kertoa rakkaalle ystävälleni raskaudestani,kun hänellä oli rv 10 tapahtunut keskenmeno vähän aikaa sitten... =( Jotenkin siirrän ja siirrän kertomista hänelle. Haluan antaa hänen surra ensin kuollutta lastaan... Lohdutan häntä, mutta samalla hehkutan hänen selän takana raskaudestani. En voi sille mitään, että olen mielettömän onnellinen tulevasta vauvastani. Miksi maailman täytyy olla julma!??
On se vaan kurjaa...
AnneHelena
4614
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Ei oo kiva tilanne tommonen. Mutta onko tämä ystäväsi tietoinen, että olette yrittäneet vauvaa?? Jos on, niin silloin olisi hyvä kertoa ennenkun hän sen muualta kuulee... Ja voihan olla, että hän jo jotain aavistelee?? Onko oma raskautesi pitkälläkin?? Tsemppiä ja yritä jertoa ystävällesi oma ilouutisesi.
ilo voi viedä pois omasta surustakin.
siitä kaveristasi tuintuisi kivalta, jos kuule sen joltakin muulta kuin sinulta. Enpä usko. Joten jos kerran kerrot muillekin, kerro sitten hänellekin.
..oli kans vähän saman tyylinen tilanne..
Piti kertoo ihana uutinen yhelle ystävälle ni vaikeeltahan se tuntu, ku tää ystävä teki abortin pari vuotta sitten. Tottakai se vaivaa häntä tietyllä tapaa lopun elämän, mutt se ratkasu oli Hänelle paras juuri silloin.
Loppujen lopuks ystäväni on kuitenkin iloinen raskaudestani!! :) Tsemppiä!!