Laattalattia ja kuula

SiiliII

Miksi metalli- ja lasikuula kimmahtelevat hullunlailla laattalattialla? Voisi kuvitella, että vauhti hyytyisi nopeasti, kun kumpikaan kuula ei juuri anna tuon voiman alla periksi. Silti vauhti on hurjempaa kuin samankokoisella superpallolla. Ei tajua.

6

566

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • siitä..

      kuinka paljon "antaa periksi" Riittää kun on kappaleella nopeutta, kimmoisuutta ja suuri tiheys.
      Esim. saviklöntti antaa aika reilusti periksi mutta ei pomppaa ollenkaan.

      Lasi ja tietyt teräkset on muuten erittäin kimmoista ainetta. Mitä tuo kimmoisuus sitten lieneekään? . Onko sitä että kappale pyrkii palautumaan pienistä muodonmuutoksista nopeasti?.

      Pudotessa, pinna kohtaamisessa syntynyt pieni muodonmuutos palautuu nopeasti ja antaa hyvän kiihtyvyyden ylöspäin.

      • sekavaa?

        selitystä:
        riittää kun on kappaleella nopeutta, kimmoisuutta ja suuri tiheys>>

        ei toimi aina:
        kyllä lyijypallolla olis nopeutta ja tiheyttä mutta vois läsähtää vähän samoin kuin savi.
        kimmoisuus=joustavuus?


      • Jenni 6v.
        sekavaa? kirjoitti:

        selitystä:
        riittää kun on kappaleella nopeutta, kimmoisuutta ja suuri tiheys>>

        ei toimi aina:
        kyllä lyijypallolla olis nopeutta ja tiheyttä mutta vois läsähtää vähän samoin kuin savi.
        kimmoisuus=joustavuus?

        lujuudella(/kovuudella) sitten merkitystä tuossa? Luja kappale vastustaa suurella voimalla muodonmuutosta ja palautuu siksi nopeasti (kimmahtaa). Jousetkin tehdään lujista teräksistä.


      • Jenni 6v. kirjoitti:

        lujuudella(/kovuudella) sitten merkitystä tuossa? Luja kappale vastustaa suurella voimalla muodonmuutosta ja palautuu siksi nopeasti (kimmahtaa). Jousetkin tehdään lujista teräksistä.

        Kaikilla teräksillä on jokseenkin sama kimmomoduuli, johon verrannollisia ovat materiaalista valmistettujen kappaleiden jousivakiot. Lujien terästen kimmomoduuli on vielä yleensä muita teräksiä pienempiä, tosin vain vähän.

        Materiaalin myötöraja määrittää sen, mihin jännitystasoon saakka materiaalissa tapahtuva muodonmuutos täysin palautuu. Lujat materiaalit kestävät näin suuremmat muodonmuutokset, ilman että niihin jää pysyviä jälkiä. Siksi lujasta materiaalista valmistetun kappaleen voi paiskata lujemmin lattiaan kuin heikommasta materiaalista valmistetun, joten pomppu on myös parempi.

        Lisäksi metallisilla materiaaleilla aineen sisäinen vaimennus on yleensä erittäin pieni ja siksi kovalle pinnalle pudotettaessa kappale kimpoaa melkein pudotuskorkeudelle. Polymeereilla ja elastomeereillä sisäinen vaimennus on metalleja suurempi.


      • Jenni 6v.
        Jäärä kirjoitti:

        Kaikilla teräksillä on jokseenkin sama kimmomoduuli, johon verrannollisia ovat materiaalista valmistettujen kappaleiden jousivakiot. Lujien terästen kimmomoduuli on vielä yleensä muita teräksiä pienempiä, tosin vain vähän.

        Materiaalin myötöraja määrittää sen, mihin jännitystasoon saakka materiaalissa tapahtuva muodonmuutos täysin palautuu. Lujat materiaalit kestävät näin suuremmat muodonmuutokset, ilman että niihin jää pysyviä jälkiä. Siksi lujasta materiaalista valmistetun kappaleen voi paiskata lujemmin lattiaan kuin heikommasta materiaalista valmistetun, joten pomppu on myös parempi.

