Olisiko jollain tietoa tai kokemusta seuraavasta asiasta...poikani on seurustellut reilut kaksi vuotta erään tytön kanssa..poikani 18v ja tytto 17v.Noin vuosi sitten heillä oli sellainen tilanne että tyttö tuli raskaaksi ja tytön vanhemmat painostivat hänet aborttiin.ehkä silloin se abortti olikin "hyvä"ratkaisu.Nyt tyttö on asunut meillä vuoden päivät ja käynyt vain joskus kotonaan eli käytännössä me olemme elättäneet jne hänet,,eikä minulla siitä mitään valitettavaa olekkaan.Nuoret tuntuvat rakastavan toisiaan niin kovasti että heidän on vaikea pysyä toisistaan erossa..no asiaan...Nyt sain sitten kuulla muutama päivä sitten että heille on tulossa vauva..raskautta kestänyt jo 18 viikkoa.tällä kertaa en "järkyttynyt"niinkään raskaudesta(viimeksi kylläkin)vaan siitä kun sain kuulla ettei tytön vanhemmat tiedä asiasta mitään..ja nyt tunnen velvollisuudekseni kertoa heille asiasta,mutta nuoret pyytävät etten kertoisi koska haluavat kertoa itse.Tiedän että tytön äidillä on suuri auktoriteetti tyttöön ja pelkään ettei hän oikeasti kerrokkaan ja voi voi mikä sotku siitä sitten tuleekaan vieläpä kun tyttö on asunut meillä ja tullut raskaaksi..mitä minä voin tehdä???vai voinko mitään kun toinen siis tyttö kauniisti anoo etten kertoisi..en ole koskaan tavannut hänen vanhempiaan en edes puhunut puhelimessa koska minulla on sellainen käsitys heistä että ovat hankalia ihmisiä..minä ja mieheni olemme osanneet ottaa tämän asian nyt jokseenkin järkevästi koska asialle ei edes enää voi mitään ja jos he ovat näin päättäneet niin varmasti tuen heitä kaikin mahdollisin tavoin että he ja etenkin tuleva lapsenlapseni saa hyvän ja turvallisen elämän ja ympäristön missä kasvaa tasapainoiseksi ihmiseksi..olemme jopa tarjonneet nuorelle perheelle mahdollisuutta asua omakotitalomme yläkerrassa ensi alkuun kun vauva on pieni ja äitiys ja isyys heille uutta.mutta pelkäämpä pahon että tytön vanhemmat laittavat aivan kaikessa kapuloita rattaisiin...voi kamalaa mikä tilanne.
p.s.tällä palstalla on myös näköjään nuoret vanhemmat nimimerkillä heidän kirjoitus..ja jos sosiaali"täti" joka olet heille vastannut luet tämänkin kirjoituksen olisi tosi kivaa jos osaisit vastata minullekkin...kiitos ja kaunista talven odotusta kaikille :)
p.s.tällä palstalla on myös näköjään nuoret vanhemmat nimimerkillä heidän kirjoitus..ja jos sosiaali"täti" joka olet heille vastannut luet tämänkin kirjoituksen olisi tosi kivaa jos osaisit vastata minullekkin...kiitos ja kaunista talven odotusta kaikille :)
Vastaukset 11
Vanhimmat
Tämä kyseinen tyttö on varmasti kirjoittanut täällä samassa paikassa itsekin. Menee niin yksiin nuo jutut!
Näköjään olit itsekin huomannut. Anteeksi.
niin sanoinkin että hänkin on kirjoittanut tällä samaisella palstalla.
joo ei se mitään :)
Selkeä provo. Hehheh XD
heti,että tarinen tyttö on myös itse kysynyt neuvoa asiaan täältä.Mun mielestä tytön vanhemmille kannattaa kertoa siinä missä muillekkkin.puhumalla asiat selviää eikä he voi pakottaa tyttöä mihinkään aborttiin enää.Enemmän heitä varmasti vaivaa se,että miksi heille ei ole kerrottu,onhan ne sentään vielä alaikäisen vanhemmat.Uskon ja toivon et asianne ratkeaa parhain päin ja kuka rakastava ja lapsestaan huolehtiva vanhempi lapsenlastaan hyväksys!
olen samaa mieltä...kukaan ei voi olla niin kylmä ja sydämmetön etteikö rakastaisi omaa lapsenlastaan...mutta minulla on vain tytön kertoma äidistään ja en tiedä mitä niin kamalaa sitten voisi tapahtua kun hän kertoo asiasta mutta selvästi peloissaan tyttö on asian kanssa.olen tarjoutunut avuksi kertomiseen mutta hän haluaa itse kertoa.sen pitää tapahtua pian sillä minä en aio kieroilla heidän selkänsä takana koska meillä on tarpeeksi paine siitä etteivät he tiedä vielä asiasta..mekin saimme vasta nyt tietää kun viime raskauden he kertoivat minulle ja minä suorastaan ajoin tytön kertomaan asiasta heti omille vanhemmilleen..ja sitten tapahtui mitä tapahtui..ehkä siksi nyt mekin saimme näin myöhään tietää..
en arvostele ketään mutta sen vaan sanon minun mielipiteeni että en kylläkään ymmärrä muutenkaan hänen vanhempiaan...minä en olisi antanut oman tyttöni asua poikaystävänsä luona tuossa iässä...tyttö on asunut ja ollut minun täysin elättämä nyt vuoden...kotonaan hän on käynyt ehkä viisi kertaa koko aikana...omani olisin hakenut pois jo aikoja sitten..mutta jokainen tyylillään.
