Varokaa Tallinkin laivalla

menen heti tallinkille



oscar

Kai tiesit, että ihmisen kunnian loukkkaaminen on rikos ihan silloinkin kun "nimettömästi" kirjoittelet netissä? Poliisi pystyy tarvittaessa kyllä selvittäään jokaisen meidän nimet ja osoitteet. Asioita/henkilöitä voi varmaan kritisoida rajustikin ilman, että menee henkilökohtaiselle solvauksen tasolle? Jos olet loukkaantunut Tallinkin johdon käytöksestä niin miksi itse käyttäydyt sopimattomasti?

T a l o u s:
Tallink nousi 10 vuodessa Suomenlahden valtiaaksi


Eletään 1800-lukua. Purjelaiva kyntää valtamerta vantit naukuen. Kapteenin kajuutassa istuu suomalainen tai ahvenanmaalainen merikarhu, Vikingin, Siljan tai jonkun muun varustamon omistajien esiisä. Merenkävijäsuvut raatavat viisi sukupolvea, laivat suurenevat, siirrytään höyryyn, sitten dieselmoottoreihin. Liiketoiminta kasvaa.

Luonnollinen kehitys -mutta virolainen Tallink on tehnyt saman vain 10 vuoden aikana. Se on noussut Suomenlahden herraksi 40% markkinaosuudella, tuonut Itämerelle pitkästä aikaa uuden loistolaivan ja kehittää vauhdilla Viron ja Ruotsin välistä liikennettä. Ilmiön takana on mieskuntineen Tallinkin johtokunnan puheenjohtaja ja suuromistaja Enn Pant (37), joka koulutuksensa puolesta ei tiennyt merenkulusta mitään.
Pantilla on tukeva talousja finanssialainen koulutus. Hän työskenteli vuosia Viron valtiovarainministeriön kansliapäällikkönä. Juuri sitä kautta hän joutuikin tekemisiin merenkulun kanssa. Viron valtiolla oli suuri varustamoyhtiö Eesti Merelaevandus (nyttemmin yksityistetty), jonka johtokuntaan Pant nimitettiin valtion edustajaksi.
Merelaevanduksen tuolloinen pääjohtaja Toivo Ninnas puhui paljon ongelmista, joita Tallinkilla oli ja ajattelin, että voisin tulla avuksi, muistelee Pant. Seurasi paljon työtä, paljon suunnittelua, paljon velkoja, mutta tuloksena oli Suomenlahden suurinta matkustajamäärää kuljettava varustamo. Tallinkilta jäljelle jäänyttä 60%:n matkailijakakkua jakaa neljä muuta: Silja, Eckerö, Linda ja Viking.
Ruotsiin Tallink ajaa yhdellä rahtilaivalla ja kolmella matkustajaaluksella. Liikennettä on Tallinnasta Tukholmaan ja Paldiskista Kapellskäriin.


Pant ei pelkää tulevaisuutta

Suomen ja Viron laivaliikenteen yhteydessä on puhuttu monista uhkista. Viron mahdollinen liittyminen Euroopan Unioniin lopettaisi taxfreekaupan, Viron hintojen kohoaminen Suomen tasolle karkottaisi ostoturistit. Enn Pant ei näitä uhkia pelkää.
Olemme valmistautuneet kaikkiin mahdollisiin ratkaisuihin. Viron valtio on tavoitellut taxfreelle jatkoa tai ainakin ylimenokautta eikä se ainakaan virallisesti ole vielä luopunut näistä tavoitteista. Tallinkin liikevaihdosta tulee kolmannes taxfreesta. Valtion pitäisi löytää asiaan järkevä ratkaisu. Kysymys ei tietenkään ole yhdestä firmasta, vaan tärkeästä osasta koko Viron taloutta, painottaa Pant. Viron bruttokansantuotteesta turismi tuottaa noin 15%, joten kyseessä on varsin oleellinen asia. Jos taxfree katoaa jäävät houkuttimiksi vielä mantereen halvat hinnat, mutta kuinka kauaksi? Milloin hinnat nousevat Suomen tasolle?
Enn Pant sanoo, että nykyisillä inflaatiolukemilla hinnat eivät nouse koskaan Suomen tasolle:
-Euroopan Unionissakin on monenlaista hintatasoa, vaikkapa Espanjan ja Suomen, Pant muistuttaa ja arvelee, että Viron hinnat tulevaisuudessa ovat pikemmin Espanjan kuin Suomen tasolla.
-Bisneksen perusasia ovat ihmiset, jotka haluavat matkustaa. Sen mukaan kuinka paljon on kysyntää tulee linjalle myös laivoja. En näe syytä, miksi suomalaisten matkailu Viroon kuihtuisi. Tallinna on kiinnostava kaupunki, se on lähellä ja ainoa paikka Suomen ulkopuolella, jossa pärjää täydellisesti suomen kielellä.


