TALLINKILLA ENEMMÄN VELKAA KUIN VARAA

Tallink tahtoo Siljan
[Terho Puustinen 16.9.2005]


Baarimestari läimäyttää käsiään yhteen, ottaa muutaman verryttelyaskeleen ja kilauttaa tiskin yläpuolelle ripustettua kelloa.

Kilautus viestii, että täällä on tilaa. Tulkaa hyvät ihmiset hakemaan viinaa!

Kello on kaksi sunnuntain vastaisena yönä. Tuoppi vetoa, että Viking Gabriellan tanssiravintolassa pörräävä kansa juo vähemmän kuin Viking Linen johtajat haluaisivat.

Orkesteri svengaa pehmeästi, mutta se on sitä samaa mitä aina ennenkin. Bee Gees, Staying alive.

Juuri tästä on kysymys.


Tallinkin rahoitusjohtaja sai potkut, kun puhui fuusiosta.

Pohjoisella Itämerellä on liikaa laivoja ja liian vähän matkustajia, ja he käyttävät laivoilla liian vähän rahaa.

Paine kahdelta suunnalta

"Tälläkin tuotteella on elinkaari, joka alkaa olla lopussa", sanoo Turun kauppakorkeakoulun merenkulkutalouden professori Jorma Taina. "Jokainen suomalainen on sen nähnyt ja osa on päässyt sille tasolle, ettei vapaaehtoisesti enää mene sinne."

Tainan mukaan Vikingin ja Siljan voimat ovat ehtyneet keskinäiseen kamppailuun. Varustamot eivät pysty uusimaan ikääntyneitä aluksiaan. Ne tekevät tappiota, vaikka Suomen ja Ruotsin valtiot tukevat liikennettä avokätisesti.

Verovapaan alkoholin vetovoima heikkeni, kun vero laski Suomessa. Kilpailu on kovaa.

Pohjoisella Itämerellä seilaa kuusi merkittävää matkustajavarustamoa: Viking, Silja, Tallink, Eckerö Linjen, Birka Line ja Superfast Ferries.

Virolainen Tallink on uittanut samoille vesille kaksi uutta alusta. Tallink lisää höyryä ja tuo markkinoille lähivuosina vielä 4-5 uutta laivaa.

Virolaisten suunnitelmat herättävät kauhua, kunnioitusta ja kateutta suomalaisissa varustamoissa. Monet toivovat ja jotkut myös uskovat, että Tallink sortuu rohkeuteensa.

Seitsemänneksi yrittäjäksi peliin työntyy Finnlines.

Finnlines tuo seuraavien puolentoista vuoden aikana liikenteeseen peräti viisi ropax-lauttaa eli rahtimatkustajalauttaa. Viiden ropaxin autokansilla on yhteensä 21 kilometriä autokaistoja, mikä on lähes kaksin verroin Vikingin ja Siljan nykyiseen yhteenlaskettuun kapasiteettiin verrattuna.

"Paine on päällä kahdelta suunnalta ja tällä hetkellä ei voi muuta kuin ihmetellä, että miten nämä pojat meinaavat reagoida", professori Taina sanoo.

Viking ei ole välittömässä vaarassa, koska yhtiöllä on vahva tase.

Bermudalaisen Sea Containersin omistaman Siljan tilanne on vaikeampi. Sea Containersia hallitsevan James Sherwoodin on pakko toimia, koska Silja uhkaa imeä koko konsernin syvyyksiin.

"Silja hakkaa Sherwoodille tappiota jatkossakin", Taina sanoo. "Tilanne ei voi parantua, kun Ruotsi laskee alkoholiveroa. Minä tulkitsen asian niin, että Silja on myynnissä."

Ketä Silja kiinnostaa?

"Se voi kiinnostaa vain yhtä ja ainoaa, Tallinkia. Tallink ostaa markkina-aseman ja reitit."

