Mortonki,
Olisiko kellään tietoa tai mielipidettä seuraavaan pulmaan.
Veneessäni on osatakila ja siihen rullafokka ja vaihtoehtoisesti genua. Onko tarpeellista hommata erillinen myrskyfokka ja miten se asennetaan.
Nykyisessä systeemissä on harusprofiili, johon purje asennetaan.
Olisiko kellään tietoa tai mielipidettä seuraavaan pulmaan.
Veneessäni on osatakila ja siihen rullafokka ja vaihtoehtoisesti genua. Onko tarpeellista hommata erillinen myrskyfokka ja miten se asennetaan.
Nykyisessä systeemissä on harusprofiili, johon purje asennetaan.
Vastaukset 45
Vanhimmat
Myrskyfokan tarpeellisuus riippuu paljon veneen käyttöolosuhteista. Rannikkopurjehduksilla riittää varmaan rullapurjeet. Vaativammissa olosuhteissa on purjeen vaihto keulassa hankala operaatio.
Paras ratkaisu myrskypurjeelle lienee erillinen keulaharus,jossa myrskypurje voi olla jo valmiina. Harus voi olla normaalioloissa mastolla ja lukitaan tarvittaessa pikalukolla keulakannen helaan.
mastolla harus tuulessa hakkaa mastoa ja tekee siihen ikäviä jälkiä. Itselläni oli näin enkä keksinyt muuta ratkaisua kun ottaa harus pois.
Miksi rullafokka ei kävisi myrskyfokasta? Senhän saat reivattua niin pieneksi kolmioksi kuin haluat, eikä tarvitse mennä kannelle keikkumaan?
Tulipa kokeiltua kerran. Tuuli yltyi navakasta kovaksi ja lievään sivuvastaiseen sitten ajettiin nenäliinan kokoiseksi rullatulla 120 % rullagenoalla. Purje oli pari vuotta vanha, kuuluisan kansainvälisen neulomon valmistetta ja silmämääräisesti virheetön. Yksi vähän kovempi puuska repäisi takaliikin sauman auki skuuttikulman tuntumasta.
M-fokka on mielestäni ehdoton sitten kun keli äityy tosi rajuksi. Kokeilkaa joskus.
muistuttaa enemmän säkkiä kuin purjetta! Ei vedä muttaa kallistaa!
Juupeli, sen verran olen jo aiheeseen tutustunut, että erillinen myrskyfokka on tarpeellinen kovassa kelissä. Nyt pitäisi vain keksiä keino sen asentamiseksi. Rullapurje täytyy jättää kuitenkin paikoilleen ja m-fokka asentaa jotenkin muuten, kuin nykyiseen keula harukseen?
Itselläni on rulla ja sen lisäksi myrskyfokka
lentävällä liikillä (vaijerivahvistus). Silloin toista
harusta ei tarvita.
Jos käyttää lentävää etuliikkiä, pitää jostain varmistaa, että kestääkö riki (lähinnä fallisysteemi) riittävän tiukkaamisen. Voipi tulla vinssinkin rajat vastaan.
Muuten hyvä ratkaisu.
On olemassa eräänlaisia "hihoja", johon myrskyfokka kiinnitetään ja hiha vedetään rullatun genuan päälle. Katso esim.
http://www.sock-jib.com/contenidoE.htm
Tuo vaatinee, että genua on rullattu hyvin ja että se myös pysyy rullalla ainakin sen aikaa, että myrskyfokka saadaan vedettyä ylös.
Jos raha polttelee taskuissa niin voihan niitä purjeita ostaa paatin täyteen, mutta itse en rahojani haaskaisi myrskyfokkaan.
Sellainen tuli käytettynä ostetun veneen mukana ja kerran on ollut käytössä neljän vuoden aikana vaikka merellä ollaan aina kun työnantaja vain päästää. Silloinkin olisi kyllä voinut pysyä satamassa ja odottaa parempaa keliä.
Hintaa kuitenkin useita tuhansia mummorahassa ja käyttö minimaalista. Tosin eihän se pahasti kulukaan kannen alla purjepussissa.
