..jonnekkin..Hän sairastui rintasyöpään v.2001.Sai sytostaatti hoidot,ym.Toinen rinta poistettiin.Ystäväni kommentti;"Toinen maitorauhanen meni,minä elän." Tapasimme tiistaina 30.10.kaikki piti olla hyvin.Tiistaina 07.11. hänen siskonsa soitti minulle ja kertoi"..taitaa olla lähtö lähellä.."Se riivatun syöpä oli levinnyt maksaan ja munuaisiin.Kävin hänen luonaan keskiviikkona,pelkkää luuta ja nahkaa koko ihminen.Torstaina klo:19.50 hän poistui..Että jos jotain jumalia on;haistakaa pitkä ***ka.Ensin annetaan ihmiselle muka toivoa,sitten vedetään matto alta. Taitaa tulla taas uneton yö..
Ystäväni lähti..
NicciOn
7677
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
ei siittä jumalaa voi syyttää
Jos on olemassa.
Uhoaa, että antakaa anteeksi niinkuin minäkin teille annan. Ja sitten sanoo kostavansa kolmanteen ja neljänteen polveen meidän syntimme. Sekö on anteeksiantoa.
Älä sekoita asioita. Jumalan anteeksianto tulee selvimmin esille Uudessa Testamentissa, Vanha Testamentti puhuu kostosta.
Ei Jumalaa voi syyttää, on parempi olla kommentoimatta Jumalan Sanaa, jos sitä ei edes lue eikä tunne. Alkujae "Minä kostan isien pahat teot kolmanteen ja neljänteen polveen..jatkuu näin..."mutta teen laupeuden tuhansille, jotka pitävät minun liittoni." Siksi kysyn oletko sinä liitossa Jumalan kanssa?
Tämä jakeen loppuosa on jopa tärkeämpi, käännät asian päinvastaiseksi.
Jakeita ei voi ottaa sieltä täältä ja irrottaa omien ajatustensa tueksi. Jumalan olemassaoloa ei tee tyhjäksi meidän epäuskommekaan.
Jumala sanoi: "Minä olen", hän on itse tehnyt luomistyönsä, ihminen lankesi ja sen seurauksena tuli synti ja kuolema maailmaan.
Jumalan suuria aivoituksia ei ihminen aina ymmärrä, me näemme täällä, että näinhän Jumala on sanonut ja hänen suunnitelmansa toteutuu jokaisen kohdalla, halusimmepa tai emme.
Jumala on RAKKAUS ! Jokainen me täältä lähdemme tavalla tai toisella, ennemmin tai myöhemmin, ikuisuutta ei ole maan päällä. Kuoleman kautta menemme uuteen ulottuvuuteen, se on vääjäämättä elämän maanpäällä päättävä totuus.
ystäväni 15-vuotias poika kuoli. Mitähän pahaa hänkin oli tehnyt?
Niinhän se menee.
Hyvän ystävän,läheisen poismeno tapahtuu 'aina' liian aikaisin ja siksi viha on yksi suuria tunteita joita sen vuoksi kokee.
Kuitenkin, ajan edetessä, viha 'epäoikeudenmukaista' kuolemaa kohtaan laantuu ja hyvät muistot tulevat rikastuttamaan omaa elämää, antaen kiitollisuutta siitä, että on saanut tuntea poismenneen, ja jonka kanssa koki yhteisiä hetkiä tai pidemmän yhteisen matkan.
Myöhemmin ajan kullatessa muistoja, kaikki pienet ja vähän 'suurenmatkin' epämiellyttävätkin seikat saavat anteeksiannon ja jopa'antavat' hymyllä maustetun haikean muiston mieleen, joka aina on enempi hyvää mieltä antavaa tunnetta, kuin katkeruutta ja pahaa ylläpitävää.
En ole ns. uskovainen,jos en ateistikaan, mutta kuvittelen, että joskus on vielä jollain tapaa on aika tavata myös poismenneet ja palauttaa kaikki eletyt yhteiset hetket mieleen, tehdä se vihonviimeinen sovinto, jonka jälkeen yhteinen elämänkirja suljetaan lopullisesti ja voimme nukkua rauhassa.
Ps.Olen vajaa kaksi vuotta sitten kokenut vastaavan poismenon, mutta ko. persoona elää lähes päivittäin mukana ajatuksissa.
Vaikka muistot aiheuttavat haikeutta, kaipuuta vieläkin, niin silti nykyisin mielessä on vain pelkkkiä hyviä ja rikastuttavia tuntemuksia yhteisistä vuosista.
Ne antavat kontrastin omalle elämälle, että osaa arvostaa ja yrittää olla 'tuhlaamatta' sitä itsesääliin tai muuhun elämää latistavaan ja laatua huonontavaan tapaan elää.
Toivottavasti tämä kirjoitus tuli oikein ymmärretyksi ja antaa voimia odottaa tulevaa.
Vielä; osanottoni sinulle ja kaikille muille henkilöille, joita tämä kertomasi poismeno koskettaa.
Kuolema tuli siitä synnistä paratiisissa, että ei oikein voi jumaliakaan syyttää ... vai voiko?
Ikävä on poismenneitä. Voi toivoa vielä tapaavansa iankaikkisessa ilossa... mutta siinä tapauksessa ei pidä kirota jumalia ...
samoin. :(
Otan osaa suruusi.