Olen todella pitkän aikaa halunnut löytää tyttöystävän.. Mutta kun sen löytyminen tyssää jo siihen, että oma itsetuntoni on niin nollissa kuin olla ja voi.. Kun tämä maailma tuntuu niin pyörivän ulkoisten "muotojen" ihannoinilla.. En voi nyt millään sanoa itseäni rumaksi. Mutta kun se oma itsetunto on missä on.
Jos en voi tuntea oloani hyväksi itseni kanssa niin miten voisin elää toisen ihmisen kanssa ja tuntea itseni hyväksytyksi.. En mitenkään. Moni ihminen olisi kyllä halunnut olla kanssani enemmän kuin kaveri, mutta en millään itse siihen pysty...
"Mun sisällä on kylmä silloinkin kun kaikki mua sanoo että rakastaa, mä vastaan niille jotain joskus. Maailmasi koskaan ei kai kohdata voi silmieni taakse piiloutuvaa ohikulkijaa.
Mä sinne aina meen missä valo pimenee, aurinko yötä pakenee. Ja jos sä tuut mua vastaan, voit pysähtyy tai ohittaa, sä voit tehdä ihan mitä vaan..."
Jos en voi tuntea oloani hyväksi itseni kanssa niin miten voisin elää toisen ihmisen kanssa ja tuntea itseni hyväksytyksi.. En mitenkään. Moni ihminen olisi kyllä halunnut olla kanssani enemmän kuin kaveri, mutta en millään itse siihen pysty...
"Mun sisällä on kylmä silloinkin kun kaikki mua sanoo että rakastaa, mä vastaan niille jotain joskus. Maailmasi koskaan ei kai kohdata voi silmieni taakse piiloutuvaa ohikulkijaa.
Mä sinne aina meen missä valo pimenee, aurinko yötä pakenee. Ja jos sä tuut mua vastaan, voit pysähtyy tai ohittaa, sä voit tehdä ihan mitä vaan..."
Vastaukset 2
Vanhimmat
kuka vain. Ota huomioon, että ainakin täällä Suomessa on naisenemmistö. :)
"En voi nyt millään sanoa itseäni rumaksi. Mutta kun se oma itsetunto on missä on."
Tee asialle jotain, kyllä sinä pystyt! Ala aivopestä itseäsi. Hokea kannustuvia lauseita itseksesi. Esimerkiksi: "Olen hyvä juuri tällaisena. En ole ainakaan yhtään sen huonompi kuin kukaan muu... Olen hyvä juuri tällaisena". Se vaatii toistamista viikosta toiseen. Aloita siis jo tänään. Joka kerta, kun olet tehnyt noin, sinulla on huojentuneempi olo. Näe vaivaa paremman mielen saavuttamiseksi.
Mutta sen vielä sanoisin tuohon, että itselleen ei kannata kuitenkaan valehdella. Ei kannata muodostaa sellaista mielikuvaa itsestään, joka ei pidä paikkaansa. Itsetunto on niinsanottua "henkistä kuntoa" ja se rakentuu samasta asiasta kuin fyysinen kuntokin: lihaksista. Näillä "psykologisilla lihaksilla" on mentävä toisinaan epämukavuusalueille, jotta ne vahvistuisivat. Toisin sanoen, sano itsellesi päin naamaa millainen olet (esim. "olen pieni ja pyöreä miekkonen"), mutta lisää hellyys päälle ("minä olen ihan ok tällaisena"). Näin saat harjoitettua kestävämmän mielen. Muista, että harjoitus tekee mestarin. Mikään ei tapahdu kokonaan päivässä tai kahdessa. Mutta päivän tai kahden psykologisella treenamisella voi saada jo paljon vapautuneemman olon!
Kokeile kehitysvammaista tyttöä, tosi yksinäistä tyttöä, tosi rumaa tyttöä, pyörätuolissa istuvaa tyttöä...jne