Silja karahtaa

Siljan toimitusjohtaja Antti Pankakoski ennustaa, että Pohjoiselta Itämereltä poistuu lähivuosina kapasiteettia peräti 5-6 suuren matkustaja-aluksen verran.

"20 prosenttia kapasiteetista voidaan poistaa, sitten tilanne alkaa olla hyvä varustamojen kannalta", Pankakoski sanoo. "Siltikin tarjontaa olisi matkustajien kannalta tarpeeksi."

Silja Line teki tammi-kesäkuussa 17 miljoonan euron tappion. Varustamon matkustajamäärä laski edellisvuodesta kolme prosenttia. Markkinaosuus on pudonnut.

"Siljaan kohdistuu kova kilpailu ja kustannuspaine, mutta näen selkeästi, että meillä on keinoja, joilla tilanne voidaan normalisoida", Pankakoski sanoo.

Pankakoski teki äskettäin pudotuspelin ensimmäisen siirron.

Perinteikäs Finnjet sanoo hyvästit Itämerelle ja menee Britanniaan makaamaan. Ostajaa ei ole löytynyt.

Finnjet on ollut Pankakosken mukaan Siljan suurin ongelma. Tulos paranee edelleen, kun rahtimatkustajalautta Starwind myydään.

Serenadea ja Symphonya yhtiö aikoo ehostaa. Tehoja tulee lisää uuden varausjärjestelmän ansiosta. Henkilöstöä on koulutettu, myynti per työntekijä on noussut ja reklamaatiot ovat vähentyneet.

Siljan suomalaisen merihenkilöstön pääluottamusmies Leif Drockila vaatii yhtiön johdolta vielä reippaampia otteita.

Drockilan mukaan Silja saavuttaisi miljoonien eurojen säästöt siirtämällä kaikki laivat Suomen lipun alle.

Miehistöjen käyttöön tulisi joustoa, kun kaikilla laivoilla vallitsisi sama laki. Pääluottamusmies sanoo olevansa valmis keskustelemaan myös työaikajärjestelyistä, jotka olisivat työnantajan kannalta nykyistä edullisempia.

Drockilan mielestä Siljan pitää vähentää turhaa väkeä tukitoiminnoista.

"Siellä on valtava armeija nuoria tyttöjä ja poikia, joilla ei ole minkäänlaista laivakokemusta. He syytävät tuotetta tuotteen perään, lippua, lappua, kuponkia ja ohjelmaa. He määräävät, mitä asiakkaat haluavat. Tämän hulabaloon kustannukset ovat valtavat verrattuna siihen, mitä se antaa."

Drockila vyöryttää vastuuta tapahtuneesta Siljan keskijohdossa toimiville.

"Ihme, etteivät he ole huomanneet, että tällä menolla tämä karahtaa kiville ja kunnolla. Joko he ovat epälojaaleja tai he eivät halua luopua omasta turhasta työpaikastaan."

Sherwood myy

Sea Containersin osakekurssi on heikentynyt 50 prosenttia puolessa vuodessa.

Luottoluokittaja Standard & Poor's il-moitti kaksi viikkoa sitten asettaneensa Sea Containersin luottoluokituksen tarkkailuun mahdollista reittauksen alentamista varten. S & P arvioi, että Sherwoodin suunnitelmat "heikentävät entisestään" yhtiötä, jonka rahoitustilanne on "suhteellisen heikko".

Pari päivää tämän jälkeen norjalainen Aker julkisti pörssitiedotteen, jonka mukaan Aker Finnyardsin ja Siljan aiesopimus kahden ropax-lautan rakentamisesta on rauennut.

Hetken ehti näyttää siltä, että Silja panostaisi rohkeasti tulevaisuuteen, mutta nyt maisema on entistäkin sumuisempi.

"Sea Containersin tilanne on kieltämättä vakava. Se on fakta, siitä ei päästä mihinkään", Siljan toimitusjohtaja Pankakoski sanoo.

