Sitä kun rakas on jo kosinut meikäläistä, niin luonnollisesti on alettu katselemaan sillä silmällä hääjuttuja ja sun muuta.
Olen miettinyt usein yhtä asiaa liittyen häihin. Nimittäin morsiamen ja sulhasen vanhempien itsensä esittelyt hääparin onnittelun yhteydessä.
Minun vanhemmat kun ovat eronneet, ja isäni on uusissa naimisissa. Vaikka vanhempani ovat asiallisissa puheväleissä keskenään,myös isän vaimon kanssa.Silti sitä miettii vanhempien esittelyä.. On varmaan jotenkin kiusallinen tilanne, että mun isä ja äiti vierekkäin sekä ottamassa vastaan onnitteluja että esittelemässä itseään, kun isän vaimo seuraa sivusta.. Voisi toki pyytää isän vaimoa mukaan siihen, mutta uskallanpa olla varma, ettei isän vaimo halua sitä.
Olemme puhunneet ja miettineet tästä sulhaseni kanssa. Sulhasella ei taas ole tätä pähkäilyä, sillä hänen vanhempansa ovat naimisissa. Olemme miettineet jopa sitä vaihtoehtoa, että mitä jos jätettäisiin vanhempien esittelyt pois, vain ainoastaan hääpari on ottamassa vastaan onnitteluja. Oliskohan se jotenkin niin sanottua yleistä hääetikettiä vastaan?
Minulla on niin lämpimät välit äitini ja isäni kanssa. Joten olen aivan varma siitä, että he pahoittavat mielensä, jos vain jompikumpi on ottamassa vastaan onnitteluja ja esittelemässä itsensä hääparin onnittelun yhteydessä.
Tiedän toki sen,että hääjuhlat ovat tosiaan vain minun ja sulhasen juhlat, ei vanhempien.Mutta sitä miettii kuitenkin, sillä olen vieraillessani toisten häissä huomannut,miten valtavan yleistä on sulhasen & morsiamen vanhempien esittelykierros hääparin onnittelun yhteydessä.
Minusta olisi kiva lukea teidän muiden, eritoten joilla on myös eronneet vanhemmat, vanhempien esittelykokemuksista häissä.
Olen miettinyt usein yhtä asiaa liittyen häihin. Nimittäin morsiamen ja sulhasen vanhempien itsensä esittelyt hääparin onnittelun yhteydessä.
Minun vanhemmat kun ovat eronneet, ja isäni on uusissa naimisissa. Vaikka vanhempani ovat asiallisissa puheväleissä keskenään,myös isän vaimon kanssa.Silti sitä miettii vanhempien esittelyä.. On varmaan jotenkin kiusallinen tilanne, että mun isä ja äiti vierekkäin sekä ottamassa vastaan onnitteluja että esittelemässä itseään, kun isän vaimo seuraa sivusta.. Voisi toki pyytää isän vaimoa mukaan siihen, mutta uskallanpa olla varma, ettei isän vaimo halua sitä.
Olemme puhunneet ja miettineet tästä sulhaseni kanssa. Sulhasella ei taas ole tätä pähkäilyä, sillä hänen vanhempansa ovat naimisissa. Olemme miettineet jopa sitä vaihtoehtoa, että mitä jos jätettäisiin vanhempien esittelyt pois, vain ainoastaan hääpari on ottamassa vastaan onnitteluja. Oliskohan se jotenkin niin sanottua yleistä hääetikettiä vastaan?
Minulla on niin lämpimät välit äitini ja isäni kanssa. Joten olen aivan varma siitä, että he pahoittavat mielensä, jos vain jompikumpi on ottamassa vastaan onnitteluja ja esittelemässä itsensä hääparin onnittelun yhteydessä.
Tiedän toki sen,että hääjuhlat ovat tosiaan vain minun ja sulhasen juhlat, ei vanhempien.Mutta sitä miettii kuitenkin, sillä olen vieraillessani toisten häissä huomannut,miten valtavan yleistä on sulhasen & morsiamen vanhempien esittelykierros hääparin onnittelun yhteydessä.
Minusta olisi kiva lukea teidän muiden, eritoten joilla on myös eronneet vanhemmat, vanhempien esittelykokemuksista häissä.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Ah, kuinka tuntuukaan naimisiin meno olevan iloinen asia. Ennen kuin juhlaa päästään edes suunnittelemaan niin on jo ongelmia.
