tarvitsen kipeästi jonkun neuvoja:(
olen 21v nainen raskaana. nyt vasta viikki 6 meneillään. lapsen isä on minun tuttu,yhdenillanjuttu. hän ei tahdo lasta millään hinnalla,ja mä en taas aborttia aijo tehdä.
välillä hän on ollut suht rauhallinen ja sanonut osallistuvan lapsen elämään,ja että hän halua auttaa. mutta välillä hän raivoo. ollaan kummiskin tähän saakka pystytty keskustelee asiasta ihan hyvin. mut eilen tuli sit yhtäkkiä tekstiviesti että minä olen mielisairas ja hullu...ja että hän ei tahdo olla kanssani enään tekemisissä.
sen jälkeen ei ole vastannut puhelimeen,eikä viesteihin.
nyt en yksinkertaisesti tiedä mitä tehdä enään.
en halua painostaa häntä,mutta on vaikea olla painostamatta.
kannattaako vaan antaa aikaa?pelkään vaan pahasti että hän on sekoamassa,ja että hän oikeesti ei sit halua olla lapsen kanssa tekemisissä.
muuten hän on tosi hyvä ja rehti kaveri,ja ymmärrän hänen inhoa mua kohtaan, tää menee nyt vaan överiks:(
neuvoja please:)
olen 21v nainen raskaana. nyt vasta viikki 6 meneillään. lapsen isä on minun tuttu,yhdenillanjuttu. hän ei tahdo lasta millään hinnalla,ja mä en taas aborttia aijo tehdä.
välillä hän on ollut suht rauhallinen ja sanonut osallistuvan lapsen elämään,ja että hän halua auttaa. mutta välillä hän raivoo. ollaan kummiskin tähän saakka pystytty keskustelee asiasta ihan hyvin. mut eilen tuli sit yhtäkkiä tekstiviesti että minä olen mielisairas ja hullu...ja että hän ei tahdo olla kanssani enään tekemisissä.
sen jälkeen ei ole vastannut puhelimeen,eikä viesteihin.
nyt en yksinkertaisesti tiedä mitä tehdä enään.
en halua painostaa häntä,mutta on vaikea olla painostamatta.
kannattaako vaan antaa aikaa?pelkään vaan pahasti että hän on sekoamassa,ja että hän oikeesti ei sit halua olla lapsen kanssa tekemisissä.
muuten hän on tosi hyvä ja rehti kaveri,ja ymmärrän hänen inhoa mua kohtaan, tää menee nyt vaan överiks:(
neuvoja please:)
Vastaukset 11
Vanhimmat
jos olet ihan varma ettet aio tehdä aborttia niin mun mielestä sulla ei ole muita vaihtoehtoja kuin antaa aikaa sille kaverille.aika näyttää aikooko hän osallistua lapsen elämään vai ei.hiukan vaikea antaa neuvoja toisille varsinkin kun ei todella tunne tilannetta ja tapausta mutta jos mulla olisi vastaava tilanne niin pitäisin lapsen ja vaikka sitten kasvattaisin hänet yksin..et ole todellakaan ensimmäinen etkä viimeinen yksinhuoltaja tässä maassa...vaikkei se olisikaan se parhain vaihtoehto..mutta jos itse olet valmis ja todella halukas pitämään lapsen niin pystyt kyllä antamaan ihan hyvän elämän ilman sitä miestäkin..onhan niitä selaisiakin perheitä missä esim,mies juo ja pahoinpitelee perhettään eli parempi olisi silloinkin kun äiti olisi yksin lastensa kanssa...en osaa oikein tässä selittää mitä tarkoitan joten lopetan selitykseni tähän mutta toivottavasti ymmärsit edes hiukan mitä tarkoitin...hyvää odotusta sinulle :)
Mieti nyt asiaa isän kannalta...aivan varmasti on paniikissa...Tiedossa elatusmaksuja seuraavaksi 18.vuodeksi ja lapsi, jota ei vielä edes halunnut...Olet pilannut miehen elämän.
Dummy todellakin!!!
Ainahan äiti voi sanoa lastenvalvojalla ettei tiedä kuka lapsen isä on!!! Siinä menee elatusmaksuvelvollisuus isältä valtiolle ja äidillä on hetken ehkä leima otsassa, mutta sillä siitä pakotteesta pääsee.
Tosin en välttämättä ite toimisi näin, mutta jos isästä alkaa tulla pain in the ass, niin miksen. Harmi vaan jos asiat on noin mutkikkaita, koska lapsella on oikeus isään ja äitiin.
pilannut miehen elämän.Ei se nyt yksin naisen vika ole jos raskaaksi tulee.Kyllä luulisi miehenkin tietävän,että niinkin voi käydä.
On se ihme että edelleen tuntuu olevan miehiä jotka ei tiedä mistä niitä lapsia tulee... Kyllä se edelleenkin vaati sekä naista että miestä että raskaaksi voi tulla. Eri asia tietenkin jos pidemmässä suhteessa nainen esim valehtelee käyttävänsä ehkäisyä, mutta yhden illan jutuissa muutenki luulis kaikkien tietävän sen kondomin käytön tarpeellisuuden....
