eli meillä yhteishuoltajuus. Pojat asuvat isänsä kanssa pienessä yksiössä toistaiseksi.
Eli kaikki kolme samassa huoneessa. Isä nukkuu parisängyssään, poikien sängyt vieressä.
Isän naisystävä ruvennut säännöllisesti yöpymään lasteni kotona, heidän siellä ollessaan.
En ole mitenkään suhdetta vastaan, mutta ajatellen poikien intimiteetti/yksilösuojaa, omaa rauhaa, kehitysvaihetta. Minusta ei oikein ole sopivaa, että heidän tarvitsee omassa kodissaan nukkua viereisissä sängyissä, jossa isä nukkuu naisystävän kanssa.
Minusta vaa eivätkö aikuiset ihmiset malta odottaa siihen, että saavat isomman asunnon ja murrosikäiset pojat oman huoneen ja isä omansa, jossa yöpyä naisensa kanssa.
Voi olla että joistakin omaan suppean ajattelukyvyn, kuten lasten isäkin haistatti paskat, kun sanoin, ettei ole sopivaa, että lapset nukkuvat viereisissä sängyissä, jossa hän naisystävän kanssa nukkuu ja yksiö on myös poikien.
Asianha voisi myös ajatella toisinkin päin, että minä asuisin murrosikäisen tytön kanssa yksiössä ja minun miesystäväni myöskin. Ei kiitos, sen verran ajattelen lasta.
Eli kaikki kolme samassa huoneessa. Isä nukkuu parisängyssään, poikien sängyt vieressä.
Isän naisystävä ruvennut säännöllisesti yöpymään lasteni kotona, heidän siellä ollessaan.
En ole mitenkään suhdetta vastaan, mutta ajatellen poikien intimiteetti/yksilösuojaa, omaa rauhaa, kehitysvaihetta. Minusta ei oikein ole sopivaa, että heidän tarvitsee omassa kodissaan nukkua viereisissä sängyissä, jossa isä nukkuu naisystävän kanssa.
Minusta vaa eivätkö aikuiset ihmiset malta odottaa siihen, että saavat isomman asunnon ja murrosikäiset pojat oman huoneen ja isä omansa, jossa yöpyä naisensa kanssa.
Voi olla että joistakin omaan suppean ajattelukyvyn, kuten lasten isäkin haistatti paskat, kun sanoin, ettei ole sopivaa, että lapset nukkuvat viereisissä sängyissä, jossa hän naisystävän kanssa nukkuu ja yksiö on myös poikien.
Asianha voisi myös ajatella toisinkin päin, että minä asuisin murrosikäisen tytön kanssa yksiössä ja minun miesystäväni myöskin. Ei kiitos, sen verran ajattelen lasta.
Vastaukset 19
Vanhimmat
Olisi kiva kuulla muidenkin mielipiteitä asiasta.
Lastensuojelun mukaan lasten oman rauhan kannalta jo tuollainen käytäntö ei ole oikein.
Lastensuojelu tapaamisaikaa järjestellään parhaillaan.
Täysin pöyristyttävää, että murrosikäiset pojat asuvat yksiössä isänsä kanssa. Poika-rukilla ei ole mitään omaa rauhaa, pystyvätkö edes läksyjään rauhassa tekemään. Ihmettelen suuresti miksi pojat ovat isällään eivätkä esim. sinulla. Mitä isän naisystävään tulee niin hän on myöskin täysin ajattelematon. Eihän tuossa ole mitään tolkkua, että tuommoinen sekalainen sakki nukkuu yksiössä. Huh, on meitä moneksi.
Poikien pitäisi pikimmiten päästä isompaan asuntoon. Luulisi, että vuokra-asuntoja on tarjolla tuollaiselle isälle, jolla murrosikäisiä huollettavana.
Toivon mukaan isä järkiintyy ja menee välillä vieraisille uuden naisystävänsä luo ja antaa pojille edes nukkumarauhan. Joskus sotien jälkeen ihmiset pakosta joutuivat elämään ja nukkumaan yhdessä huoneessa, mutta nykyisin tuohon ei ole enää mitään pakkoa.
itse halusivat 13-&15-vuotiaat ja isä vakuutti, että isompi asunto järjestyisi ja pojat vasta kaksi kuukautta asuneet isänsä kanssa. Yöpyvät useasti luonani kylläkin.
