Hyviä tositarinoita/elämänkertoja?

Sekä mielen että kropan sairauksista pitkällä aikajänteellä kertoo erinomaisen sujuvasti Kalle Päätalo. Lapsuus lähtee alulle kirjassa Huonemiehen poika ja muutama jatko-osa kiidättää lukijan halki nuoruusvaivojen, sodassa haavoittumisen, kuppasairaalan,jälleenrakennuksen aiheuttaman vitutuksen ja sekoamisen, keski-iän krempat, asbestoosin, sydänvaivat ja mieltä painavan yleisen katkeruuden. Siinä on kaiken aikaa matkassa surua, harmia, petosta, suuria tunteita ja tahallista sekä tahatonta komiikkaa. Rohkenen suositella.

Kristina Björklundin kirja RAKAS SINISILMÄ on kirja jonka nimeä ei millään meinannut muistua mieleen mutta tässä se nyt on. Juu. Rakas sinisilmä. Kertomus tyttären suhteesta sairastuneeseen äitiin, roolien vaihtumisesta jne. En ole lukenut kyseistä kirjaa mutta kun se ilmestyi seurasin kirjasta käytävää keskustelua ja minulle jäi mielikuva että tässä on jollain hyvällä tavalla riipaiseva kirja. Ei kuitenkaan ylittänyt lukukynnystäni. Jos kirja tulisi jossain kirpparilla vastaan ostaisin varmaan ja laittaisin lukemattomien pinoon, ehkä jonain talvi-iltana tulisi lueskeltua läpi.

Toinen kirja jonka nimeä jouduin vähän aikaa kaivamaan muistini lokeroista on Martti Kainulaisen tekemä Kaijan kirja. En ollut muistikuvastani ihan varma joten löin googlelle nimen Martti Kainulainen ja sieltähän se löytyi. Tämä kirja on ollut minulla joskus ja muistan sitä vähän selailleeni. Lukematta sekin jäi.
Kirja afasiaan sairastuneesta vaimosta.

Susan Sontag kirjoitti tyypillisen sontagmaisen eli vähän "kummallisen" kirjan sairaudesta vertauskuvana. Hyvää tekstiä jossain mielessä, pohdittavaksi, mutta menee varmaan ohi sen mitä olet hakemassa.
Rakas sinisilmä ja Kaijan kirja ainakin on sellaisia joita voin lukemattakin suositella ja kuuluvat kategoriaan.

Neil Hardwickin HULLUN LAILLA kertoo kait masennuksesta tai psyykkisestä oireilusta. Oliko siinä alkoholismiakin? En ole lukenut.
Toipumistarinoita alkoholismista on tietysti paljonkin.
Gunnar Mattsonin GUNNAR on yksi sellainen.

Muutama vuosi sitten ilmestyi kirja jossa isä tilitti suhdetta itsemurhan tehneen poikansa vaiheisiin ja vanhempien toipumisesta. En muista nimeä, taisi olla joku suomenruotsalainen kirjailija?

Muistan vielä Tellervo Koiviston muistelmateoksen jossa hän puhui omasta masennuksestaan ja siitä toipumisesta, masennus kyllä puhkesi aikuisiällä, kirjan ilmestyttyä lapsuudessa koettu kiusaaminen nousi taas otsikoihin.

Sitten rankkaa tekstiä. Saara Beckmanin kirja TIESIVÄTKÖ HE MITÄ TEKIVÄT. Ilmestyi tekijän kustantamana 1999 ja löytyy varmaan kirjastosta. Kertoo 1930-40-luvulla Suomessa vaikuttaneesta pienestä "kartanolaisten" uskonnollisesta lahkosta. Saarasta ja joistain muista alettiin kasvattaa lapsisaarnaajia. Kasvatukseen kuului henkinen ja fyysinen väkivalta olennaisesti. Kirja kertoo toipumisesta liikkeen jäljiltä.

- -

Vieläkö muistuu mieleen jotain? Käyn kurkistamassa omaa kirjahyllyä...

Eva Aminoff LAPSEN PARHAAKSI, viisi vuotta Ruotsin lapsivainojen uhrina. Kiistelty ja ehkä hivenen yksipuolisesti värittynyt kirja. Ei varsinainen sairauskuvaus.

Joni Eareckson: JONI.
Tätä suosittelen. Hieno kirja, omakohtaista tilitystä. Joni halvaantui kaulasta alaspäin 17-vuotiaana sukellettuaan laiturin nokalta kiveen. Kirja kertoo hänen kamppailusta oman tilanteen hyväksymiseen. Kirjasta on tehty myöskin elokuva.

Nancy Brunsonin POIKANI ELÄÄ ja Meg Woodsonin JOS KUOLEN KOLMIKYMMENVUOTIAANA kertovat lapsen sairastumisesta, omista ja lapsen kysymyksistä sairauden keskellä, sairauden etenemisestä. Kirjat on kirjoitettu hengellisestä näkökulmasta mutta näissä kirjoissa hengellisyys ei ole sairauden realiteettien pakenemista vaan rehellistä kyselyä asian todellisuuden edessä. Brunsonin kirjaa olen vähän selaillut ja Woodsonin kirja on tullut luettua, kahteenkin kertaan.

