Hei,
olen 18-vuotias tyttö ja ollut edelliset kaksi-kolme vuotta enemmän tai vähemmän masentunut. Erityisesti viime kesästä lähtien on ollut tosi raskasta.
Mistä voisin kysyä apua? Mitä teen? Perhe ei pysty auttamaan enkä kehtaa puhua elämästäni ja tuntemuksista kenellekään :(
Jos pyydän ajan koululääkärille voiko hän määrätä minulle jotain lääkkeitä?? Mistä te, joilla on todettu masennus, olette saaneet lääkkeitä?
Kävin kerran puhumassa koulupsykologille, mutta hän ei tuntunut ymmärtävän minua laikaan (johtuen ehkä myös siitä, että välille ei syntynyt "yhteyttä", en oikein luottanut häneen). Hän ei osannut sanoa minulle oikein mitään, kysyi vain "Mitä sä tarkalleen ottaen haluat tältä käynniltä? Mitä sä tulit hakemaan?" No apua ja helpotusta tietenkin! Ja ymmärrystä... jotain joka selittäis mun tunteita ja miten pääsisin niistä eroon.
Olen jatkuvasti surullinen ja olen "menettänyt itseni". Olen menettänyt haaveeni... tahtoisin unelmoida ja ajatella tulevaisuudesta positiivisesti niin kuin joskus ennen. Tahdon olla tomera ja reipas... saada aikaan asioita ja elää niin kuin muut ikäiseni.
olen 18-vuotias tyttö ja ollut edelliset kaksi-kolme vuotta enemmän tai vähemmän masentunut. Erityisesti viime kesästä lähtien on ollut tosi raskasta.
Mistä voisin kysyä apua? Mitä teen? Perhe ei pysty auttamaan enkä kehtaa puhua elämästäni ja tuntemuksista kenellekään :(
Jos pyydän ajan koululääkärille voiko hän määrätä minulle jotain lääkkeitä?? Mistä te, joilla on todettu masennus, olette saaneet lääkkeitä?
Kävin kerran puhumassa koulupsykologille, mutta hän ei tuntunut ymmärtävän minua laikaan (johtuen ehkä myös siitä, että välille ei syntynyt "yhteyttä", en oikein luottanut häneen). Hän ei osannut sanoa minulle oikein mitään, kysyi vain "Mitä sä tarkalleen ottaen haluat tältä käynniltä? Mitä sä tulit hakemaan?" No apua ja helpotusta tietenkin! Ja ymmärrystä... jotain joka selittäis mun tunteita ja miten pääsisin niistä eroon.
Olen jatkuvasti surullinen ja olen "menettänyt itseni". Olen menettänyt haaveeni... tahtoisin unelmoida ja ajatella tulevaisuudesta positiivisesti niin kuin joskus ennen. Tahdon olla tomera ja reipas... saada aikaan asioita ja elää niin kuin muut ikäiseni.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Eikö sinulla ole kavereita? Nimittäin se on joillekkin todella hankala tilanne. Tiedän tunteen kun ei ole kavereita. En tajua miten isosiskoni tekee sen. Hän on vähän päälle 20 ja hän saa kokoajan hyviä kavereita lisää. Minä kun sain niin paljon kavereita vain silloin kun olin jotain 6-9 vuotias. Ja nyt olen muuttanut siitä pikkukylästä pois jossa minulla kavereita oli. Mutta anteeksi nyt olen vähän eksynyt aiheesta. Minulla ainakin auttaa se, että yrittää löytää elämästä jotain mihin uskoa/mistä pitää kiinni.
Kyllä minulla on kavereita... hyviä ystäviä. Mutta kaikista asioista ei puhuta edes parhaille ystäville.