Jos se punainen väri ei ole pääasia niin myrskärin voi teettää myös käytetystä purjeesta. Purjeen koko on siinä määrin pienempi, ettei rasitus kankaalle ole isomman luokkaa, vaikka toki ihan rispaantuneimmat vanhukset eivät kelpaa.
Itse teetin "kovan tuulen purjeen" parilla satasella vanhasta melkolailla repeytyneestä fokasta. Oma vene on niin pieni, että varsinaisesta myrskystä on parempi pysyä poissa mutta kovalla tuulella tommonen on jotain vallan muuta kun rullapurjeet tai säädetty varsinainen fokka. Kovaa ja tasaista kyytiä pieneen kustannukseen nähden.
Kerroit kovan tuulen fokasta, jonka teetit vanhasta ja rikkinäisestä purjeesta. Sitä ei oikeastaan pitäisi nimittää myrskyfokaksi. Oikeassa myrskyssä kysymys on hengissä selviämisestä. Myrskyfokan pitää kestää rajut jiipit ja kannen yli vyöryvät vesimassat. Sen pitää myös olla riittävän pieni. Myrskyfokan oranssinen väri on tietenkin turvallisuustekijä. Se auttaa veneesi näkymistä. Tällainen "oikea" myrskyfokka on tarpeellinen, jos purjehdusreviiri laajenee saaristoa ja rannikoita kauemmaksi. Pitkille reissuille olisi viisainta hankkia erillinen irroitettava staagi myrskyfokalle. Sen voi säilyttää vaikkapa siten, että staagin alapää pidetään vantin rustiin pingotettuna. Silloin staagi ei hakkaa mastoa.
Joku kyseli rullapurjeen ympärille kiinnitettävästä myrskyfokasta. Niistä on näkynyt mainoksia englantilaisissa purjehduslehdissä. Ehkä idea sopii lyhytaikaiseen käyttöön. Voisin kuvitella, että muutaman vrk:n yhtämittaisessa käytössä (myrskyyn joutuminen ison meren ylityksen aikana) ehtii tulla hankausvaurioita rullagenuaan. Rannikkokäyttöön systeemi saattaa hyvinkin sopia.
Totta hemmetissä käyttö on minimaalista. Isojen merien ylityksillä myrskyfokka voi yhtä hyvin olla käyttöpurje, mutta täällä rannikko-oloissa se on turvavaruste. Käyttöä pitää siis verrata siihen, kuinka usein pelastusliivejä on tarvinnut, kun on pudonnut veneestä. Tai siihen, kuinka monta kertaa on pilssipumpulla estänyt venettä uppoamasta. Varsinaisten hätävarusteiden käyttötunteja en viitsi edes mainita.
Kalliilta myrskyfokan saa näyttämään vain esittämällä hinnan mummoissa. Vielä vakuuttavampaa olisi kertoa se vanhoissa Italian liiroissa. Tilaakaan pieni purje ei paljoa vie, mutta pääsee sillä sunnuntaina kotiin ja maanantaiksi töihin, kun keli viikonloppuna menee ennustettua pahemmaksi.
Kovan tuulen fokka ei ole myrskyfokka joten termit on siististi omissa lokeroissaan. Silti vanhasta purjeesta voi olla mahdollista kehittää myrskäri kuten viestissäni esitin ja arvioinnin tekee tietty purjemaakari eikä levyraati täällä foorumilla. Kyseessä on kuitenkin tekijät kuten missä seilataan ja minkä kokoisella veneellä ja mikä on "myrsky". Valtamerillä ihan eri juttu kun järvillä tai saaristossa mutta kyllä nämä seikat tulevat ammattineulojan kanssa asioidessa esiin tai jossain mättää.
Kovan tuulen fokka on tietty vaan kovaa tuulta varten eli reivatun ison kokoon tasapainotettu fokka.
Suomessa myrskyn rajaksi on määritelty 21 m/s 10 minuutin keskituulen nopeutena.
http://www.fmi.fi/saa/tilastot_21.html#1
"Myrsky" voi tietysti olla mitä tahansa, mutta myrskypurjeet (myrskyfokka ja trysail) on mitoitettava myrskyn eikä "myrskyn" varalle.
