Onko kokemuksia Aurinko-öljystä tai yleensä aurinkolämmityksestä?
Tarvitsisin tietoa kokemuksista. En tarvitse olettamuksia tai mielipiteitä.
Miten toimii Suomessa?
-Kiitos!
Tarvitsisin tietoa kokemuksista. En tarvitse olettamuksia tai mielipiteitä.
Miten toimii Suomessa?
-Kiitos!
Vastaukset 28
Vanhimmat
Itsellä kokemusta vain Aurinko+ puu+ sähkö. Näihin tyytyväinen.
Öljyalan keskusliiton mukaan öljynsäästö 20- 30 % aurinko-öljy systeemillä. Tuskinpa heillä intressiä muunnella tuloksia.
Koetalona on Heinolan asuntomesualueella talo ja vertailutalona samanlainen talo eteläsuomessa.
Messutalon varaaja on Kaukoran ja keräimet ovat Rannilan Classik peltikaattoon modifioidut keräimet. Näitä keräimiä ei ole enää myynnissä, mutta keräimet Rannilalle valmistanut Aurinkotori Oy tekee edelleen kattoon integroitavia keräimiä Suomessa.
http://www.lammolla.fi/?sc=2027&sa=2694&spc=4
http://www.lammolla.fi/?sc=2030&sa=41835
http://www.lammolla.fi/?sc=2030&sa=2629
Tuota mainoslehteä ei oikein voida pitää relevanttina tietolähteenä. Pelkkää öljypropagandaa ja jutut sitä tasoa.
Ikinä et tule näkemään Lämmöllä lehden referenssikohteista todellisia: "auringolla tuli säästöä" artikkeleita.
Tämä siksi että aurinkopaneelit eivät ole Suomessa kannattavia Suomen hinnoilla, eikä oikein Saksankaan...
jos ei ole omakohtaista kokemusta.
Iselleni laitoin viimekeväänä perinteisen öljy/puu/ varraajan (1000L) lisäksi kaksi kpl Rican kerääjää, kolmmannelle on paikka vapaana.
Olen tuossa vanhassa Jämän Miniter:ssä polttanut
puita jo kaksitoistavuotta, mutta nyt yhden kesän kokemuksen perusteella. Ne kesä lämmityskerrat jäi pois. Varaajan vesi pysyi kokoajan 50-70 C.asteen hujakoilla. Lämpöä on tosiaan saanut vielä lokakuussa, konstilla että odottelee iltaan ennen kuin lämmittää, silloin näkee ensin mihin aurinko pystyy, ja pystyyhän se jos paistaa, eikä välttämättä tartte edes paistaa pilvettömältä taivaalta.
Ainakin tällä konstilla mulla säästyy noin 1/3 osa puista/vuosi, kun sitä lämmintä käyttövettä piti saada myös kesällä. Tuo kuution varaaja on pieni kovilla pakkasilla, silloin käytän öljyä apuna yöaikaan, kun en viitsi mennä yöllä pannuhuoneeseen. Niitäkään ei talvessä ole kovin monta.
Sähkövastusta en laita, sähkönhintahan ei tästä halpene vaan nousee.
Torppa on seitsemänkymmetä luvun täystiilinen ja matalaharjainen ok-talo, jossa pannuhuonekin on
pieni kuin ... siksi jouduin ottamaan saunasta osan (onneksi oli iso) varaajan tilaksi.
Nyt vaan odottelen mielenkiinnolla kevät-talven aurinkoa, että voi taas ruveta kirjaamaan ylös
päivitäistä "aurinkosaalista".
Lisä tietoa saat www.rica.fi
Piti täydentämään, talomme sijaitsee lounaisrannikolla.
