Jatko n:o 6 teen eli paluuseemme
Nousen portaita Matin seuratessa, sydän pamppaillen… sitten kuulen Annen äänen, avaan oven.
”Terska, te tulitte justiinsa sopivasti kahville! Vaimosi keitti aamukahvit ja teki voileivät. No saitko osat?” partasuu huutelee pöydän vierestä jossa istuu vaimoani vastapäätä. Anne on leobardi-rintaliiveisssään ja tiukoissa valkoisissa puuvillashortseissa, läpi kuultaa leobardistringit. Asetelma vaikutti minusta jotenkin epätodelliselta.
Kyselen, miten on mennyt. Anne kertoo heränneensä ja lähtenyt mi-nua etsimään, oli törmännyt partasuuhun jne. Mies oli kertonut An-nen live-esityksestä, josta vieläkin pauhasi minua. Mies oli ker-tonut veneongelmistaan ja missä minä olin. Ja sitten olikin jo ai-ka tullut keittää kahvit.
Matti vilkuilee Annen vartaloa, seuraa katseellaan hänen mennessä hakemaan kahvia lisää keittiönurkkauksesta. ”Eikös tehdä niin, et-tä Reiska lähtee laittamaan venettä kuntoon ja sinä lähdet autolla kyytiin, sinne pääsee nimittäin ihan lähelle tuolta niemen kautta. Minä voin jäädä vaimosi turvaksi ja hakkaan samalla puita, saisit apua!” ”Voin kyllä lähteä kyytiin, mutta eiköhän vaimoni pärjää yksin täällä! Sovitaanko niin, kaverit?”
Tilanne leimahtaa yht`äkkiä vihamieliseksi! ”Jumalauta jätkä, sinä et täällä määräile! Sä teet just niin kuin me sanotaan! USKOTKO!” Matti käy melkein kimppuuni, mutta Reiska tulee väliin. ”Sä olit saatana kolme tuntia ton nartun kanssa kahdestaan ja nyt mä lupaa-an auttaa puutöissä kaiken lisäksi! Mitäs sää teit sillä aikaa, nussit suuren mulkkus kanssa, toi näyttää liian tyytyväiseltä!
Olinko oikeassa, nussitko?” Matti huutaa Reiskalle tosissaan. Kat-son Annea, joka on mennyt pelokkaana keittiönurkkaukseen, itse nousen ylös penkiltä ja tunnen avuttomuutta ja pelkään myös.
”Kuule Matti, pitää osata olla herrasmies paikan tullen, me olemme saanut apua näiltä ihmisiltä!
Olisi todella haluttanut noin hyvännäköistä naista nussia, mutta ei tällä kertaa! Nyt rauhoitut, kaveri lähtee meitä kyytiin ja rouva jää tänne! Okei, sopiiko? Kun olemme saanut moottorin kun-toon ajamme tänne rantaan, tehdään porukalla pari tuntia halkohom-mia! ” ”Okei, yhdellä ehdolla, nainen laittaa sillä aikaa saunan päälle, laittaa ruokaa meille urakan jälkeen! Ja vielä yksi tärkeä juttu, kaunokainen tulee meidän tai ainakin mun kanssa saunaan selänpesijäksi. Ja asuna saa olla vain stringit koko aikana!” Mat-ti latelee virne naamalla ehtojaan! ”No mitäs sanot Emmanuelle?” Reiska kysyy kävellen Annen luo.
Vaimoni päältä näkee, että molemmat vaihtoehdot ovat huonoja, mutta… ”Lämmitän saunan ja laitan ruokaa mielelläni, mutta saun…” sana jää kesken. ”Okei, sitte minä jään mökille, menkää Reiska ja äijä sitten!” ”O-okei sitten, suostun sitten!” Anne vastaa vapise-valla äänellä.
Huh, huh olipa konflikti lähellä ajattelen itsekseni. ”Sun on pa-rasta sitten totella kans, ymmärrätkö! Minä pelastin sinut!” Reis-ka kuiskaa hiljaisella äänellä Matin mentyä ulos vieläkin kiukkui-sena.
”Kiitos, yritän!” ”Tule sitten meitä vastaan laiturille oluet mukana, muista asu!” Anne nyökkää ja hymyilee alistuneesti. ”
Ajelemme kapeaa tietä kohti niemen kärkeä, Reiska ja Matti juovat olutta ja naureskelevat meidän vieraanvaraisuudellemme. Anne saa ylistystä ja ovat kateellisia minulle. Kännykkäni soi, vastaan Tapion puheluun. Hän joutuu vielä jäämään kaupunkiin, tulee vasta huomenna. Kerron kaiken olevan hyvin ja Annen ruskettuneen rajat-tomasti, puitakin on halkaistu. Miehille sanon mökin omistajan soittaneen ja hänen saapuvan iltapäivällä takaisin.