Mutta alkuperäiseen aiheeseen: Jos päädyt pitämään lapsen, niin hyvin pärjää ilman miestäkin. Mutta huolehdi että sulla on sitten jotain muuta tukiverkkoa ympärillä, ihmisiä joiden kanssa voit jakaa raskausajan pelot ja ilot, ja jotka sitten syntymän jälkeen ovat apuna arjessa. Muuten voi alkaa seinät kaatumaan päälle... Mutta ainakin mun kokemus odotuksesta ja nyt tästä vauva-arjesta yksinäisenä on pelkästään positiivinen.
eli on ihan turha aina syyttää naista. Mies on ihan yhtä lailla syyllinen raskauteen.
Voimia ja jaksamista alkuperäiselle kirjoittajalle.
En lukenut noita edellä olevia vastauksia, mutta näen jutun näin:
Sinä päätit, että et tee aborttia, joten SINÄ olet vastuussa YKSIN tekemästäsi päätöksestä! Lopeta toisen retuuttaminen asiaan, johon hän ei halua osallistua.
Maksamaan hän joutuu (koska tuksin luovut siitäkään oikeudestasi), mutta enempää tuskin saat hänestä koskaan irti - se on hänen oikeutensa. Tämän totuuden pohjalta on sinun mietittävä tulevaisuutesi eikä sen pohjalta, että JOS kuitenkin...
Jos mies ei halua lasta, käyttäytyy tuolla tavalla, on lapsen edun mukaista antaa ukon lähteä. Älä MISSÄÄN NIMESSÄ pakota mukaan lapsen elämään. Lapsi aistii isänsä vastentahtoisuuden ja suree sitä lopun elämäänsä. Ja unohda väite: "parempi huono isä kuin ei isää ollenkaan". Se ei pidä paikkaansa. Minä olisin kuollakseni toivonut, että äiti olisi tajunnut erota isästäni ajoissa!
Anna sille kundille aikaa,mulla on monta tuttua jotka on tehny muksuja yhenillan tai muutenki lyhyistä "jutuista"..ja vastaus on tohon musta aika simppeli..se että tulit raskaaksi ei ole pelkästään sun "syy" jos siihen syypäätä edes voisi hakea..eiköhän kummatkin ole ollut yhdessä kuksimassa..=) enivei se että itse tahdot sen lapsen,ei ole huono asia,mutta silloin pitäis ajatella et sä tosiaan lähdet siihen yksin ensisijaisesti,varsinkin jos "isä" ei sitä haluaisi..Eli et voi olettaa tai pakottaa häntä mihinkään ja sen vihan/tunteenpurkaukset on mun mielestä kumminkin enemmän kun ymmärrettäviä,varsinkin kun ei miehet aina käsitä sitä mitä raskaus ja naiseus on ylipäätänsä ja mikä saa naiset tekemään muksuja ilman että isät edes välttämättä tietää lapsiensa olemassaolostakaan..mutta kumminkin sulla on periaatteessa täysi päätösvalta pidätkö lapsen vai ei,oli se nyt kenenkin mielestä oikein tai ei,niin ei se sillä tilanteessasi ole mitn väliä,vain sillä että olet valmis myöskin yksin vanhemmaksi ja käsitteesi ovat kohdallaan että "isää" ei tosiaan voi pakottaa mihinkään ja huonoimmassa tapauksessa se ei halua nähdäkkään teitä.Silti sitten se on niin,oletko valmis elää kaksin lapsesi kanssa?
hyvässä lykyssä hän voi ottaa vastuuta lapsesta ja silloin hyvä niin.toivottavasti ei kumminkaan ole sulla kyse siitä että elättäisit nyt mitään yhteisiä tulevaisuuden suunnitelmia tämän miehen kanssa,parisuhdetta tms..se ei olisi silloin oikein eikä silloin sun ratkasut lapsen pitämisestä välttämättä ole realistisia..mutta jokatapauksessa anna sille miehelle aikaa ja ymmärrystä jos olet täysin varma ja järkkymätön asiasta,siitäkin huolimatta oliko kundi mitä mieltä tahansa.TSemppiä ja voimia,ajan kanssa sulle selvii miten se asia menee ja moni muukin. TERv. 2 lapsen äiti
Anna lapsen isän olla rauhassa, hän ei ilmeisesti ole tarpeeksi kypsä ollakseen isä. Onneksi sinä olet henkisesti tarpeeksi kypsynyt ymmärtääksesi miten tärkeästä asiasta on kysymys. Maailmassa on paljon yh-äitejä, eikä ole mitenkään häpeätä tai vaikeata olla yksi heistä. Muista tehdä isyys-tunnustus lastenvalvojan luona, että saat elatusapua. Jos isä ei lasta tunnusta, voit vaatia dna-testiä. Ja kunta aina maksaa elatusavun, jos ei isä sitä tee. Tosin se ei ole paljon, n.120 € kuussa.
Mistä ihmeestä näitä miehiä sikiää, joilla tuntuu olevan biologian alkeet aivan hukassa!!
Ei niitä lapsia pyhällä hengellä tule, tai ainakin omassa tiedossa on vain yksi tapaus ;)
Mikäli ei ole valmis kantamaan seksistä tulleista seurauksia, ei sitä kannata harrastaa sitten ollenkaan.
Käyttäkööt seuraavalla kerralla tuplaehkäisyä, mikäli on noin kypsymätön pentu.