Virpi Miettisen SATAKIELET PÄHKINÄPUUSSA kuuluu tuohon alkoholismista toipumisen sarjaan.

Yksi jota suosittelen: DORIE, TYTTÖ JOTA KUKAAN EI RAKASTANUT. Kirjoittajan koko nimeä en muista, mutta etunimi on Dorie. Kertoo lapsena hyljeksityn ja rakkaudettomuuden tähden sisäisesti vammautuneen naisen tarinan kuinka Jumalan rakkaus eheytti ja paransi. En tiedä kiinnostaako sinua tämän tyyppinen, mutta luepa edes uteliaisuuttasi. Koskettava ja hyvin todenmakuinen kirja. Löytynee kirjastosta.

- -

Vielä voisin mainita muutaman minulla myynnissä olevan kirjan joissa pohjana on kristillinen arvomaailma, copy pastaan myyntilistaltani:

1 e
BAUMGARTNER, DIANE: MELISSA. Erään aivan pienen elämän tarina. Kirjaneliö 1983. 114. Kuv. S. K3. ”Melissa oli vaikeasti kehitysvammainen lapsi, jonka Diane Baumgartner ja hänen miehensä adoptoivat ottotyttärekseen. Läpi kertomuksen säilyy ajatus, että vammainenkin lapsi on oikeutettu saamaan osakseen rakkautta... Jokainen lapsi on arvokas, ja Jumalan siunaus voi välittyä ihmeellisellä tavalla juuri heikoimpien ja pienimpien kautta.” .

3 e
CRYING WIND: ITKEVÄ TUULI. Ristin Voitto 1980. 200. S. Kp. K3. ”Kun intiaanityttö Itkevä Tuuli joutuu isoäitinsä kuoleman jälkeen työnhakuun suurkaupunkiin, hän tuntee itsensä niin yksinäiseksi ja onnettomaksi, että hän yrittää itsemurhaa. Tutustuttuaan ymmärtäväiseen pappiin ja tämän ystävälliseen vaimoon hän oppii kuitenkin vähitellen hyväksymään itsensä ja tulee tuntemaan rakkauden Jumalan, joka karkottaa häneltä pelon. Yksinkertaisesti ja herkästi kirjoitettu tosikertomus valottaa intiaanikulttuuria ja osoittaa, millaisia muureja intiaanin on murrettava, kun hän ottaa vastaan Kristuksen. Kirja ei ole vain yhden tytön tarina vaan tutustuttaa lukijansa myös muihin intiaaneihin, jotka ovat kokeneet, ettei Jumalan rakkaus tunne kulttuurieroja.”

2,5 e
HOEVEN, JAN van der: KAIKKI RAKASTAVAT AATIA. Suomen kirkon lähetysseura 1967. 2p. 116. S. Kp. K3. ”Tekijä on hollantilainen lakimies, jonka perheeseen syntyi vajaamielinen lapsi... He eivät saaneet kokea lapsensa parantumista, mutta vapautuivat ahdistuksestaan oppiessaan hyväksymään lapsensa Jumalan lahjana.”

2,5 e
HOEVEN, JAN van der: AAT JA ME. Sisälähetysseura 1968. 162. S. Kp. K3. Aatin vaiheet 18-vuotiaaksi asti.

2,5 e
HOEVEN, JAN van der: NÄKEMIIN ENKELI. Kirjaneliö 1971. 94. S. Kp. K3. ”Aat, mongoloidi josta tässä kirjassa kerrotaan, on täyttänyt 24 vuotta... Eroaminen on väistämätön. Aatin on lähdettävä vanhempiensa kodista voidakseen toisessa ympäristössä olla vielä enemmän oma itsensä.”

2 e
KARILUOTO ASKO: NÄIN IHMEPARANTUMISIA JA PETTYMYKSIÄ. Kirjapaja 1979. 73. S. K3. ”Olen seurannut karismaattista toimintaa ilmiöineen sekä Amerikassa että Suomessa ja olen sydämestäni iloinnut siitä. Haluan itse olla mukana Jumalan virrassa... mutta virrassa on aina muutakin kuin vettä... Monista asioista ihmeherätyksessä iloitsen, mutta eräät ilmiöt ovat painaneet mieltäni jo vuosien ajan ja tehneet minut alakuloiseksi.”

2 e
KLINGVALL LENA MARIA: LENA MARIA – JALANJÄLKIÄ. Päivä 1998. 110. Kuv. S. K3. ”Ruotsalainen Lena Maria syntyi ilman käsiä. Hänellä on yksi terve raaja, oikea jalka, jolla hän kirjoittaa, ajaa autoa, soittaa sähköurkuja, ompelee, syö ja pitää miestään kädestä. Lena Maria on elävä kannanotto sikiödiagnostiikkaan ja aborttikeskusteluun. Kirjassaan hän kertoo mukaansatempaavasti omasta elämästään ja uskostaan Jumalaan.”