Pankakoski korostaa, että ropax-projekti on yhä hengissä.

Tämä tuntuu kuitenkin oudolta. Miksi Sea Containers jatkaisi tiellä, josta rahoittajat varoittavat?

Paras suunnitelma ei kelpaa, joten Sherwoodin on siirryttävä suunnitelmaan numero kaksi, luopumiseen.

Yksittäisten alusten myynti voisi auttaa, jos niistä saisi järkevän hinnan. Itämerelle suunniteltuja ja kovassa käytössä olleita laivoja on kuitenkin erittäin vaikea myydä. Jäävahvistetusta rungosta ja ylimääräisistä konetehoista ei ole käytettyjen alusten kauppiaalle muuta kuin haittaa.

Useat Talouselämän haastattelemat me­-renkulkualan lähteet ennustavat, että Sea Containers joutuu pakon edessä myymään Siljan.

"Jos joku tekee säällisen tarjouksen Sherwoodille, hän tuskin miettii kahta sekuntia pitempään", sanoo varustamoalan ammattilainen.

Antti Pankakoski ei kiistä tällaisen spekulaation loogisia perusteluja.

"Varmaan tuolla lentokoneissa liikkuu investointipankkiireja, joilla on erilaisia ajatuksia. Mutta minä en tiedä, että meneillään olisi jokin konkreettinen hanke."

Silja + Tallink

Parhaan hinnan tarjoaa yleensä ostaja, joka uskoo hyötyvänsä ostoksesta eniten.

Kireässä kilpailutilanteessa ostajan täytyy olla alan sisältä, jotta se saisi kaupasta synergiaa. Ostaja on yleensä vahva, mutta ei niin vahva, että kilpailuviranomaiset sen torjuvat.

Pohjoisella Itämerellä seilaa vain kaksi vahvaa matkustajavarustamoa.

Vikingin kädet on sidottu, koska sen markkinaosuus on liian suuri Suomen ja Ruotsin välisellä merireitillä.

Jäljelle jää Tallink.

Arvokkainta Siljassa on brändi ja tuottoisa Helsingin-Tukholman reitti. Tallink kaappaisi Sherwoodin saneeraustoimista jäljelle jääneen Siljan jäämistön, poistaisi tarpeettoman kapasiteetin ja siirtäisi Siljan parhaat laivat Viron lipun alle. Vahvemman emon suojissa myös Siljan ropax-projekti saisi uutta potkua.

Tallink tekisi virolaista taloushistoriaa ostamalla suuren ulkomaisen yrityksen.

Uudesta Tallinkista tulisi Pohjoisen Itämeren suurin varustamo, joka voisi liikutella laivastoaan kenenkään estämättä Helsingin, Tallinnan ja Tukholman muodostamassa kolmiossa. Synergiaa olisi paljon.

Tallink on varustamoista ainoa, joka pystyy tekemään nykyoloissa voittoa. Velkaa on paljon, mutta yhtiö voisi ratkaista ongelman listaamalla uuden Tallinkin Helsingin pörssiin. Vanhat omistajat saisivat osakeannista palkkion pitkästä säästäväisyyden kaudesta.

Se olisi täydellinen diili.

Silja saisi päättäväisen ja vahvasti näille vesille sitoutuneen virolaisen omistajan. Tallink ostaisi hienon suomalaisen brändin halvalla ja myisi osakkeensa sijoittajille Helsingin pörssissä, jossa osakkeet ovat arvokkaita.

Sitten katsottaisiin, kuinka Viking Linen rahkeet kestäisivät.

Tallinna vaikenee

Tietyt merkit viittaavat siihen, että ahvenanmaalaisten painajainen muuttuu pian todeksi.

Tallink on puhunut pörssilistautumisesta pitkään, mutta yhtiö on lykännyt sitä. Syytä ei ole kerrottu. Yhtiön johto on äskettäin tehnyt päätöksen täydellisestä radiohiljaisuudesta.