”No perkele, sitten äkkiä vene kuntoon, mökille hommiin ja sau-naan!” Joudumme kävelemään vielä puolisen kilometriä veneelle pen-saikkojen läpi. Istun rantakivellä miesten korjatessa moottoria, kirouksia kuuluu laidasta laitaan. Yritän laittaa jotakin lohdut-tavaa tekstiviestiä Annelle, mutta kenttä on melkein nolla. Minun on pakko olla ylpeä Annesta, miten hän pärjää näiden ”kalastajien” kanssa. Itse olen aivan hermona, kädet vapisee ja muutenkin on kurja olo. Toivon korjauksen kestävän mahdollisimman kauan!
Turha toive, muutama sätkätys ja savun noustessa kone käynnistyy. Kello on vasta yhdeksän aamulla ja aurinko porottaa kuumasti pil-vettömältä taivaalta. ”No perkele, käyntiin lähti!” ”Lähde sinä autolla, me laitamme veneen vesille ja kokka kohti mökkiä! Terve!”
Nyt tuli kiire, juoksen hengästyneenä pensaikkojen läpi autolle. En halua miesten olevan paljon ennen minua mökillä, pääsen autoon soitan samalla Annen kännykkään ”Ku-kulta, ne miehet on tulossa veneellä jo sinne, mä pääsin nyt vasta autolle!””Mitä mä teen, pelkään, tuu pian!” ”Mene
vaan vastaan kaljojen kanssa, se on pakko, muuten ne raivostuu! ”
Ajan niin lujaa kun uskallan pienellä mökkitiellä, tulen lopulta mökille. Ei näy ketään, eikä kuulu ääniä, pelottaa! Juoksen raput ylös mökkiin, ei ketään, vain ruokapöytää valmisteltu, tulen ulos!
Juoksen rantaan, siellä miehet istuvat laiturilla olutta juoden ja Anne… pelkissä stringeissä istuu tuolilla pelokkaan näköisenä. Terhakkaat nännit nousevat tummina, sievät pienet rinnat kohoile-vat tiheän hengityksen tahdissa. ”Jumalauta, jätkä on oikein juos-sut! On toi sun vaimosi melkoinen pakkaus, täällä odottaa oluet valmiina melkein alasti! ” Ja karkeaa naurua päälle. ”Haes nyt kalja miehelles kans! Ja tuo meille samalla toiset!” Anne lähtee hakemaan, Matti katsoo hänen stringien ”peittämää” takamuksensa muotoja siihen malliin, että ongelmia voi odottaa. ”Perkele mikä perä sun muijalla on, tota olis pakko päästä puristelemaan. Vai mitä Reiska?” ”Eiköhän anneta nyt homman olla ja ruvetaan niihin halkohommin kuten luvattiin!”
Anne tulee takaisin lanteet keinuen, ruskettuneet tissit pompahdellen kädessään neljä kaljatölkkiä. Huomaan vaimossani uusia rohkeita piirteitä, ei hän olisi ennen noin ryhdikkäästi esiintynyt rinnat paljaina miesten silmien edessä. Nuorempana hän häpesi rintojaan,oli muka liian pienet. Ne ovat kaunismuotoiset ja upeat nännit törröttää kiihottavasti. Hän on käynyt vuoden verran työpaikallaan kuntosalilla, rinnat ovat aivan kuin tulleet esiin vartalosta, ryhti on upea ja käsivarret vahvistuneet naisellisesti. Miesten silmät seuraavat jokaista askelta ja rintojen keinahdusta.
”Tässä oluenne, minun pitää nyt lähteä laittamaan sitä ruokaa!” Matin hermo pettää, hän käy takaapäin rintoihin kiinni, hieroo ja pusertelee rajusti, Anne yrittää vapautua, mutta mies pitää kiinni tiukasti. Reiska estää minua puuttumasta ”So so kaveri, älä tur-haan kaiva verta nenästäsi, antaa Matin nyt vähän leikkiä. Se on muutenkin niin kiimoissaan vaimosi vuoksi!” Matti vääntää Annen kädet selän taakse, nostaa ranteista ylös niin että Annen on pakko kumartua eteen. ”Päästä, sattuu aaah, aiih!” vaimoni valittaa mie-hen nostaessa yhä ylemmäs ranteista.
Jatkuu...
Nousen portaita Matin seuratessa, sydän pamppaillen… sitten kuulen Annen äänen, avaan oven.