1 e
KUHLMAN KATHRYN: PARANIN REUMASTA. Ristin Voitto 1977. 64. N. K3. ”Sydämeenkäyvä kertomus kanadalaisesta teinitytöstä, joka sairasti pahanlaatuista nivelreumaa...”

0,50 e
SÄTEIDEN SANOMAA. Ensio Surma-ahon kirjeenvaihtoa mm. kohtalotovereiden ja heidän omaistensa, lääkäreiden sekä teologien kanssa päiväkirjan ”Elämä säteiden varassa” ilmestyttyä. Kauppiaitten kustannus 1965. 126. S. K3. Ensio Surma-ahon edellinen kirja sisälsi sairastuneen nuoren teologin päiväkirjamerkintöjä.

Näistä edellisistä suosittelen erityisesti Lena Maria Klingvallin kirjaa. Löytynee luultavasti kirjastosta.

- -

VINKKINÄ.
Jos joitain haluamiasi kirjoja ei löydy kirjastosta tai muuten haluat ostaa omaksi tässä muutama linkki joiden kautta voit etsiä kirjoja antikvariaattien myyntivalikoimista:

http://www.antikka.net/
Laaja, sisältää yli 40 antikvariaattia.

http://www.menec.fi/
Hyvä verkkoantikvariaatti.

http://www.oldbook.net/
Laadukas helsinkiläinen antikvariaatti.

http://www.pokstaavi.fi/
Keskittynyt uskonnollisten kirjojen myyntiin, mutta myy myös muita.

http://www.antikvariaatti.net/
Useita eri antikvariaatteja, myös yksittäisiä myyjiä.

http://www.kvariaatti.net/

http://www.antikvariat.net/
Suuri pohjoismainen, mukana yli 90 antikvariaattia Tanskasta, Norjasta, Suomesta ja Ruotsista, pääosin ruotsalaisia antikvariaatteja, myynnissä tämän kautta yli miljoona kohdetta.

Oletko lukenut Neil Hardwickin Hullun lailla? Kannattaa lukea, ymmärrys lisääntyy paljon. Ja sehän lienee lukemisen tarkoitus...

Oliver Sacks MIES JOKA LUULI VAIMOAAN HATUKSI.

Sitten vielä pari:

BROWN CHRISTY: VASEN JALKANI. Otava 1973. 176 sivua.
Romaani on Christy Brownin muistelmateos. Kuvaus vaikeasti aivovammaisen, puhekyvyttömän ramman kehityksestä luovasti itseään ilmaisevaksi ihmiseksi, josta lopulta tuli menestyskirjailija.
Keväällä kun vertailin netin kautta kirjoja myyvien antikvariaattien hintoja tätä löytyi kolme ilman kansipapereita olevaa kappaletta hintoihin:
5, 5, 5.

Christy BROWN singahti tuntemattomuudesta kuuluisuuteen kirjallisesti taiturimaisella romaanilla "Jonnekin päivästä pois". Saarikosken suomennos 1970.
Romaani on monivivahteinen, herkullinen kuvaus Dublinin köyhistä slummikortteleista ja niiden kirjavasta elämästä. Sensaatiomaiseksi asian teki Christy Brownin henkilöhistoria: syntymästään saakka vaikeasti aivovaurioinen, puhekyvytön rampa, joka kirjoitti romaanin vasemman jalan pikkuvarpaalla, ainoalla jäsenellä jota pystyi hallitsemaan.
"Vasen jalkani" on irlantilaisen Christy Brownin muistelmateos, jossa Christy Brownin ohella keskushenkilönä on äiti, joka ei suostu uskomaan että Christy - yksi hänen 22 lapsestaan - olisi vain tunnoton, järjetön möhkäle. Äidin peräänantamattoman asenteen ja monen vuoden hellittämättömän työn tuloksena Christy eräänä päivänä kirjoittaa elämänsä ensimmäisen kirjaimen.
Myös tämän teoksen on suomentanut Pentti Saarikoski.

MATTSSON GUNNAR: PRINSESSA.
Wsoy 1965. 196 sivua.
Kirja ilmestyi 1965 ja siitä tuli heti menestysteos josta otettiin useita painoksia. Jo vuonna 1966 ilmestyi teoksen yhdeksäs painos.
Löytyi nettiantikvariaateista hintahaitarilla: 2, 3, 3, 4, 4, 5, 5.

Prinsessan kanssa samanaikaisesti voisi lukea Mattssonin myöhempää tilitystä kirjasta Gunnar.

Torey Hayden:Tiikerin lapsi
Torey Hayden: Nukkelapsi
Dave Pelzer:Pimeän poika
Armas Gerdt:Petrin matka Myyrmanniin
Doris Lund:Eric

Kaikki mainitsemani kirjat olen itse lukenut ja suosittelen lämpimästi.

"Juokse, poika, juokse" (Run Boy Run), en muista kirjailijaa mut se oli joku entinen jenginuori joka tuli uskoon. Kirjan lopussa. Hyvä tarina vaikkei ite tuliskaan uskoon. :D