Nörttisukupolvi on jo oppinut että laitteet ovat sellaisia että ne saattavat jumiutua ja pitävät tätä täysin normaalina!?
Vähän vanhemmat ovat sitä mieltä että tällaiset jumiutusalttiit tuotteet ovat sieltä mistä aurinko ei paista. Jos laite ei toimi kuten on suunniteltu, on siis kyseessä huono laite tai ns. ”maanantai kappale”.
Olisi se kivaa jos talon lämmitysjärjestelmää joutuisi aina silloin tällöin resetoida.
Vähän vanhemmat ovat sitä mieltä että tällaiset jumiutusalttiit tuotteet ovat sieltä mistä aurinko ei paista. Jos laite ei toimi kuten on suunniteltu, on siis kyseessä huono laite tai ns. ”maanantai kappale”.
Olisi se kivaa jos talon lämmitysjärjestelmää joutuisi aina silloin tällöin resetoida.
Vastaukset 10
Vanhimmat
minulla on viimeaikoina kolme boksia ollut. niistä finlux/medioniin tein ensitöikseni mekaanisen virtakatkaisijan.
humaxin cx fox toimi kunnolla
viasatin thomson boksiin piti alkutöikseen rakentaa reset-kytkin, millä kerran päivässä boksin resetoi.
>Nörttisukupolvi on jo oppinut että laitteet ovat sellaisia että ne saattavat jumiutua ja pitävät tätä täysin normaalina!?
no se on tietokoneista tuttua lähinnä windows-puolella. linuxin kanssa ei mitään ongelmia ole ollut, se kyllä toimii vakaasti.
jos bokseja ei saada jumittamattomiksi, niin miksi ihmeessä niiden mukana ei tule edes pistorasiaan tökättävää ajastinta, jolla saisi virrat poikki kerran vuorokaudessa minuutiksi, vaikka klo 4.59 aamuyöllä..
"jolla saisi virrat poikki kerran vuorokaudessa minuutiksi, vaikka klo 4.59 aamuyöllä.."
Monissa laitteissa tämä sekottaa nauhoitusajastuksen.
ei sekoita, ellei tallennusta ole parhaillaan menossa.
toi mun viasatin boksi ei ole edes tallentava, vaan liitetty itse rakentamaani kiintolevytallentimeen.
mistä tulikin mieleeni, että voin kätevästi laittaa tallennuspalvelimen printteriportin ohjaamaan relettä, joka napsauttaa virrat pois vähänksi aikaa aamuyöstä, ellei tallennusta ole juuri menossa..
ah, näitä toimivia digibokseja, kun joutuu tuollaisia virityksiä edes suunnittelemaan :(
Nörttisukupolvi tietää, että laitteet, jotka käsittelevät tietoa digitaalisesti, eli nollina ja ykkösinä, saattavat jumiutua, ja pitää tätä täysin normaalina.
Tämä johtuu siitä, että tällaiset laitteet, jotka käsittelevät tietoa digitaalisesti, ovat tarkkoja nollien ja ykkösten oikeasta järjestyksestä ja lukumäärästä. Vähän vanhemmat eivät ole vielä oppineet sitä.
Toisaalta nörttisukupolvi tietää myös, että laitteet, jotka käsittelevät tietoa analogisesti, esimerkiksi porakoneet, eivät jumiudu, ja pitää tätä täysin normaalina.
Teoriassa on mahdollista tehdä myös digitaalisia laitteita, jotka eivät jumiudu koskaan, mutta se vaatii aikaa ja rahaa, ja niitähän kvartaalitaloudessa toimivilla yrityksillä ei ole.
on sitä digitaalisia sovelluksia ennen tehty, jotka toimivat aina jumittamatta. esimerkiksi teksti-tv. ei se koskaan kaatunut vaikka sitä kuinka rävelsi.
sitten joku insinööri keksi flash-muistin ja sen jälkeen tuotteet voikin tuoda markkinoille ennen kuin softa on valmis. kuluttaja tekee beta-testauksen ja valmistaja tuo sitten päivityksen saataville. jos tuo.
Tästä voimme päätellä että ohjelmoijat tai ohjelmointityökalut ovat hanurista kun pääsee virheitä läpi.
Tai sitten markkinataloudessa/yhteiskunnassa on vikaa kun ei ole enää aikaa/rahaa/mahdollisuuksia tehdä kunnollisia tuotteita.
"Tai sitten markkinataloudessa/yhteiskunnassa on vikaa kun ei ole enää aikaa/rahaa/mahdollisuuksia tehdä kunnollisia tuotteita."
Koskee nimenomaan kuluttajatuotteita.
Ei kukaan ostaisi jumiutumatonta perusdigiboxia
joka maksaisi 3000e tai kaatumatonta PC-tietokonetta
joka maksaa 20000e.
Kyllä niitä tehdään. Itse olen töissä eräässä
suuressa Suomalaisessa teollisuuslaitoksessa.
Meidän prosessiohjaustietokoneet eivät jumiudu.
Mutta niinpä perus-pentiumin sisältävä prosessitietokone maksaakin 10000-20000e.
Ja jos tietokonekaupassa 250 gigan kovalevy maksaa
runsaat 100e niin profe-malli maksaa kymmenkertaisesti.
Eroja löytyy.
maksa
Vanha kansa on tottunut siihen että tuotteet tehdään kestämään isältä pojalle.
Mikä sinänsä on hyvä periaate.