Valtamerillä myrskyn rajana pidetään 25 m/s keskituulen nopeutta.
"Silti vanhasta purjeesta voi olla mahdollista kehittää myrskäri kuten viestissäni esitin ja arvioinnin tekee tietty purjemaakari eikä levyraati täällä foorumilla."
Plastimon oranssin myrskyfokan saa alle kolmella sadalla verkkokaupasta, joten en tiedä, että kannattaako myrskypurjetta alkaa väsäämään vanhasta purjeesta, jonka kangas ei sellaiseen tarkoitukseen ole tehty.
pieni myrskyfokka on helppo käyttää ja huoleton vaikka ei vielä myrskylukemissa oltaisikaan. on tullut käytettyä kovissa tuulissa.
Näinpä.
Pääasia, ettei myrskärit nyt mitään tonneja kuitenkaan maksa.
Pari näkökohtaa kannattaa huomioida ennenkuin panee rahaa vanhan keulapurjeen modifiointiin myrskypurjeeksi_
1. normaalit fokat on tehty heikommasta materiaalista kuin oikeat myrskypurjeet
2. valmis myrskyfokka ei ole kovin kallis, joten rahallinenkaan säästö tuskin puoltaa vanhan ja ohuehkon purjekankaan muokkaamista myrskypurjeeksi
Laitan tähän englantilaisen Marinestore-verkkokaupan linkin myrskyfokasta. Alle 38-jalkaiseen veneeseen tarkoitettu myrskyfokka on pinta-alaltaan 5 m2 ja on valmistettu 380 g/m2 punaoranssisesta dacronista.http://marinestore.co.uk/storm-sails.html
Hinta (veroineen): 215 englannin puntaa
http://marinestore.co.uk/storm-sails.html
PS. Nyrkkisääntö myrskyfokan koosta on, että sen ei pidä olla suurempi kuin 5% keulakolmion pinta-alasta.
linjoilla. Saaristomerelläkin voi joskus tuulla 13-18 m/s, silloin on melko turvallista liikkua reivatulla isolla ja myrskyfokalla.
Peräisin jostain Suomen aidon kaksikielisyyden toteavasta laskentakaavasta - 5% ei ole 50%!
Veikkaan että tarkoitit että ei saa olla yli 50% keulakolmiosta?
Nousukulma ei tietysti ole yhtä hyvä kuin veneen omalla fokalla, mutta tosiaan yli 13m/s luovilla tuo on käyttökelpoinen ja säästää veneen normaalipurjeita!
Omani tilasin postimyynnistä svb.de:stä - hinta jotain 350 € - eli ei tosiaan kannata mistään käytetystä purjeesta ruveta teettämään.
Luepa tämän linkin artikkeli myrskypurjeista:
http://userpages.monmouth.com/~nsnj/whenrough.htm
ORC:n määräykset myrskyfokan maksimikoosta löydät myös täältä:
" a storm jib of area not greater than 5% height of the foretriangle squared, with luff maximum length 65% height of the foretriangle;"
http://offshore.ussailing.org/Assets/Offshore/SAS/2010+US+Cat+1+Mo.htm
Tietenkään retkiveneessä, joita käytetään saaristossa tai Itämerellä, ei tarvitse noudattaa mitään ORC:n turvamääräyksiä. Ehkä ORC:n turvamääräyksissä on silti hyvää osviittaa myrskypurjeiden koosta. Omaan veneeseen voit luonnollisesti teettää ison "myrskyfokan", jonka pinta-ala on puolet keulakolmion pinta-alasta. Tosipaikan tullen on pelkästään eduksi, että myrskyfokka on riittävän pieni (esim. 5 m2 alle 38-jalkaiseen veneeseen) ja riittävän tukevasta materiaalista valmistettu.
Omassa 12 tn painoisessa veneessäni 130% rullagenua on 40 m2, myrskyfokka 5 m2 ja kovan tuulen fokka n. 11 m2.
" a storm jib of area not greater than 5% height of the foretriangle squared, with luff maximum length 65% height of the foretriangle; "
Tuon ehdon täyttävä myrskäri voi hyvin olla kooltaan kolmannes keulakolmion alasta tai enemmänkin. Ihan keulakolmion sivusuhteesta riippuen, ja 3...4 välillä on ihan tavallinen.
