Vähän alkeista kysyisin: Mikä veneen pohjamuodosta tekee plaanaavan?
Plaanaava runko
uppotukki
81670
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Plaanaava runko on pääpiirteittään sellainen, jossa on tasainen pohja ja tasaperä.
Näillä ominaisuuksilla pohja toimii kantosiipenä, joka saa veneen nousemaan veden pintaan.
Pohjan v muodolla ja muilla rakenteisilla hienosäädöillä, saadaan sitten lisää ajo ominaisuukia.
Se nousee keula-aaltonsa päälle peräosallaan.
Pohja ei yleensä ole tasainen! Tämä on tasapohja.
http://www.killsometime.com/Pictures/images/RedNeck9.jpg
Se on loiva V-pohja.
Se ei ole kantosiipi! se pohja toimii kantotasona.
Yleensä peräpeili on nk. tasaperä, mutta se voi olla myös pyöreä kuten flying albatros tai marsund.
flying albatros ja marsund ovat ns.puoliliukuvia eli puoliplaanareita
Harvassa veneessähän on tietysti täysin tasainen pohja, mutta kuitenkin pohjan täytyy olla melko tasainen ja pohjan peräosassa täytyy olla reilusti kantopintaa, elikkä tasaperä.
Kantosiipi ja kantotasolla ei ole oikeastaan mitään eroa, koska ne aiheuttavat kumpikin veneelle nosteen samalla tavalla. Toisin kuin esimerkiksi lentokoneen siipi, jossa siiven yläpuolelle syntyvä alipaine pitää koneen ilmassa.
> koska ne aiheuttavat kumpikin veneelle nosteen samalla tavalla.
Osaatko kertoa tyhmälle mikä sen nosteen aiheuttaa [plaanavassa rungossa ja/tai kantosiivessä]?
sivuille kiinitetyt ilmapallot
Minkä tahansa kappaleen nostovoima, lasketaan integroimalla paine kappaleen pintojen yli. Paine vaikuttaa aina kohtisuoraan pintaa vastaan (ja kitka pinnan suuntaisesti).
Lentokoneen siivessä on alipaine yläpuolella ja ylipaine alapuolella. Nostovoima aiheutuu siis molemmista.
Veneen tapauksessa nostovoima tulee uppoumanopeuksilla veden hydrostaattisesta paineesta. Ilmassa olevaa osaa ei tarvitse huomioida, koska ilmanpaine on lähes vakio ja ajatellaan nollaksi, koska vedessä olevat paineet suhteutetaan ilmapaineeseen (eli puhutaan ylipaineesta). Tämähän lasketaan kaavalla rho*g*h eli vaikkapa 20 cm syvällä ylipaine on n. 2000 Pa. Jos vene olisi laatikko, tarvittaisiin 2000 kg veneen pitämiseen 20 cm syvyisenä pinta-alaa n. 10 m2 eli vaikkapa 5 m pitkä ja 2 m leveä.
Kun vene liikkuu alkaa myös dynaaminen paine vaikuttaa. Dynaaminen paine on (yleensä) enintään patopaineen suuruinen. Patopaine taas lasketaan kaavalla 0,5 * rho * V^2 eli 20 kn (10 m/s) vauhissa se on jo 50000 Pa eli 25-kertainen hydrostaattiseen paineeseen nähden. Tämähän on se paine, jonka paineeseen perustuva nopeusmittari näkee, kun se "vetää mukanaan" veden eli kiihdyttää sen veneen nopeuteen.
Pohja sen sijaan ei ole kohtisuorassa kulkusuuntaan nähden vaan vaikkapa 5 asteen kulmassa. Tällöin voidaan karkeasti arvioida, että pohja "näkee" patopaineesta sin(5) verran eli tuo 50000 Pa onkin vain reilut 4000 Pa. Se on kuitenkin jo 2-kertainen hydrostaattiseen paineeseen verrattuna, joten tuo laatikkovene voisi olla jo puoliksi ilmassa eli vedessä olisi vain takaosan 5 m2 (2,5 m * 2 m).
Kun vauhtia kasvatetaan 40 kn lukemaan, kasvaa patopaine jo 200000 Pa lukemaan. Nyt riittää tuohon 2000 kg voimaan huomattavasti pienempi pinta-ala ja/tai (yleensä ja) pienempi kohtauskulma (keula alempana). Vaikkapa 2 asteen kulmalla riittää jo alle 3 m2 pinta-ala (laatikolla 1,5 m * 2 m).