Mee vaik helluntaiseurakunnan tapahtumaan tutustumaan Jeesukseen. Jos otat hänet vastaan niin lupaan että kaikki ongelmasi ratkeavat tuosta vain!
idiootti
Sillä uudestisyntyminen ei ole sama asia kuin valmiiksi tuleminen. Ihmisen pitää myös kasvaa uskossa ja kenties hoidattaa haavojaan mm. terapian avulla tai sielunhoidossa. Uskoontulo ei poista kaikkia ongelmia. Se on vasta alku.
just niin
sama ongelma.. mutta sen lisäksi minulla ei ole hyviä kavereita.. On kyllä kavereita, mutta ei sellaisia kenen kanssa olisin paljon yhdessä.. Toisaalta minua ei edes kauheesti aina kiinnosta mennä kavereitten kanssa, mutta välillä se olisi ihan kiva, ja pysyisi varmaan vähän paremmassa kunnossa näin psyykkisesti, kun olen vaan kokoajan kotona.. töissä olen myös kotona meidän omassa yrityksessä.. Sitten kun jokapäivä on vaan kotona ja tekee samat asiat niin alkaa vaan ajattelemaan liikaa asioita omassa päässään.. En tiedä mutta minusta tuntuu että tämä on jo aika paha minun tapauksessani, kun ennen olin tosi iloinen ja nauravainen ja sain kaveritkin nauramaan.. Nykyään ajattelen asiat negatiivisesti.. mikään ei oikein kiinnosta, joka päivä itken..en tiedä mitä pitäisi tehdä.. missä on se positiivinen/iloinen minä? :(
Ootko käynyt juttelemassa jonkun ammattilaisen kanssa? Antoiko hän jotain lääkkeitä?
Onko sinulla mielessa mitaan asiaa jota todella haluaisit tehda? Valokuvausta, (filmi tai digitaali), piirtamista, maalaamista oljyilla tai vesivareilla, kirjoittamista, lenkkeilya?
Mitas jos kokeilisit jotain vaikka ensin ryhmassa muiden kanssa ja sitten aina vapaa-aikoinasi aivan yksin? Tai hae internetista ensi ohjeet.
Hyvin usein lievittaa henkista kipua jos loytaa "hengitysreian". Tuos tyon parissa ajatukset suuntautuvat ulkopuoliseen ja siita saa tekemisen iloa.
Kokeile, se ei maksa kovin paljoa.
Ehka tuossa on kaikista vaikeinta saada aikaiseksi aloittamisen. Lupaan etta kun olet paassyt alkuun, loppu tyoskentely maistuu sita paremmalta mita enemman asiasta opit ja tiedat.
Yksi kuvaus masennuksesta juuri on paikallaan polkeminen,uskominen, ettei tasta vaikeasta tunteesta ole ulospaasya. MUTTA SIITA ON ULOSPAASY TIE! Mita pahemmalta tuntuu sita kovemmin taytyy ponnistaa etta pystyy aloittamaan jonkin harrastuken joka antaa mielenkiintoa katsomaan eteenpain ja ulospain.
Vaikutat olevan kovasti kiinnostunut lääkkeistä. Niitäkin voidaan määrätä, mutta yleensä psykiatri niitä määrää, ei koululääkäri. Jotain mielialalääkkeitä toki koululääkärikin voi määrätä, mutta masennus ei mene lääkkeillä pelkästään ohi. Ne eivät paranna masennuksesi syytä, mutta voivat auttaa. Lääkityksen lisäksi tarvitset td. psykoterapiaa tai lyhytterapiaa, riippuen masennuksesi syistä.
Tuolla alempana oli kehoitus mennä seurakuntaan. Sekin voi jollekin olla hyväksi, mutta masennukseen ei välttämättä hänen kehoituksensa auta, vaikka moni onkin avun saanut. Vaikka ihminen uskoisikin Jeesukseen, voi hän silti tarvita terapeuttista apuakin. Joillekin usko tuo lohtua ja toivoa, joka pikkuhiljaa poistaa masennusta.
Mielestäni tärkeintä olisi löytää ammattilainen, joka voisi kuunnella sinua.
itse olen saanut lohtua näistä linkeistä !!
Joten suosittelen sulle rakas ystävä, että katsot seuraavat linkit
:
http://www.netmission.fi/index.php?id=68
www.radiodei.fi
Voit jättää rukousaiheesi ;
http://www.netmission.fi/index.php?id=16
www.rikurinne.fi
www.tv7.fi
Moni on saanut avun turvautumalla Jeesukseen, itse olen sen myös kokenut..!!!
Jeesus antaa sinulle tulevaisuuden ja toivon..
Älä luovuta ! Etsi joku Jeesukseen uskovainen
henkilö ja kerro hänelle luottamuksellisesti asiasi ja hän voi rukoilla puolestasi. Itse voit myös kääntyä rukouksessa Jeesuksen puoleen...
Jeesus rakastaa sinua, olet arvokas...!!!