Vierähti vuosia kun emme tavanneet. Kunnes viime kesänä kohtasimme. Ensimmäisenä iltana veit jalat altani kiihkeällä suudelmalla, täysin yllättäen, keskellä ihmisten katseita. Minä en osannut hämmennykseni keskeltä muuta kuin kadota paikalta suudelmasi maku yhä huulillani.
Seuraavalla kerralla jäin viereesi. Se ilta oli unohtumaton. Muistatko sinäkin miten kauniina loppukesän aamu valkeni, kun istuimme siinä rappusilla, toisten jo lähdettyä kotiin? Muu maailma nukkui, ja heräili jo uuteen päivään, ja me vain olimme vierekkäin, sylikkäin, lähekkäin. Lähdin mukaasi, olin ihan sekaisin sinusta. Hymyistäsi, silmistäsi, sanoistasi, sinusta. Muistan vieäläkin kaiken mitä puhuimme. Muistan sylisi lämmön, sen miten hyvältä tuntui olla lähelläsi. Tunsin oloni niin turvalliseksi etten koskaan aiemmin ole sellaista kokenut.
Tunnit kuluivat liian nopeasti. Tuhkimon piti rientää, ja tiedän sen että lähdin liian nopeasti. Halusin antaa sinulle numeroni mutta en ehtinyt enkä edes tajunnut sitä siinä kiireessä. Kaipasin sinua jo silloin kun painoin oven kiinni perässäni.
Sinä päivänä ongin numerosi ja laitoin sinulle viestiä. Olit lähdössä seuraavana päivänä pois, muutit ulkomaille ja minä halusin niin että satumme ei loppuisi vielä. Se viesti ei koskaan mennyt sinulle perille, syytä en tiedä. Ehkä se oli kohtalo, ehkä onneton sattuma. Minulla ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin unohtaa.
Luulin onnistuneeni, mutta olin väärässä. Taas tänään kaipuu iski kuin salama kirkkaalta taivaalta. Minulla on niin ikävä sinua, syliäsi, hymyäsi, silmiäsi. Kaipaan.. enkä tiedä oliko tämä tässä. Enkä voi tehdä muuta kuin toivoa ihmettä, että kuulisin sinusta jälleen.
Tuhkimo
Seuraavalla kerralla jäin viereesi. Se ilta oli unohtumaton. Muistatko sinäkin miten kauniina loppukesän aamu valkeni, kun istuimme siinä rappusilla, toisten jo lähdettyä kotiin? Muu maailma nukkui, ja heräili jo uuteen päivään, ja me vain olimme vierekkäin, sylikkäin, lähekkäin. Lähdin mukaasi, olin ihan sekaisin sinusta. Hymyistäsi, silmistäsi, sanoistasi, sinusta. Muistan vieäläkin kaiken mitä puhuimme. Muistan sylisi lämmön, sen miten hyvältä tuntui olla lähelläsi. Tunsin oloni niin turvalliseksi etten koskaan aiemmin ole sellaista kokenut.
Tunnit kuluivat liian nopeasti. Tuhkimon piti rientää, ja tiedän sen että lähdin liian nopeasti. Halusin antaa sinulle numeroni mutta en ehtinyt enkä edes tajunnut sitä siinä kiireessä. Kaipasin sinua jo silloin kun painoin oven kiinni perässäni.
Sinä päivänä ongin numerosi ja laitoin sinulle viestiä. Olit lähdössä seuraavana päivänä pois, muutit ulkomaille ja minä halusin niin että satumme ei loppuisi vielä. Se viesti ei koskaan mennyt sinulle perille, syytä en tiedä. Ehkä se oli kohtalo, ehkä onneton sattuma. Minulla ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin unohtaa.
Luulin onnistuneeni, mutta olin väärässä. Taas tänään kaipuu iski kuin salama kirkkaalta taivaalta. Minulla on niin ikävä sinua, syliäsi, hymyäsi, silmiäsi. Kaipaan.. enkä tiedä oliko tämä tässä. Enkä voi tehdä muuta kuin toivoa ihmettä, että kuulisin sinusta jälleen.
Tuhkimo
Vastaukset 4
Vanhimmat
jos tekstaisit uudellee!! :)
Muuten hyvä idea, mutta se numero ei ole enää käytössä :(
yksinkertaisuus! WERE THERE'S A WILL THERE IS A WAY! On monia tapoja selvittää numero ja osoite. Jos todella haluat ja olisit valmis ottamaan yhteyttä...
Oothan sä oikeessa. Tässä kohtaa vaan hiipii epäilykset mieleen. Mitä jos tämä tunne onkin vain yksipuolista? Mitä jos hän onkin löytänyt jo jonkun johon on rakastunut? Mitä jos hän ei ole suonut ajatustakaan minulle sen aamun jälkeen? Jne.. kyllähän sä varmasti tiedät.
Eipä mulla kai mitään menetettävää ole. Paitsi että pelkojen käyminen toteen tuntuu varmasti aika inhottavalta.
Turhahan mulla on tässä narista jos en kerran uskalla tehdä mitään..
Ulkomaan nrohaku, mitä muita vaihtoehtoja on? Tätä palstaa hän tuskin lukee.