Tätä palstaa seuranneena ihmettelen sitä, että eikö 50- tai 60-luvun äidit koskaan olleet väsyneitä? Aloin pohtia omaa äitiäni - hän hoidatti lapsensa eli minut ja siskoni omalla äidillään. Samoin teki myös mieheni äiti (mummo jatkuvasti apuna) ja ex-puolisoni äiti (lapset 3 kk eli kesät mummolassa). Että näin. Nyt sitten ihmetellään, että vanhemmuus on hukassa - ei ihme - kun oma äiti ei hoitanut 60-luvulla lapsiaan. Sitten kaiken huipuksi - nämä raskaan työn tehneet mummelit ovat alkaneet salajuopotella - varmaankin sen takia kun on ollut niin raskas elämä...ja omat lapset kun on hoidettu niin hyvin, että...
,,,ihmeäidit 60-luvulta - nykypäivän mummot...
...aiettä...
15
1875
Vastaukset
- kans ihmetyttää
on se että "ei ollut sitä ja tätä muttaikinä ei valitettu"! nyt ne brassailee sillä ettei ikinä valitaneet! niin se aika kultaa muistot!
- eräsN1
Niin minunkin äitini kasvatti minut "pikku piiakseen". 11 -vuotiaasta lähtien viikkosiivoukset ja ruuanlaitot tiskeineen kaadettiin perheen tyttären kontolle. Kesäksi sain yksin matkustaa mummolaan kolmeksi kuukaudeksi. Kävivät kerran kuukaudessa katsomassa lastaan. Sellaisia ne oli ne 50-60 -luvun äidit. Ja kumma juttu, perheen pojan ei tarvinnut osallistua tähän äidin järjestämään ”valmennuskurssiin”. Ja vitsaa tuli, jos erehtyi sanomaan EI.
- Että yleistätte
Olen syntynyt sota-aikana ja asia oli juuri noin kun pikku-piiankin.
Minut vain laitettiin 10-vuotiaasta töihin 8 lapsiseen perheeseen.
Ei edes sunnuntait olleet vapaita.
Isän sisko sitä ihmetteli niin sain selkääni kun muka olin valittanut mitä en ikinä olisi uskaltanut tehdä.
Meillä ei myöskään poiken tarvinnut tehdä mitään, minun piti passata heitä.
Sain hyvin nuorena lapset ja mies oli juoppo.
Kotona sanottiin että hoida itse "kakaras".
Myöskään miehen vanhemmat eivät auttaneet.
Sitten tulin mummoksi, vävy oli odottamassa joka perjantai lapsen kanssa valmiina kun tulin töistä.
Eivät yhtään kapakkailtaa lapsen takia tarvinneet jättää väliin.
Vielä moittivat jos vein lapsen liian aikaisin kotiin kun olisivat halunneet nukkua.
Nyt olen jo iso-mummo, en tarvitse hoitaa enää lasta kun asuvat muualla.
Sitäpaitsi 80-luvulla syntyneet näyttävät olevan ihan toista maata.
Hoitavat itse lapsensa kun on sen aika.
Niin tein myös minä.
Kuusikymmentä luvun alussa syntynyt sukupolvi on meidän perheessämme se itsekkäin.
muistakaa tämä kun kirjoittelette että aina on ollut erilaisia vanhempia ja perheitä.
ei se ole siitä kiinni mihin aikaan he ovat tänne maailmaan sattuneet syntymään. - eräsN1
Että yleistätte kirjoitti:
Olen syntynyt sota-aikana ja asia oli juuri noin kun pikku-piiankin.
Minut vain laitettiin 10-vuotiaasta töihin 8 lapsiseen perheeseen.
Ei edes sunnuntait olleet vapaita.
Isän sisko sitä ihmetteli niin sain selkääni kun muka olin valittanut mitä en ikinä olisi uskaltanut tehdä.
Meillä ei myöskään poiken tarvinnut tehdä mitään, minun piti passata heitä.
Sain hyvin nuorena lapset ja mies oli juoppo.
Kotona sanottiin että hoida itse "kakaras".
Myöskään miehen vanhemmat eivät auttaneet.
Sitten tulin mummoksi, vävy oli odottamassa joka perjantai lapsen kanssa valmiina kun tulin töistä.
Eivät yhtään kapakkailtaa lapsen takia tarvinneet jättää väliin.