Viime kesää ei kannatapitää vertailukesänä. Se oli poikkeuksellisen aurinkoinen. Suomessa auringonpaiste tunteina vuodessa vaihtelee voimakkaasti vuosittain. Esim. Helsingissä aurinkoisimman ja pilvisimmän vuoden välillä on 40% eroa. Eli aurinkoisimpana vuonna aurinko on paistanut 40% enemmän kuin pilvisimpänä. Tunneissa se tekee lähes 900 tuntia auringonpaistetta.
Ihmisillä on kaikenlaisia harrastuksia ja
harrastukset maksaa.
Minä maksan tästä harrastuksesta.
Olen hyvin tietoinen viimekesän poikeusellisuudesta. Siksi jätin valmiin paikan
kolmannelle kerääjälle jonka laitan keväällä. Jos ne seuraavat kesät eivät olekkaan yhtä aurinkoisia.
Olen yhä sitämieltä, että se kannattaa kas säästänhän lämmittämisen vaivan kevään ja kesäajalta.
Odotan innolla kavätauringon nousua.
Miksi odotat kevättä? Iloitse näistäkin päivistä! Minulla tulee nytkin 50 asteista vettä keräimestä. Myönnän, että todellinen sesonki alkaa vasta maaliskuussa, mutta viimeviikolla tuli parhaana päivänä vielä yli 40 kwh
Toki toki iloitsen näistäkin vähistä aurinkoisista päivistä.
kyllähän se 40-50 asteinen näillä keleillä riittä
päiväsaikaan, kun linjaan menee 38 ja palaa 34 asteisena, pumpun pyöriessä pienimmällä nopeudellaan.
Näin syksyllä tuo aurinko on aika alhaalla eikä se lämmitäkään niin kauhian paljo varsinkaa kun on ...tanan iso mänty sopivasti edessä, ja vielä naapurin puolella. Kaatuukohan vahingossa suolahappoa juurille? No leikki sikseen.
Kuis monta kerääjää sulla olikaan?
Mikä on varaajan koko?
No odotelaan kuitenkin kevättä, että pääsee
mittailemaan ja tekemään käppyröitä.
2500 l varaaja ja runsas 20 neliöinen suurkeräin.
Suurkeräimen etu näin kylmemmillä ilmoilla on siinä, että siinä on vain yksi kehys kosketuksissa ulkoilman kanssa, toisin kuin pikkukeräimissä, joissa jokaisen yksittäisen keräimen ulkoreuna haihduttaa lämpöä. Minun tapauksessani reunapintaa on 1/3 tavanomaisiin keräimiin verrattuna.
Joo sun ja mun laitteet on yks yhteen: Kuin kana ja hevonen.
mulla on vaan 5m2 kerääjä ja lisäätyy vielä 2,5m2
mutt eipä tuohon kuutioon purkkiin voi enempää laittaakaan.
Kyllä sinä voisit lisätä vielä kaksi keräintä. Kuution varaajaan voidaan liittää runsas 10 neliötä, jolloin varaajan lämpötila kesällä nousee 90 asteeseen ja joskus ylikin jopa sataan.
En ole enää seurannut omaa energiamittariani kuin hetkellisen tehon osalta, en siis energiakertymää, mutta kaveri, jolla on samanlainen järjestelmä kuin minulla,mutta varaaja on 3 kuutiota kertoi tänään tulleen vähän yli 30 kwh. Hetkellinen teho oli ajoittain 10 kw.
Mikä olisi tuollaisen järjestelmän realisinen takaisinmaksuaika, jos laitteistoa käytettäisiin lämpimän käyttöveden tuotantoon? Eli missä ajassa järjestelmä maksaa itsensä takaisin säästyneinä energiakustannuksina, käyttö- ja ylläpitokustannukset huomioiden?
Tämän kokoinen järjestelmä ei maksa koskaan itseään takaisin pelkässä käyttövedessä. Järjestelmä onkin tarkoitettu myös lattialämmitykseen. Tänäänkin tullut vesi on liian matalalämpötilaista käyttöveteen, mutta juuri sopivaa lattialämmitykseen. Toki se käy käyttöveden esilämmitykseen, jolloin loppulämpötila savutetaan muilla keinoin, ja säästöksi tulee tältäosin käyttöveden lämpötilan nosto 3 asteesta n. 40 asteeseen. Takaisinmaksuaika on tällätavoin tehtynä alle 10 vuotta.