40% omistus

Suomen laivanvarustajasukujen pitkä historia on hajaannuttanut myös niiden omistuksen. Enn Pant on sijoittanut johtamaansa yritykseen ja omistaa Tallinkista n. 40%. Muina osakkaina on kansainvälisiä sijoittajia, esimerkiksi Danske Bank. Tallinkilla on omistajia myös Suomesta, kuten vaikkapa Ilmarinen. Viime vuonna Tallinkin liikevaihto oli 154 miljoonaa euroa ja tulos 12 miljoonaa euroa. Enn Pantin mukaan pörssiin meneminen voi olla mahdollista joskus tulevaisuudessa, mutta nyt asia ei ole ajankohtainen.
Tallinkilla on sekä perinteisiä matkustajalaivoja että nopeita katamaraaneja, sillä molempia tyyppejä tarvitaan. Nopealla aluksella pääsee kiireesti hoitamaan asioitaan kun taas perinteiset laivat sopivat lomailuun.
-Jos haluaa lomailla merellä ei tarvitse mennä Karibialle, sanoo Pant, jonka laivastoon kuuluu keväällä käyttöön otettu uusi ja uhkea Romantika. Se kuuluu Itämeren suurten autolauttojen luokkaan, on hieman Silja Europaa pienempi.
Enn Pant kertoo, että Romantika on lähtenyt hyvin liikkeelle ja matkustajia on riittänyt.
Alkuvaiheessa on aina hiomista ja hienosäätöä, mutta mitään suuria ongelmia ei ole ilmennyt, vaan alus on yleensä ihmisiä miellyttänyt, uskoo Pant.
Hänen mukaansa seuraava kehitysvaihe Suomenlahdella voivat olla jääluokkaan rakennetut nopeat laivat, jollainen liikennöi jo Gotlannissa. Jäissä ei tietenkään voi ajaa 30 solmun vauhdilla, mutta nopeiden laivojen sesonki voisi kuitenkin olla nykyistä pidempi. Pant kertoo, että joskus miettiin myös ilmatyynyaluksia, mutta ajatuksesta luovuttiin. Niiden tuottama hirmuinen meteli ei mahdollistaisi liikennettä kaupungin sydämestä toiseen.


Merimies elää Virossa hyvin

Suomen MerimiesUnioni on aika ajoin rähissyt virolaisten merimiesten Suomen palkkoihin verrattuna pienistä palkoista. Muutamaan otteeseen on virolaisia laivoja pantu satamissa lastausboikottiinkin siitä syystä. On vaadittu palkkojen nostamista suomalaiselle tasolle. Se merkitsisi sitä, että virolainen matruusi ansaitsi paljon enemmän kuin Viron pääministeri.
Enn Pant väittää, että virolainen merimies elää paremmin kuin suomalainen:
Pitää ottaa huomioon Viron paljon halvempi kustannustaso. Virolainen merimies saa keskimäärin täkäläisen keskipalkan 2,5-kertaisena. Saako suomalainen merimies yhtä paljon Suomen keskipalkkaan verrattuna? Ottaen huomioon Viron hintatason voi virolaisella merimiehellä olla enemmän ostovoimaa kuin suomalaisella. Päällystön palkat ovat kansainvälisiä eivätkä meillä juuri eroa esim. Siljan päällystön palkoista.
Tallink liikkuu edelleen kasvusuunnassa ja uusi Rauman telakalla rakennettu suuralus Romantika lisää turismia Viroon kokonaisuudessakin. Tallinkilla on myös optio Romantikan sisaralukseen, mutta Pantin mukaan sen rakentamista ei vielä aloiteta:
Näin suuret projektit eivät käynnisty nopeasti, sillä rahan löytäminen vie aikaa. Romantikan rahoitusneuvottelut kestivät puolitoista vuotta.
Hyvää vauhtia kehittyvän varustamon menestystä Pant ei laske omaksi ansiokseen:
Meillä on todella vankka henkilökunta ja johtotiimi tekemässä tätä kaikkea eikä ilman sitä tulisi mistään mitään.

[Teksti: Jorma Rotko]
[Kuvat: Jaak Kadarik]