ole kovin lämpimät välit vanhempiinsa mut ehkä siksi kannattaisi sinun äitinä ottaa yhteyttä ja ottaa selvää minkäläinen äiti-ihminen siel oikein on.Teijän kummankin lapsistahan tässä on kyse niin vanhempien on pidettävä jollain tavalla yhtä.Ja 17vuotias on vielä teini-ikäinen niin se "irtautuminen" vanhemmista voi olla voimakkaampaa ja moniko teini-ikänen tulee moitteettomasti vanhempiensa kans toimeen.Minusta kuulostat fiksulta äidiltä ja sellaiselta jolle nuoret voi puhua asioistaan,minusta se on hienoa.itselläni on myös äiti jolle voi puhua mistä vaan nykysin mut nuorempana sitä aina pelkäs vanhempiensa reaktioita,sen takia jäi moni huoli kertomatta vaikka kuinka hyvin olis voinu huoletta kertoa mut aina se nuori pelkää.Tutustu sinä hänen äitiinsä ja tee johtopäätökset siitä sitten et kuinka asia kannattaisi hoitaa/kertoa koska kyllä heidän tulee asiasta olla tietosia.Ainahan voi sattuakkin jotain ikävää ja vanhemmat elää täysin pimennossa,luulisi heidän haluavan jakaa ilot ja surut!Voimia:)
juu arvaappas kuinka paljon ja monta kertaa olen miettinyt ja halunnut ottaa yhteyttä tytön vanhempiin jo pelkästään siksi että nämä nuoret seurustelevat ihan tosissaan ja olisi ihan kivaa olla tekemisissä hänen vanhempiensa kanssa(onhan heidän tyttönsäkin asunut täysipainoisesti meillä jo vuoden)mutta kun olen seurannut ja kuunnellut juttua näistä vanhemmista niin jotenkin mua pelottaa ottaa heihin yhteyttä...tuntuu että he ovat jotenkin niin kovin erilaisia ja jollainlailla vaikeita tai heihin on vaikea saada kontaktia etten ole uskaltanut.tuosta irtaantumisesta sen verran että olen ymmärtänyt tytön jutuista ettei hän kaipaa ollenkaan kotiinsa mikä tuntuu minusta ihan hassulle ja oikeastaan jopa kamalalle..joskus kun hän on mennyt käymään kotonaan niin hänen äitinsä on pakottanut jäämään kotiin(mikä on ihan ymmärrettävää)niin viimeistään yöllä tyttö on karannut takaisin meille.juu kiitos vaan taidan tosissaan ollakin sellainen äippä jonka kanssa voi puhua aivan kaikesta.minulla on lämpimät ja avoimet välit omiin lapsiini ja jopa naapureiden murkku ym,ikäiset lapset ovat olleet halukkaita purkamaan tuntojaan ja vaikeuksiaan minulle,mutta se siitä aiheesta...minua itseäni huolestuttaa sekin nyt jos nämä toiset isovanhemmat heittääntyvät hankaliksi(mikä ei ole hyväksi kenellekkään..ja vähiten tulevalle pienokaiselle)en todellakaan halua että pikkuinen syntyy riidan keskelle..ja minulle tämä pienokainen on jo nyt rakas onhan hän minun esikoiseni lapsi..voi voi toivon todella sydänjuuriani myöden että hekin osaisivat ottaa tämän asiallisesti..tietenkin ymmärrän että ensin tämä varmasti kolahtaa heihin kovasti mutta kunhan rauhoittuisivat ja olisivat sopuisia viimeistään kun pikkuinen syntyy...ja olisihan se varmaan tälle tytöllekkin kivaa jos hänenkin vanhemmat osaisivat iloita hänen kanssaan ja olla tukena...koska nyt ei asialle voi enää muuta kuin hyväksyä tosi asia ja tukea näitä nuoria..tietenkin se järkyttää ja iloitseminen on varmaan väärä sana koska tyttö on nuori vielä..mutta tosi asia on myös se että kaikki nuoret ovat erilaisia ja nämä meidän nuoret eivät perusta ryyppäämisestä ja bailaamisesta vaan he haluavat nähtävästi ihan aikuisten oikeasti perustaa oman perheen...anteeksi jos kirjoitus on sekavaa ja toivottavasti ymmärrät edes vähän mitä tarkoitan kirjotuksellani :) hyvää joulun odotusta sinulle :)
p.s itse olin 17 vuotias kun ensimmäinen poikani syntyi ja en ole päivääkään katunut että sain hänet nuorena..
ratkeaa kaikille parhaalla mahdollisella tavalla ja eihän se auta muukuin tarttua härkää sarvista:)ja jos jostain syystä vanhemmat riitautuu niin ajatelkaa asiaa sit niin,että onneks tytöllä on teidät jotka välitää ja tukee,sekin on tärkeää.Kyl ne vanhemmat joskus leppyy,aivan varmasti,elämä opettaa:)
Hyvää joulun odotusta koko poppoolle:)
eivät he ole uskaltaneet kertoa ja mulla on nyt ihan roisto olo kun me tiedämme ja toiset vanhemmat eivät tiedä....en voi mennä itsekään kertomaan koska tyttö haluaa itse kertoa..ehdoitin nyt kirjeen kirjoittamista ja sen hän vissiinkin nyt sitten kirjoittaa.