Pidän vakavana syrjintänä akateemisten koulutuspaikkojen kielellistä jakaumaa. Esimerkiksi kauppatieteiden aloituspaikoista noin 20 prosenttia on ruotsinkielisiä, vaikka ruotsinkielisiä on väestöstä vain 5,6 prosenttia. Leikillä hankenilaisille olen heittänytkin, että teillähän ainoa sisäänpääsyvaatimus on ruotsin kielen taito.
Yleisesti tähän esitetty argumentti on, että Hankeniin voi hakea ja päästä myös suomenkielisetkin. Totta, mutta vain jos osaavat ruotsia. Nykyisellään kauppatieteelliseen koulutukseen pääseminen on suomenkieliselle huomattavasti vaikeampaa kuin ruotsinkieliselle, mikä on väärin.
Kyseenalaista kuitenkin on, miten löysän seulan läpäisevistä vähälahjaisista ruotsinkielisistä saadaan koulittua asiantuntijoita. Epävirallisesti akateemisissa piireissä tiedetään, että ainakin
Abo Akademissa joudutaan joustamaan kurssien läpäisyvaatimuksista huomattavasti, että sisäänotettu kelvoton opiskelijaaines saataisiin joskus työnnyttyä paperit kourassa koulusta ulos.
Kumman hoitoon itse uskoisit mieluummin rahasi: 1) kielitaidottoman asiantuntijan, joka tietää mitä tekee ja puhuu asiaa vai 2) osaamattoman tunarin, joka puhuu puutaheinää usealla kielellä? Onko jälkimmäisten kouluttaminen kansantaloudellisesti kannattavaa toimintaa?
Poistiko sheriffi tämän viestin aikaisemmin. Outoa? Tämä on opiskeluun liittyen todella tärkeä kysymys. Jospa sheriffi itse opiskelee huuhaa Hankenilla.
Yleisesti tähän esitetty argumentti on, että Hankeniin voi hakea ja päästä myös suomenkielisetkin. Totta, mutta vain jos osaavat ruotsia. Nykyisellään kauppatieteelliseen koulutukseen pääseminen on suomenkieliselle huomattavasti vaikeampaa kuin ruotsinkieliselle, mikä on väärin.
Kyseenalaista kuitenkin on, miten löysän seulan läpäisevistä vähälahjaisista ruotsinkielisistä saadaan koulittua asiantuntijoita. Epävirallisesti akateemisissa piireissä tiedetään, että ainakin
Abo Akademissa joudutaan joustamaan kurssien läpäisyvaatimuksista huomattavasti, että sisäänotettu kelvoton opiskelijaaines saataisiin joskus työnnyttyä paperit kourassa koulusta ulos.
Kumman hoitoon itse uskoisit mieluummin rahasi: 1) kielitaidottoman asiantuntijan, joka tietää mitä tekee ja puhuu asiaa vai 2) osaamattoman tunarin, joka puhuu puutaheinää usealla kielellä? Onko jälkimmäisten kouluttaminen kansantaloudellisesti kannattavaa toimintaa?
Poistiko sheriffi tämän viestin aikaisemmin. Outoa? Tämä on opiskeluun liittyen todella tärkeä kysymys. Jospa sheriffi itse opiskelee huuhaa Hankenilla.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Sillä, miten helpolla pääsee opiskelemaan, ei ole mitään tekemistä sen kanssa, kuinka asiantunteva olet valmistuessasi. Sinun "logiikallasi" kaikki olisivat lahjattomia idiootteja niissä lukuisissa maissa, joissa ei pääsykokeita järjestetä ollenkaan.
Ei se pääsykoe ole mikään menestymisen mitta. Eiköhän se itse opiskeluaika eli opintomenestys ole se pääasia.
Se, että jossakin jotkut ovat idiootteja (näitä löytyy joka opinajosta!), ei tarkoita että kaikki sieltä valmistuvat ovat.
Ja sinä voisit työstää hieman ennakkoluuloista, suvaitsematonta ja alentuvaa asennettasi (vrt. esim. viimeinen lauseesi). Tässä maassa löytyy noita ominaisuuksia aivan liikaa, kateuden lisäksi.