        Lisäksi metallisilla materiaaleilla aineen sisäinen vaimennus on yleensä erittäin pieni ja siksi kovalle pinnalle pudotettaessa kappale kimpoaa melkein pudotuskorkeudelle. Polymeereilla ja elastomeereillä sisäinen vaimennus on metalleja suurempi.

        Mitä väärää minä muka nyt taas sanoin?
        Asia on juuri noin. Ja vielä niinpäin että mitä pienempi kimmomoduuli sitä enemmän materiaali joustaa. (Se lukee tässä jousikirjassa, joten usko pois).


      • Jenni 6v. kirjoitti:

        Mitä väärää minä muka nyt taas sanoin?
        Asia on juuri noin. Ja vielä niinpäin että mitä pienempi kimmomoduuli sitä enemmän materiaali joustaa. (Se lukee tässä jousikirjassa, joten usko pois).

        Kun materiaalin kimmomoduulit ovat samat, niin sama muodonmuutos saa aikaan muodoltaan identtisiin kappaleisiin täsmälleen yhtäsuuret voimat. Materiaalin myötöraja taas määrittää sen, kuinka suuria kappaleen jännitykset ja muodonmuutokset (jos kimmomoduulit ovat samat) voivat olla, että kappaleeseen ei jää pysyviä jälkiä.

        Eli samalla voimalla kimmomoduuli määrittää muodonmuutoksen ja myötöraja sen, kuinka suuri muodonmuutos palautuu. Lisäksi vain palautuvat muodonmuutokset kimmauttavat kappaletta elastisisessa kontaktissa takaisinpäin.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Suomen markka otettiin käyttöön vuonna 1860

      Suomi käytti vuoteen 1840 asti rahayksikkönään rinnakkain Ruotsin riikintaalareita ja Venäjän ruplaa. Tämän jälkeen oli
      Maailman menoa
      35
      9263
    2. "Mä elän vieläkin"

      Ikurin turbiini vetäisi taannoin lainabiisin Topin (RIP också) ja kumppaneiden kanssa. Toivottavasti on yläkerrassa kunn
      Tampere
      29
      3760
    3. Yksityinen sektori aiheuttanut Suomen taantuman

      Investointien sijasta nostaneet voitot osinkoina omistajille. Ehdotan korjausliikkeenä yksityisen sektorin sosialisoimi
      Maailman menoa
      74
      2361
    4. Pate Mustajärvi on kuollut

      Ihan pari tuntia sitten. Että sellaista. https://www.is.fi/viihde/art-2000011715177.html
      Maailman menoa
      110
      2239
    5. Kylläpä asiat onkin nyt hyvin verrattuna Sannan aikaan

      Sannan aikana aähkön alv oli 10%, nyt 25,5%. Ajatelkaa nytkin pörssisähkö on ilmaista, keskellä talvea! Bensan hinta on
      Maailman menoa
      18
      1896
    6. Miten ikinä kelpaisin sulle

      Sinä saat niiltä muilta naisilta paljon enemmän, mitä minulta... Tai mihin minä olisin valmis. Enkä edes olisi niin tait
      Ikävä
      14
      1558
    7. Edes vitamiinit eivät taanneet loputonta elämää

      Nimittäin niistä rahaa itselleen taikonut tohtori siirtyi tuonpuoleiseen.
      Maailman menoa
      29
      1374
    8. Kuinka kauan vielä

      jaksetaan vastustaa toisiamme?
      Ikävä
      71
      1237
    9. Esko ja Martina viettävät joulua

      Entisen avioparin joulunvietto on ylittänyt IS uutiskynnyksen
      Kotimaiset julkkisjuorut
      172
      1002
    10. Millaisia odotuksia ensi vuodelle?

      Itse odotan parempaa taloudellista tasapainoa ja sen aion myös saavuttaa, kun onhan se vain minusta kiinni.
      Sinkut
      161
      889
    Aihe