Vielä moittivat jos vein lapsen liian aikaisin kotiin kun olisivat halunneet nukkua.
Nyt olen jo iso-mummo, en tarvitse hoitaa enää lasta kun asuvat muualla.
Sitäpaitsi 80-luvulla syntyneet näyttävät olevan ihan toista maata.
Hoitavat itse lapsensa kun on sen aika.
Niin tein myös minä.
Kuusikymmentä luvun alussa syntynyt sukupolvi on meidän perheessämme se itsekkäin.
muistakaa tämä kun kirjoittelette että aina on ollut erilaisia vanhempia ja perheitä.
ei se ole siitä kiinni mihin aikaan he ovat tänne maailmaan sattuneet syntymään.Tutulta kuulosti tuo sinun kirjoituksesi. Ja kun olit äitisi/isäsi kasvattama "kiltti tyttö". Niin EI:n sanominen on sinulle myös aikuisena ollut edelleen vaikeaa.
- väsyivät
Oma äitini tuli äidiksi ensimmäisen kerran 40-luvulla ja viimeisen kerran 70- luvun lopulla ja siihen väliin hän teki 8 lasta.
Hoiti kaikki itse ja lähes yksin koska isäni oli hyvin paljon muualla töissä, vain viikonloppuisin kotona. Se oli sitä aikaa.
Äitini oli vähän yli 50 vuotias kun sai ensimmäisen lapsenlapsen ja siitä lähes vuoden välein niitä tuli ja useitakin vuodessa niin, että hänellä 80 vuotiaana oli 23 lastenlasta.
8 lapsenlasta hän hoisi täysipäiväisesti kun itse olimme töissä ja loppujakin aina viikonloppuisin ja lomien aikaan kun mummolassa olimme.
Ikinä en kuullut hänen valittavan väsymystä tai kyllästymistä lapsiin. Ikinä en nähnyt häntä pahalla tuulella tai mököttävänä.
Nyt hänen kuolemastaan on vuosia ja aina kun tapaan yhdenkään noista lapsista, saan kuulla miten mukavaa oli olla mummon kanssa. Monenlaisia muisteluita on käyty ja yhä vain me häntä kaipaamme.
Tämän päivän lapsille tuo ei ole mahdollista. Tämän päivän lapset harvat saavat olla tekemisissä isovanhempiensa kanssa.
Kukaan ei jaksa, ketään ei kiinnosta ja ketä kiinnostais ja jaksaisi, hänelle ei anneta sitä tilaisuutta. - yleistetään
Minun äitini hoiti lapsensa itse, otti jopa huonomman työn että jäi enemmän aikaa lapsille.
Myös minä olen hoitanut omani alusta loppuun, hoitokerrat voi laskea yhden käden sormilla. Eikä muuten väsyttänyt, iloa lapsista riitti niin paljon.
Raivostuttavaa tuo yleistäminen ja narina väsymyksestä. - milla kuu
Olen itse 50- ja 60-lukujen vaihteessa syntynyt, monet kerrat oman äitini ja muiden silloin äitiyden kokeneiden naisten kanssa aiheesta keskustellut.
Totta kai äidit silloin väsyivät siinä missä äidit nytkin. Ääneen valittaminen ei vain noihin aikoihin ollut hyväksyttyä eikä tapana, piti olla sitkeä, sisukas ja kestää. Muistakaapa, että noita vuosia sävytti vielä henkisesti raskaiden sota-aikojen muisto, ja niinä vuosinahan oli suomalaisten vain kestettävä, tuli mitä tuli. Sitä paitsi ylipäätään henkilökohtaisista ongelmista ei ollut tapana puhua siihen malliin kuin nykyään, oltiin paljon pidättyväisempiä.
Naisen asema oli myös kovin toinen ja toisenlainen: useimmat äidit olivat kotona lasten kanssa, ja lasten- ja kodinhoito oli itsestään selvä tehtävä. Harvempi kävi töissä lasten ohella, nykyään näin tekee suurin osa. Silloinen yhteiskunta oli sitä paitsi paljon rauhallisempi ja hitaampi. Sukujen tukiverkostot olivat monilla hyvin paljon tiiviimmät kuin nykyään, tietysti myös sukuhelvetit.