Isä ei järkiinny, koska hänestä asiassa ei ole mitään kummallista ja naisystävän kanssa tänään puhuin vasta asiasta (toivottavasti hän ymmärtäisi odottaa tai olla yötä, kun pojat minulla) ja tein myös selväksi, ettei minulla ole mitään vastaan, jos olisi isompi asunto.
Toivottavasti lastensuojelu tapaamis aika järjestyisi mahdollisimman pian, kaduttaa et pitikin allekirjoittaa mitään papereita.
Kiitos sinulle ymmärtämisestä.
jos sinä olisit se nainen ?? Vaikka muuta vakuutat.
Periaatteessa 4 - henkinen perhe pitäisi asua vähintään kolmiossa. Toisaalta mistä tiedät, että ao. järjestely on väliaikainen ja sopiva asunto ON haussa. Ja ihan oikein ex-puolisosi teki, kun haistatti sinulle paskat, ei sinun tarvitse alkaa sörkkimään toisten elämää, vai vanha suolako janottaa????
Ja kirjoitit, että >>>>> Pojat asuvat isänsä kanssa pienessä yksiössä toistaiseksi
sinut asioiden kanssa ja en minä esim.majoitu miesystävän kanssa tyttäreni huoneeseen.
Kyse on ala-ikäisten lasten ym.intimiteetti suojasta, jonka sinä ehkä ymmärrät omat lapsesi saatuasi.
Lasten huoltajana minulla on täysioikeus valvoa ala-ikäisteni lasteni, myös henkistä hyvinvointia.
Kyse ei ole ex-mieheni yksityiselämään puuttumisesta ja sitä paitsi huoltajan ja äitinä en nuku samassa huoneessa poikieni kanssa, poikien täällä ollessa, sen verran paljon kunnioitan heidän yksityisyyttään.
Katkerakaan en suinkaan ole. Vapaa ehtoisesti olen suostunut poikien muuttamiseen isänsä luokse, vaikka sinä muuta luulet.
Miksi siten kirjoitat; Pojat asuvat isänsä kanssa pienessä yksiössä toistaiseksi.
ettei sinulla ole omia lapsia!!!
Nyt ei eletäkään sota-aikoja (eli turha takertua siihen) ja siksi toisekseen, voit kysellä, sen aikaisilta lapsilta ja ylipäätänsä ihmisiltä, jotka ovat lapsena kokeneet semmoista, joka heille ei ole hyväksi. Mitenkä se vaikuttaa heihin pitkälti aikuisiällä.
Nimenomaan äidin rakkauteni lapsiin minnekään ole kadonnut, vaan lasteni hyvin vointia ajattelen edelleen eli todellakin joudun kauhani työntämään keitokseen, jossa ei osata ajatella lasteni hyvin vointia ja nimenomaan huomioida heidän kehitystasoaan.
Aikakin on jo lastensuojelun ja lastenvalvojan kanssa saatu aikaiseksi (eilen) ja kiireellisenä asiaa pidetään sielläkin päässä ja huom.lähtökohta keskusteluille on nimenomaan se, että saavat nopeammin isomman asunnon, näin ollen isä voi eri huoneessa, kuin lapset nukkua naisystävänsä kanssa, joka muuten ei ole kyseisessä yksiössä kirjoilla edes.
Enempää en viitsi asiasta kanssasi kirjoitella, koska se ei johda mihinkään muuhun, kuin puoleltasi vääristelyyn.
Jaa, lapsia on 3 kpl ja vielä ihan "täyspäisiä".
Ja eipä sotien jäkeinen ahtaus ole mitenkään vaikuutanut ihmisiin, oikeammin ei olla niiiiin itseriitoisia ja työnnetä "nokkka jokaiseen" asiaan.
Ilmeisesti, äidin "rakkaudesta" huolimatta, tai siitä johtuen lapset ovat isällä. Ei ole tullut mieleen, että "keinotekoisesti" ao. tilanne olisi aiheutettu, että nimenomaan päästäisiin jonon ohi, erittäin kiireellisenä.
Ja mistä sinä "suuri salapoliisi" tiedät onko "kirjoilla" vai ei ???
Mitä tulee kirjoitteluuni, esitän vain kysymyksiä ja argumentteja, näemmä sen verran kipeää on ollut "antaa" lapset isälle lähi-huoltoon. Sinulle varmaan tuli "suuri rakkaus" johon lapset eivät "sopineet", pullo tai mies.
"Lastensuojelun mukaan lasten oman rauhan kannalta jo tuollainen käytäntö ei ole oikein."