”Terska, te tulitte justiinsa sopivasti kahville! Vaimosi keitti aamukahvit ja teki voileivät. No saitko osat?” partasuu huutelee pöydän vierestä jossa istuu vaimoani vastapäätä. Anne on leobardi-rintaliiveisssään ja tiukoissa valkoisissa puuvillashortseissa, läpi kuultaa leobardistringit. Asetelma vaikutti minusta jotenkin epätodelliselta.
Kyselen, miten on mennyt. Anne kertoo heränneensä ja lähtenyt mi-nua etsimään, oli törmännyt partasuuhun jne. Mies oli kertonut An-nen live-esityksestä, josta vieläkin pauhasi minua. Mies oli ker-tonut veneongelmistaan ja missä minä olin. Ja sitten olikin jo ai-ka tullut keittää kahvit.
Matti vilkuilee Annen vartaloa, seuraa katseellaan hänen mennessä hakemaan kahvia lisää keittiönurkkauksesta. ”Eikös tehdä niin, et-tä Reiska lähtee laittamaan venettä kuntoon ja sinä lähdet autolla kyytiin, sinne pääsee nimittäin ihan lähelle tuolta niemen kautta. Minä voin jäädä vaimosi turvaksi ja hakkaan samalla puita, saisit apua!” ”Voin kyllä lähteä kyytiin, mutta eiköhän vaimoni pärjää yksin täällä! Sovitaanko niin, kaverit?”
Tilanne leimahtaa yht`äkkiä vihamieliseksi! ”Jumalauta jätkä, sinä et täällä määräile! Sä teet just niin kuin me sanotaan! USKOTKO!” Matti käy melkein kimppuuni, mutta Reiska tulee väliin. ”Sä olit saatana kolme tuntia ton nartun kanssa kahdestaan ja nyt mä lupaa-an auttaa puutöissä kaiken lisäksi! Mitäs sää teit sillä aikaa, nussit suuren mulkkus kanssa, toi näyttää liian tyytyväiseltä!
Olinko oikeassa, nussitko?” Matti huutaa Reiskalle tosissaan. Kat-son Annea, joka on mennyt pelokkaana keittiönurkkaukseen, itse nousen ylös penkiltä ja tunnen avuttomuutta ja pelkään myös.
”Kuule Matti, pitää osata olla herrasmies paikan tullen, me olemme saanut apua näiltä ihmisiltä!
Olisi todella haluttanut noin hyvännäköistä naista nussia, mutta ei tällä kertaa! Nyt rauhoitut, kaveri lähtee meitä kyytiin ja rouva jää tänne! Okei, sopiiko? Kun olemme saanut moottorin kun-toon ajamme tänne rantaan, tehdään porukalla pari tuntia halkohom-mia! ” ”Okei, yhdellä ehdolla, nainen laittaa sillä aikaa saunan päälle, laittaa ruokaa meille urakan jälkeen! Ja vielä yksi tärkeä juttu, kaunokainen tulee meidän tai ainakin mun kanssa saunaan selänpesijäksi. Ja asuna saa olla vain stringit koko aikana!” Mat-ti latelee virne naamalla ehtojaan! ”No mitäs sanot Emmanuelle?” Reiska kysyy kävellen Annen luo.
Vaimoni päältä näkee, että molemmat vaihtoehdot ovat huonoja, mutta… ”Lämmitän saunan ja laitan ruokaa mielelläni, mutta saun…” sana jää kesken. ”Okei, sitte minä jään mökille, menkää Reiska ja äijä sitten!” ”O-okei sitten, suostun sitten!” Anne vastaa vapise-valla äänellä.
Huh, huh olipa konflikti lähellä ajattelen itsekseni. ”Sun on pa-rasta sitten totella kans, ymmärrätkö! Minä pelastin sinut!” Reis-ka kuiskaa hiljaisella äänellä Matin mentyä ulos vieläkin kiukkui-sena.
”Kiitos, yritän!” ”Tule sitten meitä vastaan laiturille oluet mukana, muista asu!” Anne nyökkää ja hymyilee alistuneesti. ”
Ajelemme kapeaa tietä kohti niemen kärkeä, Reiska ja Matti juovat olutta ja naureskelevat meidän vieraanvaraisuudellemme. Anne saa ylistystä ja ovat kateellisia minulle. Kännykkäni soi, vastaan Tapion puheluun. Hän joutuu vielä jäämään kaupunkiin, tulee vasta huomenna. Kerron kaiken olevan hyvin ja Annen ruskettuneen rajat-tomasti, puitakin on halkaistu. Miehille sanon mökin omistajan soittaneen ja hänen saapuvan iltapäivällä takaisin.