Mitä tulee mummojen juopotteluun, niin näkyypä olevan tosiaan totta. Ehkä on tosiaan niin, että hyvin kontrolloitu ja muiden määräämä elämä on jättänyt jälkensä. Mummot pääsevät ensimmäistä kertaa tekemään "ei-hyväksyttäviä" asioita vasta mummoina.- lusikkansa vieraaseen soppaa
Lähdin lapsuuskodistani 1960-luvun puoli välissä, alivuokralaishuone oli ensimmäinen kotini. Nykyajan kriteerillä nämä, alivuokrahuoneissa kaksittain asuneet tehtaalaiset, olisivat asunnottomia. Olin tällainen asunoton kuusivuotta, oli siinä ajassa ainoa palkallani ostettavissa oleva asumismuoto.
Lauantai oli työpäivä, eli työviikko oli 48 tuntia.
Näyttäisi siltä että Suomen historia on ketjun kirjoittajilla vähän hukassa.
http://www.compuline.fi/ComDocs/Suomi/uushlp/html/fin-3bvl.htm
Kirkonkylän kahvilassa:
Kirkonkylän kahvilassa,
kuohuvan pilsnerin, hailean kahvin
ääressä,
pienessä krapulassa
hän laulaa suuresta rakkaudesta,
surusta, kaipuusta, kauneudesta.
Asemahallin siimeksessä,
tupakansavun ja makkaranhajun
keskellä,
pullojen kallistuessa
hän laulaa suurista unelmista,
tähdistä, neidoista, soittajista.
Merenrannassa rutaisessa
viinapullon ja tupakansätkän
lämmössä,
aamussa viluisessa
hän laulaa suurista asioista,
suudelmista, hämyisistä kuutamoista.
Suomen viileän taivaan alla
männiköissä ja koivikoissa
hän laulaa kurkulla karhealla
ruususta, joka sai poimijansa,
prinssistä, joka sai prinsessansa.
Kirkonkylän kahvilassa
kuohuvan pilsnerin, hailean kahvin
ääressä,
pienessä krapulassa
hän laulaa suuresta rakkaudesta,
surusta, kaipuusta, kauneudesta.
(1965)
http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=h&n=Marja-Leena Mikkola
Raskas puuvilla.
”Työvoima ei läheltä katsoen ole mikään yhtenäinen massa, vaan koostuu erilaisista yksilöistä, joista kullakin on oma henkilöhistoriansa.” Kirjan haastattelut, jotka on tehnyt Marja-Leena Mikkola, ovat vuosilta 1970 -1971.
Lisääntyessäni asuin muutaman sadan km päässä kaikesta suvusta.
1973 Laki lasten päivähoidosta (L 36/1973)
Lapseni -75 ja -78 olivat päiväkodissa.
En ole saanut yhtäkään vaatekappaletta lapsilleni keltään, paitsi äitiysavustus pakkaus tuli anottuna valtiolta. Ainoa aika, kun lapsiani on hoitanut joku toinen, oli aika päiväkodissa itseni ollessa työssä.
Mummu-05
- Santtee
Olen syntynyt 70-luvun lopussa. Minulla on 1 lapsi. Olen aloittanut työn juuri unelma paikassani. Jos haluaisin lisää lapsia se vaatisi minulta työsuhteen katkoa ja mahdollisesti työnkuvan muutosta. Mummotkin käyvät työssä, eivätkä halua olla työstään pois lapsen hoidon vuoksi.. Haluan nyt jotakin syytellä ja ihmetellä miksi pojat on päästetty helppomalla ja kuka sen on päättänyt? Olisi kiva jos poika (mieheni) auttaisi samalla tavalla kuin itse teen siivoaisi, pyykkäisi, laittaisi ruokaa jne. ansiotyönsä ohella? Opettakaa nykyajan naiset toisin, kukaan ei halua enää vuonna 2015 avutonta miestä.
- Työ miehelle tosi tärkeää
Jos istuu, siis mies, korkealla jakkaralla siellä työpaikalla, niin ei siinä tavalliset työtunnit missään tunnu. Nykyisin tehdään paljon palkattomia ylitöitä ja jatkuva alan kehitys ja itsensä kehittäminen ja kielten opiskelu etc. vievät ajan ja jos mies vaikka leikkii lapsien kanssa vapaa-ajalla, on se jo paljon.
Nykyisin on pesukoneet, tiskikoneet, siivousta helpottavat vempaimet.