Tallinkin hallituksen suomalainen jäsen Keijo Mehtonen sanoo Talouselämälle, että yhtiö kommentoi lähiviikkoina ainoastaan liikennettä koskevia arkisia asioita.

Kilpailutilanteesta Mehtonen sanoo vain sen, ettei Tallink ole mennyt toisten vesille ja että hän uskoo jatkossakin vahvaan kehitykseen Tallinkissa.

"Uusien laivojen tilaaminen ei pysähdy tähän", hän vakuuttaa.

Tallink on väläyttänyt yritysjärjestelyihin liittyvää kunnianhimoaan julkisuudessa ainoastaan kerran. Sen teki viime vuonna Tallinkin silloinen talousjohtaja Marek Mägi uutistoimisto Bloombergin haastattelussa.

Kiinnostava lausunto jäi suomalaiselta medialta huomaamatta. Mägi sanoi, että Tallink harkitsee pörssilistausta, osakeantia ja fuusioitumista Vikingin tai Siljan kanssa.

"Sen takia hän ei olekaan enää töissä tässä yhtiössä", Mehtonen sanoo. "Hän antoi lausuntoja omasta päästään. Se oli ikävä lausunto. Fiksu toimittaja johdatteli ja hän nyökkäsi."

Mehtosen mukaan Tallink tulee ulos kuorestaan lokakuussa ja kertoo silloin strategiastaan ja tulevaisuudestaan.

James Sherwood on luvannut julkistaa suuren Silja-suunnitelmansa niin ikään lokakuussa.

Marek Mägi tuskin menetti työpaikkaansa sen takia, että hän erehtyi nyökäyttämään päätään väärässä paikassa. Mägin lausunto tuskin olisi aiheuttanut Tallinkille vahinkoa, jos yhtiö ei haaveilisi suomalaisesta kumppanista.

Anna käsi, veronmaksaja

Punaiset ja valkoiset laivat ehtivät hallita Itämerta puolen vuosisadan ajan. Superlauttojen aikakausi alkoi 1980-luvun alussa, kun Silja esitteli Finlandian ja Silvia Reginan.

Viking nokitti. Alkoi valtavien investointien vyöry, joka pysähtyi äkisti lamaan.

Tallinkin juuret ovat Neuvostoliitossa.

Yhtiö aloitti vuonna 1989 yhteisyrityksenä, jonka perustivat suomalainen Palkkiyhtymä, Tallinnan kaupunki ja satama sekä valtionyhtiö Eesti Merelaevandus.

Palkkiyhtymä luopui leikistä nopeasti. 1990-luvun puolivälissä vallan yhtiössä otti nykyinen pääjohtaja Enn Pant ystävineen. He tulivat firmaan Viron valtiovarainministeriöstä.

Ensimmäisen uuden aluksensa Pant tilasi vuonna 2000. Romantika aloitti Tallinnan ja Helsingin reitillä vuonna 2002. Sisar­alus Victoria tuli liikenteeseen kaksi vuotta myöhemmin.

Suomalaiset matkustajavarustamot vähättelivät virolaista kilpailijaa pitkään.

Alan miehet jaksoivat vihjailla vuosikausia Tallinkin hämäristä rahoituslähteistä. Nyt mafiapuheet ovat laantuneet. Ehkä vihjailijat ovat huomanneet, että Tallinkiin ovat sijoittaneet rahojaan myös kansainväliset suurpankit Citibank, ING sekä suomalainen eläkejätti Ilmarinen.

Tallinkilla on hyvä tarina, jos asiaa katsoo sijoittajan näkökulmasta.

"Meillä on uusi kilpailija, jonka kilpailukyky perustuu 50 prosenttia alempiin miehistökustannuksiin", Ahvenanmaan varustamoyhdistyksen toimitusjohtaja Hans Ahlström sanoo.