”No perkele, sitten äkkiä vene kuntoon, mökille hommiin ja sau-naan!” Joudumme kävelemään vielä puolisen kilometriä veneelle pen-saikkojen läpi. Istun rantakivellä miesten korjatessa moottoria, kirouksia kuuluu laidasta laitaan. Yritän laittaa jotakin lohdut-tavaa tekstiviestiä Annelle, mutta kenttä on melkein nolla. Minun on pakko olla ylpeä Annesta, miten hän pärjää näiden ”kalastajien” kanssa. Itse olen aivan hermona, kädet vapisee ja muutenkin on kurja olo. Toivon korjauksen kestävän mahdollisimman kauan!
Turha toive, muutama sätkätys ja savun noustessa kone käynnistyy. Kello on vasta yhdeksän aamulla ja aurinko porottaa kuumasti pil-vettömältä taivaalta. ”No perkele, käyntiin lähti!” ”Lähde sinä autolla, me laitamme veneen vesille ja kokka kohti mökkiä! Terve!”
Nyt tuli kiire, juoksen hengästyneenä pensaikkojen läpi autolle. En halua miesten olevan paljon ennen minua mökillä, pääsen autoon soitan samalla Annen kännykkään ”Ku-kulta, ne miehet on tulossa veneellä jo sinne, mä pääsin nyt vasta autolle!””Mitä mä teen, pelkään, tuu pian!” ”Mene
vaan vastaan kaljojen kanssa, se on pakko, muuten ne raivostuu! ”
Ajan niin lujaa kun uskallan pienellä mökkitiellä, tulen lopulta mökille. Ei näy ketään, eikä kuulu ääniä, pelottaa! Juoksen raput ylös mökkiin, ei ketään, vain ruokapöytää valmisteltu, tulen ulos!
Juoksen rantaan, siellä miehet istuvat laiturilla olutta juoden ja Anne… pelkissä stringeissä istuu tuolilla pelokkaan näköisenä. Terhakkaat nännit nousevat tummina, sievät pienet rinnat kohoile-vat tiheän hengityksen tahdissa. ”Jumalauta, jätkä on oikein juos-sut! On toi sun vaimosi melkoinen pakkaus, täällä odottaa oluet valmiina melkein alasti! ” Ja karkeaa naurua päälle. ”Haes nyt kalja miehelles kans! Ja tuo meille samalla toiset!” Anne lähtee hakemaan, Matti katsoo hänen stringien ”peittämää” takamuksensa muotoja siihen malliin, että ongelmia voi odottaa. ”Perkele mikä perä sun muijalla on, tota olis pakko päästä puristelemaan. Vai mitä Reiska?” ”Eiköhän anneta nyt homman olla ja ruvetaan niihin halkohommin kuten luvattiin!”
Anne tulee takaisin lanteet keinuen, ruskettuneet tissit pompahdellen kädessään neljä kaljatölkkiä. Huomaan vaimossani uusia rohkeita piirteitä, ei hän olisi ennen noin ryhdikkäästi esiintynyt rinnat paljaina miesten silmien edessä. Nuorempana hän häpesi rintojaan,oli muka liian pienet. Ne ovat kaunismuotoiset ja upeat nännit törröttää kiihottavasti. Hän on käynyt vuoden verran työpaikallaan kuntosalilla, rinnat ovat aivan kuin tulleet esiin vartalosta, ryhti on upea ja käsivarret vahvistuneet naisellisesti. Miesten silmät seuraavat jokaista askelta ja rintojen keinahdusta.
”Tässä oluenne, minun pitää nyt lähteä laittamaan sitä ruokaa!” Matin hermo pettää, hän käy takaapäin rintoihin kiinni, hieroo ja pusertelee rajusti, Anne yrittää vapautua, mutta mies pitää kiinni tiukasti. Reiska estää minua puuttumasta ”So so kaveri, älä tur-haan kaiva verta nenästäsi, antaa Matin nyt vähän leikkiä. Se on muutenkin niin kiimoissaan vaimosi vuoksi!” Matti vääntää Annen kädet selän taakse, nostaa ranteista ylös niin että Annen on pakko kumartua eteen. ”Päästä, sattuu aaah, aiih!” vaimoni valittaa mie-hen nostaessa yhä ylemmäs ranteista.
Jatkuu...
Vastaukset 4
Vanhimmat
, voi voi.
Lehtori
Missä viipyy??
Hyvää tavaraa, lisää tätä!
Kiitti mielenkiinnosta!
Hukkasin levykkeen, jossa jatko oli, enkä ole saanut itsestä irti uudelleen kirjoittamista.
Olen pian talvilomalla, josko silloin irtoasi!
Yritä nyt piristyä ja kerro lisää vaimosi ja sinun seikkailuista mökillä!
Saiko vierasta, Anne nääs?!