Miksi miehen pitäisi vielä olla kotiorjakin?
Älä hommaa lapsia, jos et viitsi niitä hoitaa!
Toisaalta maapallon tuhoutuminen, merien kalojen ja merinisäkkäiden kuoleminen ja jäätiköiden sulaminen etc. pistää vähän ns. viisaamman ihmisen harkitsemaan, mitä jää jälkeläisillemme, että niitä niin hanakasti olemme hankkimassa.....
- Niin minäkin
Älä tee lapsia jos et jaksa hoitaa niitä. Voi sen lapsettomuudenkin valita jos ei omat voimat riitä.
Sääliksi kävi äitiäni jolle tuupattiin sisaren lapset joka viikonlopuksi vaikka hänellä itselläänkin oli raskas työ. Sisareni kotiäitinä ja ei edes eronnut yh mutta siltikään ei jaksanut lapsiaan hoitaa. Täytyi joka viikonloppu päästä eroon lapsista jotta voisi huvitella.
Rankka elämä on ollut mummoillamme ja vaareillamme ja ei mikään ihme jos he haluavat nauttia elämästä välillä ilman pikkukakaroiden paimentamista. Mikä sinä olet tuomitsemaan kun edellinen sukupolvi on niin helpon elämän meille luonut? Kaikki koneet ovat helpottamassa arki askareitakin.
Kyllä nykyään jo pitäisi pärjätä ihan omillaankin. Häpee vähän jos vielä lisää vaadit. Kuka sinua on pakottanut tekemään lapsia jos et niistä kykene itse seviytyyn? 50 ja 60- luvun äideillä oli aivan eri elämäntilanne kuin nyky naisilla. Ehkäisystäkään kai harvat tiesivät, lapsia tuli vaikkei voimat enään riittäneet.
Älä tuomitse kun et tiedä kovasta elämästä yhtään mitään. Minulle äitini on kertonut kuinka kovaa hänen lapsuutensa oli ja ei olisi tullut mieleenkään hänen taakkaansa enään lisätä tekemällä lapsia hänen hoidettavakseen. Nautimme nyt elämästä vähän naukkailemmalla joskus ja yllytän äitiäni ottaan rennosti ja nauttiin elämästä. Olenkin ainoo sisaruksista joka ei käytä vanhempiaan hyväkseen vaan antaa aikaa ja ymmärrystä. Olen se esikoinen joka ottaa muutkin ihmiset huomioon eikä vaan hae hyötyä. Kykenen näkeen asiat syvemmältäkin kuin vaan pinnalta.- ihanaa että
että olet noin hyvä ihminen! onneksi olkoon ja papukaijamerkki!
mutta, asiaan: sehän ihan totta! jos me siskot ollaan itsellemmme rehellisisä, eikä vaan rutista täällä anopeista, ootteko huomaanneet ettei maailma edes suoomi ole tasa-arvoinen paikka, vaan mies on naista arvokkaampi (nuthän isäkin saa enemmän rahaa hoitovapaasta, jota en vielä kykene edes ymmärtämään!miksi???)
koko yhteiskunta edellyttää itsestäänselvyytenä että nainen/äiti on se joka uhrautuu heiluttaa kkotona rättiä, tekee silloin kun äijä ei jaksa.....no kyllä tiedäte mistä puhun! Jopa paremmat miehet, koska näin on aina ollut ja tätä epäkohtaa ei yleensä edes huoomata. miksi mun lapsen isä saa kasvattaa varallisuuttaan, kaydä hyväplkkasessa töissä, käydä purjehtimassa, syödä joka päiva illallista ravintolassa etc, ja mä laitan kaiken himaan ja lapseen, en vaurastu ja ylellisyydet ovat pintä ja harvassa?! eikös sekin ole lapsen tasa-arvoinen huoltaja! perkele! - Isot perinnöt lapselle
ihanaa että kirjoitti:
että olet noin hyvä ihminen! onneksi olkoon ja papukaijamerkki!
mutta, asiaan: sehän ihan totta! jos me siskot ollaan itsellemmme rehellisisä, eikä vaan rutista täällä anopeista, ootteko huomaanneet ettei maailma edes suoomi ole tasa-arvoinen paikka, vaan mies on naista arvokkaampi (nuthän isäkin saa enemmän rahaa hoitovapaasta, jota en vielä kykene edes ymmärtämään!miksi???)