Helpointa teidän tapauksessa olisi karata ja antaa vihkiä itsensä ulkomailla. Saman maksaisi ja säästyisitte kauhealta stressiltä.
Olen useissa häissä ollut ja itse asiassa vasta viime kesänä törmäsin ensimmäistä kertaa siihen että myös vanhemmat seisovat hääparin vieressä kättelemässä kaikkia. Kaikissa häissä joissa olen aikaisemmin ollut, on vain ja ainoastaan hääpari ottanut vastaan onnitteluja. Ja kyllä täytyy sanoa että tuntui kesällä jopa vähän liiottelulta kätellä läpi hääparin lisäksi vielä 2 paria vanhempia.
Oletteko miettinyt sellaista vaihtoehtoa että vanhemmat eivät seisoisi vieressä ollenkaan?Ainakin omasta mielestäni hääpari on nimenomaan se ketä kyseisenä päivänä onnitellaan!
Hei
Kertoisin omasta kokemuksestani "sivustaseuraajana" Mieheni pojan häissä hän esiintyi yhdssä ex-vaimonsa kanssa kättelemässä vieraita morsiusparin vieressä, tanssivat hääparin kanssa vanhempien valssin jne. He esiintyivät kuin aviopari. Tämä kaikki tuli minulle täysin yllätyksenä. Kukaan ei ollut kertonut mitään, kaikki oli suunniteltu kuin minua ei olisi olemassakaan. Istuin kirkossa eri paikassa kuin mieheni. Juhlissa meidät oli kyllä sijoitettu samaan pöytään.
Yritin sitten vain olla mahdollisimman näkymätön ja pysytellä syrjässä. Pahimpia päiviä elämässä. Tämän jälkeen harkitsen edelleen avioeroa nykyisestä miehestäni. Toivoisin, että hääparit osaisivat muualla käyttäytyä vähän huomaavaisemmin myös uusia puolisoita kohtaan. Jos olisin tiennyt kaikesta eukäteen olisin mieluummin jäänyt pois tilaisuudesta. Minun kohdallani ei kyse ole mistään uudesta suhteesta nykyiseen mieheeni. Olemme olleet aviossa jo 20 vuotta.
Eli sinun olisi pitänyt olla pojan äidin tilalla vastaanottamassa ja kättelemässä vieraat? Minne sitten olisit pistänyt pojan äidin, pihalleko?
Eihän se nyt niin mene. Kyllä nuo kaksi ovat edelleen pojan vanhemmat, vaikka sinä et sitä hyväksykään. Viisainta sinun on ottaa se ero, jos kahdenkymmennenkään vuoden avioliitto ei ole saanut sinua kasvamaan tuon aikuisemmaksi.
Ensinnäkin, ymmärrän oikein hyvin, että pahalta on tuntunut, kun on joutunut yhtäkkiä tuollaiseen tilanteeseen. Siis olemaan "näkymätön".
Itse olen 18 vuotta toiminut "vara-äitinä" kolmelle pojalle. Äiti on aikanaan jättänyt pojat isälle ja lähtenyt menemään. Lähtiessään toki yrittänyt vielä, että hänelle olisi maksettu lasten lapsilisät, ikäänkuin synnytyspalkkaa?!
Olemme hoitaneet huo pojat aikuisiksi ja 2 heistä on jo aviossakin. Molempien häissä istui mieheni ex-vaimonsa ja minun välissä kirkossa. Se oli aivan päivänselvä asia, ilman minua ei miehenikään olisi etupenkkiin mennyt.
Toisen pojan häissä kyllä ex-vaimon sisko yritti alkaa järjestelemään kirkossa istumapaikkoja, mutta emme jostakin syystä kuulleet hänen juttujaan ollenkaan ;D
Nuorin poika elää eestiäisen naisen kanssa avoliitossa, heillä on pieni vauva ja nyt on ex-vaimo saanut tämän eestittären uskomaan, että pikkuinen menee sekaisin, mikäli minua kutsuttaisiin joksikin mummoksi viittaavalla nimellä. Eli siinä samalla on vaarikin sitten suljettu ulkopuoliseksi ihmiseksi lapsen elämässä.
Täytyy tunnustaa, että olen itkenyt todella paljon tässä pari viikkoa, sillä olen tätäkin poikaa hoitanut aivan tasavertaisena tyttäreni kanssa. Neuloin puikot sauhuten pieniä vaatteita lapselle, etenkin kun tiedän, ettei kukaan muu läheisistä ihmisistä harrasta senlaatuisia käsitöitä.