Meillä on osittain varaava lattialämmitys sähköllä ja varaava takka. Ajattelin vain josko hyödyntäisi aurinkoenergiaa kertomallasi tavalla käyttöveden esilämmitykseen. Ilmeisesti aurinkoisimpaan kesäaikaan pärjäisi pelkän aurinkoenergian voimin.
Kesäaikana riittää kyllä. Riittää paljon pienempi järjstelmä. Noin 5 neliötä, ja siihen oikein mitoitettu varaaja riittää hyvin normaali perheelle. Järjestelmän osien mitoitus ja keskinäinen yhteensopivuus on kuitenkin tärkeää, ja vain kourallinen lvi-suunnittelijoista tosiaan hallitsee tämän työn. Sama koskee ikävä kyllä myös keräinjärjestelmien myyjiä, eikä lipevä kielenkäyttö ole yhtä kuin asiantuntemus. Yleensä se kertoo vain alhaisesta myyntimoraalista, jossa tärkeintä on saada asiakkaan rahat.
Siinä ei ole muita käyttökustannuksia kuin kiertovesipummpu ja se ei ole paljon.
Silloin kun minä saan lämpöni auringosta,
sinä kämmitä sen jollain muulla konstilla joka on aivan varmasti kaliimpaa kuin pyörittää muutaman vatin pumppua.
Suomen oloissa kannattavin investointi on sellainen, jolla voidaan tuottaa aurinkoisena kesäpäivänä kaikki lämmin käyttövesi. Tuolaisessa käytössä puhutaan noin 5% vuosisäästöstä. Eli puhutaan ennemin kympeistä kuin satasisista vuositasolla. Tästä voi jokainen laskea investoinnin kannattavuuden.
Jos talossa on uima-allas niin tilanne vähän muuttuu ja päästään jo lähemmäksi öljyalan "jopa"-laskelmia.
Mistä hatusta vedit tuon 5% säästön? Minä päädyn aivan toisenlaisiin lukuihin.
Otetaan lähtökohdaksi kertomasi järjestelmä: Kesäaika, jolloin kaikki lämmin vesi saadaan keräimestä on n. 4 kk. Sen molemmin puolin on vielä 1 kk, jolloin suuri osa käyttövedestä saadaan keräimistä. Vielä kuukausi, jolloin pientä vipinää. Jos järjestelmä on tehty oikein, voi tuona em. 4 kuukautena olla aina väliin muutama sadepäiväkin, ilman että muuta energiaa kuluu. Pilvinen päivä keskikesällä riittää kyllä. Yhteensä näistä tulee keskimäärin 5 kk yksinomaan auringosta saatavan energian varassa olemista.
Vuodessa on 12 kk. Päästään aivan toisenlaisiin lukuihin, kuin kertomasi 5 %.
Meidän perheessämme on muuten kesällä lämpimän käyttöveden tarve suurempi kuin talvella. Suihku virkistää kummasti vaikkapa kesken kuuman hiostavan kesäpäivän.
liittyy tähän, kysyy allastalossa asuva
Ei se minustakan liity tuohon lämpimän käyttöveden energiatarpeeseen.
Aurinkoenergia on kyllä muutoin sopiva altaan veden lämmitykseen.
Järjestelmä voidaan kytkeä niin, että jos keräimen lämpötila ei riitä käyttöveden lämmittämiseen, niin silloin lämpiää altaan vesi. Keräimen lämpötilan ollessa riittävän korkea käyttövettä varten, siirtyy kierto lämminvesivaraajaan. Kun varaajan lämpötila saavattaa halutun tason, tai keräimen lämpötila laskee alle varaajan lämpötilan, vaihtuu kierto jälleen altaalle.