koko yhteiskunta edellyttää itsestäänselvyytenä että nainen/äiti on se joka uhrautuu heiluttaa kkotona rättiä, tekee silloin kun äijä ei jaksa.....no kyllä tiedäte mistä puhun! Jopa paremmat miehet, koska näin on aina ollut ja tätä epäkohtaa ei yleensä edes huoomata. miksi mun lapsen isä saa kasvattaa varallisuuttaan, kaydä hyväplkkasessa töissä, käydä purjehtimassa, syödä joka päiva illallista ravintolassa etc, ja mä laitan kaiken himaan ja lapseen, en vaurastu ja ylellisyydet ovat pintä ja harvassa?! eikös sekin ole lapsen tasa-arvoinen huoltaja! perkele!aikanaan tosi isot perinnöt, että voidaan hyvällä syyllä sanoa, että miehesi todella on
viimeisen päälle elättäjä.
Mies on luomakunnan kruunu ja jos akka ei sitä usko, niin pysyköön vanhanapiikana. - melkein
Isot perinnöt lapselle kirjoitti:
aikanaan tosi isot perinnöt, että voidaan hyvällä syyllä sanoa, että miehesi todella on
viimeisen päälle elättäjä.
Mies on luomakunnan kruunu ja jos akka ei sitä usko, niin pysyköön vanhanapiikana.6 tonnia kuussa, kulkee mun äitiysrahoilla ostamassa untuvatakissa etc ja ryyppää rahansa, joka kerta on tili tyhja ennen seuraavaa tilipäivää! eikä oo ihmeellistä? mutta sillä on se oikeus kun se on isä. muttä eipähän oo mun mies enää! joten EI ELÄTÄ sekään mamman pikku prinssi!
mies on luomakunnan kusipäisin olento!
- oli kerran..
...työssä ollessanne lapsia, jossainhan teidät oli hoidettava.
Nuorempi sukupolvi ei vissiin tiedä, ettei 50-60-luvuilla ollut TARHOJA. Yksinkö olisi pitänyt jättää?
Ja kyllä, äidit olivat väsyneitä, meilläkin äiti kantoi vedet sisään ja ulos, lämmitti pesuvedet hellalla, haki puita, ei sähkölämmitystä, pyykkäsi käsin 6-hengen pyykit..työlistaa voisi jatkaa loputtomiin. Ei kauheasti valittanut kun ei paremmasta tiennyt.
Ps. juopoteltu on AINA.
Terv. 50-luvun kakara. Nykyään(raitis) mummi!
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Poliisi: Kymmenhenkinen pohjalaisperhe ollut vuoden kateissa kansainvälinen etsintäkuulutus Poliis
Poliisi: Kymmenhenkinen pohjalaisperhe ollut vuoden kateissa – kansainvälinen etsintäkuulutus Poliisi pyytää yleisön apu3563045Tässä totuus jälleensyntymisestä - voit yllättyä
Jumalasta syntyminen Raamatussa ei tässä Joh. 3:3. ole alkukielen mukaan ollenkaan sanaa uudestisyntyminen, vaan pelkä3011473En kadu sitä, että kohtasin hänet
mutta kadun sitä, että aloin kirjoittamaan tänne palstalle. Jollain tasolla se saa vain asiat enemmän solmuun ja tekee n841302- 1081301
Noniin rakas
Annetaanko pikkuhiljaa jo olla, niin ehkä säilyy vienot hymyt kohdatessa. En edelleenkään halua sulle tai kenellekään mi991285Oisko mitenkään mahdollisesti ihan pikkuisen ikävä..
...edes ihan pikkuisen pikkuisen ikävä sulla mua??.. Että miettisit vaikka vähän missähän se nyt on ja oiskohan hauska n591245- 481135
Helena Koivu : Ja kohta mennään taas
Kohta kohtalon päivä lähestyy kuinka käy Helena Koivulle ? Kenen puolella olet? Jos vastauksesi on Helenan niin voisi791045Au pair -työ Thaimaassa herättää kiivasta keskustelua somessa: "4cm torakoita, huumeita, tauteja..."
Au pairit -sarjan uusi kausi herättää keskustelua Suomi24 Keskustelupalvelussa. Mielipiteitä ladataan puolesta ja vastaa24941- 33847