"Toinen etu on, että Viron verolainsäädäntö edesauttaa investointeja. Virolaisen varustamon ei tarvitse maksaa voitosta veroja, jos se käyttää voiton investointeihin."

Suomen valtio yrittää tasata kilpailuedellytyksiä palauttamalla työntekijöiden maksamat verot varustamoille ja jättämällä sosiaaliturvamaksut perimättä. Tukea tulee paljon, tänäkin vuonna noin 40 miljoonaa euroa, mutta sekään ei riitä varustamoille.

Hans Ahlström ehdottaa, että Suomi ottaisi käyttöön rinnakkaisrekisterin, joka sallii sekamiehistöjen käytön. Tämän lisäksi tarvitaan hankintavaraus, jonka varustamot voisivat tehdä tulevia alusinvestointeja varten.

Viking epäröi, mutta jatkaa

Suomalaisten merimiesten työpaikoista huolestuneet poliitikot saattavat heltyä vielä tähän kädenojennukseen. Valtio voi raivata teknisiä esteitä alushankintojen tieltä, mutta veronmaksajien taskuista ei voi ammentaa uskoa ja rohkeutta.

Riittääkö Viking Lineä hallitsevilla Lundqvisteilla intohimoa? Onko mahdollista, että Viking luopuu leikistä kokonaan?

Ei, vakuuttavat ahvenenmaalaiset.

Onko sitten täysin mahdotonta, että Viking luovuttaa ja omistajat myyvät koko roskan?

Ei sekään.

Lundqvistit ovat kapitalisteja kiireestä kantapäähän. Jos tilanne muuttuu toivottomaksi, he eivät epäröi panna Vikingiä lihoiksi, vaikka yhtiö on elintärkeä koko Ahvenanmaalle.

Viking on maksanut omistajille viiden viime vuoden aikana yli 80 miljoonan euron osingot. Se on yhtä paljon kuin yhtiön nettotulos tältä ajalta. Tallink ei ole maksanut omistajilleen kruunuakaan osinkoja, vaan on satsannut kaiken uusiin aluksiin.

Viking Linen toimitusjohtaja Nils-Erik Eklund myöntää, että yhtiön omistajilla on ollut erilaisia mielipiteitä osinkopolitiikasta. Eklundin mielestä on luonnollista, että yrityksen toimiva johto haluaisi satsata yritykseen enemmän kuin kenties jotkut toiset.

Luovuttamistakin on yhtiössä pohdittu.

Eklundin mukaan Vikingin toimiva johto selvitti hallituksen toimeksiannosta viime vuoden lopulla erilaisia strategisia vaihtoehtoja, jotta yhtiö voisi reagoida oikein muuttuneeseen kilpailutilanteeseen. Työn valmisteluvaihteessa mukana olivat myös yrityksen myynti kilpailijalle ja fuusio.

Eklund valmisteli Vikingin uutta strategiaa useita kuukausia. Lopulta hän teki Ben Lundqvistin johtamalle hallitukselle esityksen, jossa oli vain yksi vaihtoehto: Viking jatkaa. Hallitus keskusteli asiasta useita tunteja, mutta hyväksyi esityksen yksimielisesti.

"Voin vakuuttaa, että meidän toimintamme kehittyy ja että me olemme mukana kilpailussa", Eklund sanoo. "On äärimmäisen tärkeää, että tämä tieto menee eteenpäin."

Ensin tulos, sitten laiva

Uskotaan, Viking aikoo panna hanttiin Tallinkille - mutta miten?

Nils-Erik Eklundin mukaan varustamo siirtää parhaillaan Helsingin ja Tallinnan välillä ajavaa Rosellaa Viron lipun alle.

Vikingin kippari lupaa, että laivan nykyinen henkilöstö saa pitää palkkatasonsa. Kun suomalaiset miehistön jäsenet pikku hiljaa siirtyvät eläkkeelle, heidät korvataan virolaisilla. Tämä on kuitenkin hidas tie.