Toiminnassa pitää olla vielä mukana muutamia sisäisiä ajastimia ja joskus säteilyn tason mittari, jotta kaikki toimisi kunnolla. Nämä toiminnot löytyvät kuitenkin suoraan nykyaikaisista säätimistä. Järjestelmään voidaan vielä liittää esim. lattia ja patterilämmitys. Monipuolisimmat säätimet hoitavat vielä öljypolttimen ohjauksen ja varaajan latauspumpun siinä sivussa.
Suomessahan aurinko paistaa eniten silloin kun lämpöä tarvitaan vähiten. Käytännössä kannattavin investointi on sellainen jossa saadaan käytettyä kaikki lämpö mitä tuotetaan ja tavallisessa talossa se on käyttövesi.
Mutta jos talossa on uima-allas, kuten eräässä öljykattilavalmistajan esittelemässä esimerkkikohteessa, niin voidaan laittaa suurempia keräimiä, koska kaikki ylimääräinen lämpö voidaan tuupata uima-altaan lämmittämiseen.
Edes tänä kesänä aurikon ei paistanut neljää kuukautta, vaikka ennätysaurinkoista olikin.
Pilvisinän päivinä aurinkoenergian tuotto on hyvinkin vaatimatonta.
Mutta joka tapauksessa tuo aurinkoinen 5kk on sitä aikaa, jolloin taloa ei tarvitse lämmittää lainkaan, eli hyötyä saa käytännössä vain käyttöveteen.
Sen verran pitää lisätä että 5% on talon kokonaisenergian kulutuksesta, ei siis pelkästä lämmityksestä.
Esimerkki. 3 henkeä ja 140 neliötä.
lämmitys 11.900kWh (60%)
vedenlämmitys 2.800kWh (14%)
taloussähkö 5.200kWh (26%)
yhtensä 19.900kWh
Jos nyt ajatellaan että veden lämpö saadaan täysin 5kk ajan niin se tekee 1167kWh, joka on 5,8% energia kuluista ja 7,9% lämmityskuluista, jos haluaa laskea vain niitä, mutta oikeastihan taloussähkö on mukana taloa lämmittämssä.
Eli eipä tarvi pajon heittää tuo 5kk arvio, joka minusta on optimistiminen, niin ollaankin jo alle 5% luvussa.
Allasvesi nyt oletettavasti on yli 20 asteista, kun taas käyttövesivaraajaan tuleva kylmä vesi voi kesälläkin olla alle 10 asteista.
Et näköjään tajua, miten keräin toimii. Se ei ole mikään vastus, vaan toimii aivan eri tavoin.
Mikäli arvaan tarkoittamasi kohteen, niin siinä on järjestelmä toteutettu aikoinaan hyväksihavaitulla tekniikalla. Aika vain on ajanut tuon ohi.Siinä ei pystytä täysin hyödyntämään keräimen matalia lämpötiloja keväällä,syksyllä, aamulla, illalla.
Kuten asian harrastajat tietävät, keräimen hyötysuhde putoaa 70 prosentista jopa 30-40 prosenttiin lämpötilojen noustessa (ns hyötysuhdekäyrä). Nykyaikaisilla säätimillä pystytään hyödyntämään sopivissa kohteissa jo alle 30 asteen keräinlämpötiloja.
Empä ole ennen kenenkään nähnyt tai kuullut lämmittävän taloaan taloussähköllä. Kyllä on
pahasti järjestelmät sekaisin, jos taloussähköllä
täytyy lämmittää. Tietysti, jos alimitoitettu sähkö- tai maalämpöjärjestelmä, niin voihan sitä
lämmittää keittiötä vaikka sähköuunin luukku
auki!
Aurinkoenergian osuus tulee laskea säästönä
vesikiertoisen lattialämmityksen ja käyttöveden lämmityksen tarvitsemasta kokonaisenergiasta.