Tällä hetkellä on meillä mieheni kanssa tunne, että jos/kun avioituvat, niin me jäämme häistä pois. Jos kerran nuoret katsovat, että olen aivan vieras ihminen, niin mekin sitten katsomme asian niin olevan.
Lasta emme unohda, hoidamme asian omalla tavallamme niin, että aikanaan lapsi tulee tietämään ja huomaamaan, että olemme ajatelleet ja muistaneet häntä läpi vuosien.
Vanhemmat ja ex-vaimo saavat selittää lapselle, miksi meitä ei ole näkynyt.
Ei pelkkä lapsen synnyttäminen tee vielä ihmisestä äitiä, kyllä siihen tarvitaan paljon hoivaa ja huolenpitoa, ennenkuin voi kehua äitiydellään. Tätä mieltä olen, itsekin siis olen äiti.
Kiitos myötätunnosta. Saman kokenut varmasti ymmärtää paremmin.
Minulla on itsellänikin jo aikuisia lapsia edellisestä avioliitosta. Lasten rippi- ja ylioppilasjuhliin olen aina kutsunut ex mieheni uusine perheineen. He ovat kyllä olleet kirkossa ja koulussa mutta eivät ole halunneet tulla juhlaan. Ilmeisesti, koska olen järjestänyt ne uudessa kodissani mutta ainakaan juhlapaikalla ei kenenkään ole tarvinnut olla ulkopuolinen. Häitä ei ole vielä vietetty, mutta kokemuksesta viisastuneena tiedän, että kannattaa ainakin etukäteen neuvotella kaikkien osapuolien kanssa.
Iloinen juhlahan häät ovat ja ennenkaikkea hääparin juhlapäivä.
Tämä nyt vihitty poika asui lapsuudessaan useita vuosia kanssamme omasta tahdostaan. En silloinkaan yrittänyt olla hänelle äidin korvike, koska hänen oma äitinsä asui samassa kaupungissa ja he tapasivat säännöllisesti.
Eniten kai loukkasi, että kukaan ei edes vaivautunut etukäteen kertomaan minulle suunnitelluista järjestelyistä.
Tämän vanhempien esittelynkin olisin kyllä hyväksynyt, olisi vain helpompi ollut valmistautua, jos kaikki ei olisi tullut yllätyksenä.
Olen menossa ensi kesänä naimisiin. Vanhempani ovat eronneet ja kummallakin uusi ihminen siinä vierellä. Ei tulisi mieleenkään edes pyytää vanhempiani tanssimaan keskenään vanhempain-valssia. Ja vaikka joku moista ehdottaisi, niin kehoittaisin miettimään asiaa uudemman kerran. Eipä ole taidettu osata asettua sinun "kenkiisi". Ymmärrän hyvin loukkaantumisesi. Toiv. miehesi jälkeenpäin on ajatellut asioita myös sinun kannaltasi.
Joka tapauksessa tilanne on niin, että lapsen biologista äitiä ei aviomiehen uusi vaimo voi syrjäyttää, vaikka kaksikymmentä vuotta sitten olisi niistä lapsilisistä riidelty miten paljon tahansa.
No eihän siinä kysymys ollut mistään biologisen äidin syrjäyttämisestä.
No, näyttipä kirjoittaja avioerolla uhkaavan, kun ei itse päässyt vastaanottamaan lapsipuolensa häävieraita. Ei minun mielestäni kovin vakaata käytöstä. Saat ihan vapaasti olla toista mieltä.
vieraillut työni puolesta hyvin monessa häätilaisuudessa ja hyvin selkeä käsitykseni on se, että niissä seremoniallisissa tilanteissa, joissa hääparin vanhemmilla on rooli, esiintyvät pelkästään hääparin biologiset vanhemmat - ts. tervetulokättelyissä ja myöskin näissä esittelyissä, mikä on uusinta "perinnettä". Jos sitten halutaan esitellä muuta porukkaa, niin sitten tulevat uudet kumppanit heti seuraavana - ikään kuin harmaalta vyöhykkeeltä ja jos halutaan esitellää koko juhlaväki (jota sellaistakin tapahtuu), niin mikäs siinä sitten (se on hyvä tapahtua kuitenkin jonkun sulavakielisen perheen jäsenen toimesta, ettei siihen mene koko iltaa).