Hyvä heitto! :-) Olet etevä keksimään asioita! opeta ruikuttaminen. Jos olisit pelannut korttisi paremmin, ei tarvitsisi kirjoittaa puuta pa..aa!
pelaamisesta kyse, vaan ala-ikäisten lasten, myös henkisestä hyvinvoinnista kyse.
Hmmm...olen itse suht nuori ihminen ja ajatus että olisin asunut/nukkunut vanhempani ja tämän kumppanin kanssa samassa huoneessa ja jos olisi ollut vastakkaista sukupuolta olisin ollut hyvin kiusaantunut ja mitä jos he olisivat vaikka hyvällä ajatuksella lemmiskelleet, että lapset nukkuu ollaa hiljaa ei ne mitää kuule niin olo olisi ollut vastenmielinen...Ja mielestäni on turha haukkua ketään, kun ei asioiden todellista laitaa voi täysin tietää ja olla puolueeton...
Ihme nainen on exälläsi jos on pakko ängetä nukkuun yksiöön missä on jo enemmän ihmisiä kuin laki sallii? Naisen täytyy olla joku luuseri tai vähä- älyinen kun sinne änkee maate jos miehellä on lapset. Miksi mies tarvitsee ahtaaseen asuntoon vielä naisensakkin nukkuun jos muutenkin on täyttä?
Nais- tai miesystävä on aina vieras eikä voi vaatia että lastenkin pitää nukkua sen vieraan vieressä ilman mitään intimiteetti suojaa. Vieraan ja lapsien välillä täytyy pitää tietty yksityisyys ettei mene puurot ja vellit sekaisin. Lapset tästä kärsii ja saa kaiken maailman neurooseja jotka vasta myöhemmässä elämässä esiintyy. Lapset alistuu lapsena mukisematta vaikka mihinkä vääryyteen lapsena ja vasta aikuisena tajuavat ettei ollut ihan oikein se mihinkä kaikkeen heitä alistettiin.
aivan samaa mieltä, ei ole asiallista. Sitä on toki vaikea sanoa, miten pojat sen kokevat. Toivottavasti asiat järjestyvät nopeasti. Typerä mies, kun ei voi edes kuunnella sinun huoliasi teidän yhteisistä lapsistanne. Ilmeisesti hän ei osaa ajatella heitä tässä asiassa. Onneksi sinä sentään ymmärrät lapsiakin.
Mitä tulee tuohon sota-aikaan, niin onhan silloin olosuhteiden pakosta eletty pienessä kämpässä ison katraan kanssa. Mutta yleensä on kyse ollut ydinperheestä. En pitäisi mitenkään järkyttävänä, jos murrosikäiset joutuisivat väliaikaisesti asumaan yksiössä tai vaikka asuntovaunussa omien vanhempiensa kanssa, mutta vieras aikuinen nainen isän vieressä on kyllä liikaa. Ja vaikka he eivät mitään touhuisikaan lasten paikalla ollessa, niin mitä tuon ikäisten mielikuvituksessa tapahtuukaan...
moralisointia teksteissä!
Ihmetellään mitäköhän murrosikäisen mielessä liikkuu,jos ihminen toisen ihmisen vieressä nukkuu??
Itsellä useampi lapsi,ja murrosikäisiäkin joukossa(poikia myös),ja heiltä kun kysyin miten kokisivat että nukkuisin samassa huoneessa miesystäväni kanssa...niin eivät sitä mitenkään omituisena pitäneet!
Tuntevat ja luottavat tuohon ihmiseen,vaikkei heidän biol. isänsä olekaan.Yleensakin me puhumme paljon asioista lasten kanssa..ei ole tabuja!
Pahempana asiana pitäisin,sitä jos ne kumppanit
etävanhemmalla vaihtuisi kovin taajaan...
Asumisratkaisuihin ei ex-puoliso pysty puuttumaan..ei kukaan voi sanoa missä,tai miten toisen pitää asua!Nykyasunnoissa on lisäksi aivan liian ohuet seinät,jottei ne kauhiast ääniä vaimenna..tekipä sitten mitä tahansa!
Häiritsiköhän aloittajaa tuo yksiössä asuminen vasta sitten,kun uusi naisystävä astui kuvioihin??
Niinhän siin useasti käy...
sinulle.
Olen jo aikaisemmin puuttunut asiaan ja häirinnyt ahdas asuminen ja naisystävän mukaan tulo ei ole mitenkään häirinnyt, kuin vasta lapsien puheiden jälkeen, kuinka he, ovat suihkussa käymiset ym.kokeneet hankaliksi ja onhan se hankalaa, jos lapsen tarvitsee tänne tulla suihkuun ennen kouluun menoa, koska isän naisystävä on paikalla.
