Jo pari viikkoo siitä kun viimeks oon näitä lukenu tai kirjottanu. Ei oo itellä konetta ja harvoin käytän muutenkin. Mutta turhaanpa tänne edes kirjottelen kun ei sinua kerran vois vähempää kiinnostaa. Maanantai aamuna viimeks sanoin sulle jotain mutta et vaivautunut edes vastaamaan, joten ajattelin että asia harvinaisen selvä! Kun et Enää halua puhua mulle edes yhtä ainutta sanaa, tuskinpa haluat mitään muutakaan. Muitten kanssa sulla kuitenkin tuntuu juttu luistavan. En jaksa hakata päätäni seinään. Jos et sinä puhu mulle, en minäkään puhu sulle. Se on niin yksinkertaista. Edellisen viikon maanantaina pääsin jo tavallaan juttelemaan sinun kanssa kun oli olevinaan hyvä tekosyy... Vaikka olitkin ihan ystävällisen tuntuinen niin oikeesti ajattelit varmaan että "elä sinä tuu siihen neuvomaan minä osaan kyllä". Ja jos sinuakin kiinnostais niin olisit sinä sen jälkeen vuorostasi yrittäny saada jotain jutun tynkää aikaiseksi jossain vaiheessa. Tiedät kyllä ettei minua tartte pelätä. Tai siis en minä ainakaan purematta niele. Sinä taas oot joskus niin vihamielisen näkönen minua kohtaan ettei oikein edes keksi mitään järkevää sanottavaa. Eikä ehkä kannatakaan. Tiedä vaikka turpiini saisin... no, leikki leikkinä. Kaikesta huolimatta hyvää jatkoa vaan sullekin. Koitan elää asian kanssa.
Sorry Anni!
Etpä arvaa kuka
0239
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.