Esim jos keulakolmion korkeus on 10m niin max myrskärin ala 5 m^2 ja keulakolmio voi hyvin olla 15m^2 tai vähemmän. Eli J-mitta 3m tai vähemmän, jolloin sivusuhde olisi 10/3 = 3.33, tai enemmän mikä on ihan tavallista.
Esim jos J-mitta olisikin 2.5m, niin keulakolmion ala olisi 12.5 m^2, ja 5m^2 myrskäri olisi siitä jo 40%.
5% keulakolmion alasta on erittäin pieni myrskäriksi !!!
Onko tietoa suomalaisista tai ulkomaisista purjeneulomoista, jotka myyvät rullagenuan päälle pujotettavaa sukkaa, johon myrskyfokan saa kiinnitettyä. Esim. ATN:n Gale Sailissa tulee se itse myrskypurje mukana, joka löytyy siis jo ennestään.
Arun Sails (UK) näkyy myyvän pelkkää "hihaa": http://shop.sailmakers.com/shop/view_product.html?prod=50
Mutta kyllähän se erillinen (sisempi) keulaharus olisi se paras ratkaisu, muut ovat kompromissejä.
tai babystay olisi paras ratkaisu siksikin, etta se tulisi lahemmas mastoa. Mutta siita tulee lisaa tavaraa, staagi, falli, jaluspisteet, ehka barduunat. Rullagenoan paalle tuleva hiha pelaa hyvin, eika siita kulumisesta kannata huolestua. Ei myrskypurjetta viikkokaupalla pideta isoillakaan vesilla. Genoan pieneksirullaamisesta on syntynyt hankaluuksia. Muutamissa tapauksissa rullalaitteen koysi on katkennut ja silloin genoa on sitten kokonaan ulkona. Onko myrskyfokka tarpeen nykyisilla saaennusteilla Itamerella? Enemmankin kyselisin lapilattaison kolmatta reivia, ns pohjareivia. Yhden koyden reivit kun tayttavat puomin jo kahdella reivilla. Vakiona ei kovin monessa ole kolmea reivia.
Kaikki suomalaisetkin neulomot osaavat tehda genoan paalle tulevan myrskyfokan ja purjemaakareilta kannattaa kysella muutenkin. Niilla on asiantuntemusta vahintaan yhta paljon kuin nailla sivuilla.
Ja kannattaa muistaa, etta halvalla ei yleensa saa hyvaa.
Sellainen on aina ollut mukana, vaan ei todella tarvittu kertaakaan. Tuulet 18-28 m/s (todellista, kisoissa naapuriveneen varmistamaa), meno etenee hienosti pohjareivatulla isolla ja IV genoalla (pikkufokalla.) Kun tuuli on näissä lukemissa niin fiksut (joihin en kuulu,) pysyvät järkevästi ankkurissaan. Ensimmäinen varuste, joka pettää kovassa kelissä on kuitenkin joku osa veneen ohjausmekanismista. Purjeisiin liittyvät asiat liittyvät perämiehen osaamiseen, ja todella kovassa kelissä jaksaminen loppuu alle neljässä tunnissa vaikka thriatlonin treenanneelta kaverilta. Silloin, (jos ohjaaminen on kunnossa) ruvetaan valitsemaan suotuisaa suuntaa myrskypurjeilla. Ensimmäisenä veneessäsi pettää aina ihminen, joko veneen huolenpidossa tai käsittelyssä. Vian huomaa jos kisassa ollessa tehdään broachi spinnulla kun mittari näyttää tuulta 25 m/s ja miehistö hihittää. On koettu.
myrskyfokalla voi ottaa iisisti, ei tuu broacheja eikä vahinkojiippejä
myrskyfokka on ihan toimiva ja tosi pieni. Jos babystaagin saat siirrettyä jonnekin eteenpäin saat kutteristaagin. Kunnollinen luja kiinnityspiste (mulla spinnupuomin alasvetäjän rissa) ja siitä tulee pahan kelin setti. Ja mieluummin kun ison kolmosreivillä kuin tryseilillä. Jos isosi hajoo sieltä yläkulmasta, milläs kryssit sitten..