Ja arvaan nyt jonkun fiksun tulevan kommentoimaan ei kuulu minulle tai et aloituksessa kirjoittanut. En aloitukseen kirjoittanut, tuota esim. enkä vieläkään monia muitakaan, koska kuitenkaan asiani ei ole spekuloida avoimesti kaikesta tuntemattomien kanssa. Lisäksi todellakin kuuluu minulle jo huoltajan, sen lisäksi äidin ominaisuudessa lasteni fyysinen/psyykkinen&sosiaalinen hyvinvointi. Onneksi viranomaiset ymmärtävät, myöskin lasteni hyvinvoinnin.
"heiltä kun kysyin miten kokisivat että nukkuisin samassa huoneessa miesystäväni kanssa...niin eivät sitä mitenkään omituisena pitäneet"
Ei kyse ollut siitä, ettei isä voisi nukkua samassa huoneessa naisystävänsä kanssa, vaan että pojat nukkuvat samassa huoneessa isän ja tämän naisystävän kanssa.
Etkö itse häiriintyisi lainkaan, jos joutuisit asumaan samassa huoneessa isäsi ja hänen uuden naisystävänsä kanssa?
Ja ohuet seinät jo pelastaa tilanteen, jos kyse on kuitenkin näköyhteyden päässä olemisesta. On se nyt ihan eri asia vaihtaa housuja metrin päässä vieraasta naisesta, jos välissä on seinä kuin jos sitä ei ole.
että "jos nukkuisin amassa huoneessa miesystäväni kanssa,jossa pojatkin nukkuisivat!!!!!
Eivät pitäneet omituisena tuota ajatusta.
Miesystävälläni on myös 14v poika,ikä hän ole koskaan ollut minun läsnäolostani kiusaantunut,vaikka aikas ahtaasti meidän suurperhe joutuukin elämään.
Mitä tulee omaan isääni,joka ollut yli 50v äitini kanssa naimisissa,en osaa kuvitella nukkuvan muunlaisen "naisystävän" kanssa yhdessä. ;)
Ja luulenpa etten mie siinäkään tilanteessa häkeltyisi!
Ymmärrsin ettei tuo "naisystävä"ees asu vakituisesti poikien isän kanssa,samassa asunnossa!?Vaan käy välillä...
Ohuet seinät ei kyllä ääntä eristä...ja voihan ne housut mennä vaihtaan vaikk vessan puolelle,jos häpeilee!Vai onko tuo isin uusi naisystävä nuori,ja kovinkin hemaiseva?
ja typerä vanha rouva, joka kihisee kiukusta, kun ent. ukko-kultasi kainalossa on nyt freesimpi pimu!
niin, että jos ajateltaisiin asia omalle kohdalleni niin olisin varmaan jo muuttanut isäni luo( jos ajatellaan että tyttönä asustelisin äitini luona jne.) jos joutuisin äitini ja siskoni kanssa asumaan pienessä yksiössä(20-30neliöisessä) kolmestaan, ja yhtäkkiä äidille tulisi uusi mies kuvioihin ja heti miten alkaisi nukkumaan siinä viereissä sängyssä niin kyllä alkaisi ahistamaan. ihan jo käytännön asiat vaikeutuisivat niin pienessä asunnossa "tuntemattoman" miehen takia.mm. juuri pukeutuminen/suihkussakäynti yms (juokseppa aina vessaan tekemään kaikki asiat jotta saat yksityisyyttä, tai pistä uusi nainen/mies sinne seisomaan siksi aikaa että saat vaatekaapista vaatteet puettua yllesi).Tuommoisessa tilanteessa pitäisi osata odottaa ja tehdä ne oikeat ratkaisut lasten takia, vaikka sitä perhettä halutaan nyt sitten leikkiä jo heti siellä pienessä yksiössä. toisena vaihtoehtona lähinnä tuli vain mieleen, että osaakohan edes mies elää lasten kanssa yksin koska heti on uusi nainen tuvassa pitämässä jöötiä yllä.. pitää vain toivoa, että suurempi asunto löytyisi pian ! tosin edelleen kyllä ihmettelen, että miksi sinä et ota lapsiasi siksi aikaa, että tilanne parantuisi huomattavasti? jos sinulla siellä kerta tilaakin on (?)