kuin olisi "pahaa sanottavaa" - ja tavallaanhan niin onkin. Jos logiikkasi pentujen teettämiselle tuon ikäisellä ensisynnyttäjällä, olkoon seka- tai puhdasrotuinen, on omalle koiralle kaverin hankkiminen uskossa, että tulevat paremmin toimeen, kuin että ottaisit koirallesi kaveriksi muualta pennun, niin mettään menee.
Ei ole todellakaan yhtään sen varmempaa, että emon omat jälkeläiset tulevat aikuisena toimeen muiden aikuisten, edes oman emonsa kanssa, kuin muualta ostettu pentukaan aikuistuessaan. Siksi en ymmärrä, mikä ihmeen hinku on teettää omat pennut. Kaverikoiria löytyy kyllä muualtakin, jos sellaisen haluaa.
Toisekseen, vaikka kuinka puhutaan sekarotuisten "paremmasta terveydestä", niin johan nyt maalaisjärkikin sanoo, että eihän niin todellisuudessa ole. Toki, verrattuna puhdasrotuisiin, joiden rotuviat tiedetään teetettyjen tutkimusten tuloksien perusteella ja tunnetaan vikojen periytymiskaavat ja koska puhdasrotuisilla on myös sukukirjat, on vikojen esiintyminen ennustettavissa esim. sukusiitoskertoimen tai tehtyjen linjausten perusteella. Niihän ei ole sekarotuisten kohdalla.
Yhtä lailla sekarotuisissa löytyy vikoja. Vikoja ei tosin tutkita ja kirjata tietokantoihin, niiden periytyvyyttä ei voida ennustaa, koska ei ole olemassa vertailupohjaa: pääsääntöisesti sekarotuisten taustat ovat monenkirjavia ja mikä ihme saa ihmiset kuvittelemaan, että niiden geneettisissä taustoissa olevat samat viat tai sairaudet ei putkahtaisi pennuissa esiin, jos samoja ongelmia (joita ei tosissaan siis edes tunneta tai tiedetä) löytyykin useasta esivanhemmasta, olkoonkin sitten vaikka kuutta eri rotua siellä takusissa?!?! Jos on syöpäalttiutta, munuaisvikaa, vihaisuutta tms. tuntemattomien taustojen geeneissä ja nämä ympätään täydessä tietämättömyydessä (mielestäni välinpitämättömyydessä) yhteen, niin miten hitossa pennut muka olisivat terveitä?
Sekarotuisia lopetetaan paljon luonnevikojen vuoksi. Samoin silmä- ja sisäelinviat ovat yleisiä. Miksikö? No, siksi kun perimän sairauksia ei tunneta! Miksi sekarotuisia mainostetaan terveempinä? Siksi, kun niiden sairauksia ja lopetuksia ei kirjata.
Pennut ovat ihania, olkoon syntyneet mistä tahansa. Mutta kasvattajalla on kasvattajan vastuu myös sekarotuisten kasvattiensa osalta. Kuinkahan moni sekarotuisen kasvattaja maksaa esim. kolmasosan kauppahinnasta takaisin kivespuutoksen takia tai maksaa napa- tai nivustyräleikkaukset, kuten vastuulliseen kasvatustyöhön oikeasti kuuluu? Tai moniko korvaa epäkurantin pennun, tutkituttaa edes emo- ja isäkoiran ennen astutusta, saatikka edellyttää sitä kasvattiensa omistajalta pentujen lähdettyä uusiin perheisiinsä? Hui hai.
Niinhän se on, että tieto lisää tuskaa... Elikkäs Aloittajalle sanoisin, että vähemmällä stressillä pääsee hommaamalla omalle koiralle kaverin muualta, kuin teettämällä pentueen omallaan. Helpommalla luopumisella tarkoitan sitä, että jos koirat eivät tule keskenään toimeen aikuisena, on helpompi luopua yhdestä muualta otetusta koirasta, kuin oman emon muutamasta itselleen jättämästä jälkeläisestä, joihin olisitte kiintyneet erittäin syvällisesti - teillähän olisi ns. "napanuorasidos" toisiinne. Sillä todellakaan se omasta emosta syntyminen ei ole koirille yhtään parempi tae aikuisiässä keskenään yhteensopimiselle, kuin että kaveriksi kasvaisi muualta otettu nassikka. Ja itsehän perustelit pentujen teettämistä nimenomaan tuolla seikalla.
Tosiaan: se on syy pentujen teettämiseen. Koirankasvatuksen perusperiaate on kuitenkin rodun tason säilyttäminen ja parantaminen olemassa olevaan tietoon pohjautuen. Tältä pohjalta en itse sekarotuisia ostaisi enkä kasvattaisi, sillä oman logiikkani mukaan ilman tietoa ei voi kasvattaa, pennuttaa kyllä. Mutta sehän onkin jo ihan eri asia :)
Sekarotuisten paremmasta terveydentä on näyttöä.
http://www.koiranjalostus.fi/sekarotu.html
Kirjoitit paljon mutta asiaa oli vähän. Mihin perustuu väitteesi luonnevikaisten sekarotuisten lopetuksista? Mutu-"tietoa" ilmeisesti.
edeleenkin, kannattais miettiä asiaa pikkasen muuteski, ku oman napansa ympäriltä. mulla on kaks sekaista ja yksi sakemanni. totta helkutista olis kiva jos joku niistä rupeais iskäks. mut ei toudellakaan. on nääs sen verta järkeä päässä. jatkuvasti on tarjontaa niin seropi kuin rotu pennuistakin. tietysti jos ressaa maksaa pennusta niin tarina toinen. toki jokainen puupää saa suomen maassa tehdä melkein mitä vaan, tosin järjen käyttö on vain pakollista, ei laissa määrättyä.