Miksi Viking ei siirrä muita laivojaan Viron lipun alle?

Ja vaikka siirtäisi, mihin se riittäisi? Milloin Viking tilaa uusia aluksia?

"Teemme parhaamme, että meidän tuloksemme paranevat ja että voimme sitten olla uudistamassa kalustoamme", Eklund sanoo.

Ensin tulos, sitten laiva. Jospa tulosta ei tule?

Viking näyttää tavattoman varovaiselta ja kömpelöltä yritykseltä. Ahvenanmaalaisia ei kannata kuitenkaan aliarvioida, vaikka he antaisivat siihen aihetta.

Ehkä yhtiön hallitus laskee, että se jakaa tulevaisuudessa markkinat Tallinkin kanssa: Tallink ottaa Siljan ja Viking pienen Birkan.

Toimitusjohtaja Eklund, voisiko Viking ryhtyä pelastajaksi, jos Birka tarvitsisi sellaista?

"Birka on terve, pitkien perinteiden yhtiö, jonka omistajat yrittävät päästä eteenpäin omilla voimillaan. Birkalla on ollut aikaisemminkin vaikeuksia, mutta he tekevät kovaa työtä ja pääsevät sitten eteenpäin. Minä uskon, että he pärjäävät omillaan, jos he tekevät oikeita ratkaisuja."

Montako kertaa olette matkustanut uudella Birka Paradisella?

"Olen matkustanut sillä kerran. Se näytti ylelliseltä risteilylaivalta. Sisustus oli minusta upea ja palvelutaso oli hyvä."

Julma Cinderella

"Sepä hauskaa", sanoo Birkan toimitusjohtaja Wiking Johansson kuullessaan kilpailijan arvion Birkan lippulaivasta. "Sitä mieltä me olemme itsekin."

Johansson ei kuulosta erityisen ilahtuneelta.

Viking pelaa julmaa peliä Birkaa vastaan Tukholman risteilymarkkinoilla. Uuden Birka Paradisen kanssa samalla reitillä ajaa Vikingin lippulaiva Cinderella, jolle on houkuteltu matkustajia jopa ilmaisten lippujen avulla.

"Me saamme maksun omistamme", Johansson huomauttaa.

Birka tuplasi viime vuoden lopulla kapasiteettinsa yhdestä risteilylaivasta kahteen. Yhtiön liikevaihdon pitäisi kasvaa 100 prosenttia, kun tähän mennessä se on kohonnut 38 prosenttia. Varustamo teki tammi-kesäkuussa 8,4 miljoonan euron tappion, mikä oli peräti 16 prosenttia liikevaihdosta.

Johanssonin mukaan Birkan heikkous jää tilapäiseksi.

Uuden konseptin sisäänajo on työlästä, mutta se sujuu koko ajan paremmin ja paremmin. Hienojen laivojen ja maailmanluokan miehistön ansiosta Birka "tulee vielä hyvin voimakkaasti".

Vaikeuksia Wiking Johansson ennustaa niille kilpailijoille, jotka jäävät ajelemaan vanhoilla autolautoilla.

"Ne olivat valtavan hienoja aluksia, edelläkävijöitä. Niillä voi vielä kilpailla, mutta niiden tehokkuus heikkenee koko ajan. Lähes kaikki on suunniteltu 1980-luvulla. Ne olivat hienoja laivoja, mutta nyt eletään vuotta 2005 ja kilpailijat investoivat tänään."


Valloittaja tulee Virosta

Liikevaihto, milj. eur 2004 5 v. kasvu, % Osavuositulos, milj. euroa 2005(1)

Silja Line 486 -6 -16,8

Viking Line 385 -6 -2,0

Tallink 218 87 ..

Eckerö Linjen 97 33 ..

Birka Line 82 -1 -8,4