:-)
Ostin juuri myrskypurjeesta tehdyn laukun! Kestävä on.
Mitäs jos laskee purjeet alas ja ajaa moottorilla
myrskyfokka pitää veneen vakaana ja myös kuljettaa, eikä tarvi moottoria
Moottorilla jyskättäessäsaa vähintään sen moottorin rikki puhumattakaan veneen muista osista. Kannattaa lukea virallinen tutkimus Fastnet 1979 vahingoista, veneet ovat kehittyneet hämmästyttävän vähän sen jälkeen.
Mielenkiintoista, voisitko kertoa lisää miten mekanismista mikä saa moottorin hajoamaan myrskyssä. Minulla on n. 200h ajettu Yanmar 21hv moottori ja veikkaat ettei se kestäisi myrskyä
No jos ei mukavuudesta tai turvallisuudesta ole väliä, niin voihan sen noinkin tehdä. Paljon paremmin menee jo pitämällä ainakin myrskyfokka tai pohjaan reivattu iso ylhäällä moottorin apuna, jos se moottori jostain syystä antaa turvallisuuden tunnetta.
Oletkohan ajellut uudella 21 hv koneellasi avomerellä oikeassa myrskyssä? Ellet ole, voin kertoa veneen vauhdin olevan tosi pieni. Hyvä, jos vasta-aallokossa ja -tuulessa pääset eteenpäin ollenkaan. Ainakin omalla veneelläni koneteho (30 hv, uppouma 8tn) ei kertakaikkiaan riittänyt, kun myrsky vielä aiheutti vastavirtaa suojasataman aallonmurtajan edustalla. Piti nostaa myrskyfokka uudelleen, että päästiin aallonmurtajan aukosta sisään.
Kone voi tietysti olla yksi vaihtoehto, mutta se tuskin on myrskypurjeiden korvike kaikissa tilanteissa. Jos myrskyssä joutuu kamppailemaan pitempään, vaikkapa useita vuorokausia, tärkeä kysymys on polttoaineen riittävyys. Jerrykannuista ei ole paljon apua, koska tankkia ei pysty täyttämään isossa aallokossa. Tankki olisi syytä pitää täytenä ennenkuin sen täyttäminen tulee mahdottomaksi.
Toinen käytännön kokemus korkeassa aallokossa koneella ajaessa (sillä kerralla tuuli oli rauhoittunut, mutta meri oli korkea) oli se, että polttoainetankin pohjalle kertynyt moska tukki suodattimen ja kone pudotti kierrokset ja pysähtyi lopulta. Suodattimien vaihdon jälkeen kone taas käynnistyi. Opetus oli se, että polttoainetankin pohjaventtiilistä kannattaa laskea sakat pois keväthuollon yhteydessä.
Olen purjehtinut toistaiseksi vain pelkästään isolla ja rullagenoalla.
Nyt kun tarkoitus uskaltautua Ruotsia kauemmaksi on toisen keulapurjeen hankinta hyvin lähellä ja mietein että kannattaisikohan mun nyt hankkia sitten myrskyfokka siihen tarkoitukseen?
Voisin tehdä myrskyfokalle oman haruksensa joka normaalisti lepää mastolla ja tarpeen vaatiessa saa helposti laitettua paikalleen kovassakin merenkäynnissä. Sitten aloin miettimään sitä että saako myrskyfokasta tehtyä itseskuuttaavan?
Kun yksinpurjehtija olen niin itseskuuttaava myrskyfokka kuulostaisi todella hyvältä. Toimiva?
Oletko koskaan ajellut kovissa myötäisissä itseskuuttaavalla fokalla, kun isopurje ensin on reivattu kolmosreiviin ja sitten ehkä otettu kokonaan alas? Korkeassa aallokossa fokka tahtoo jiippailla rajusti. Omistin kerran Av 36:n, jossa oli itseskuuttaava fokka. Sen ploki räjähti pirstaleiksi tuollaisessa tilanteessa, kun lähestyttiin yöllä Bornholmia.
Myrskykeleissä, joissa myrskyfokkaa oikeasti tarvitaan, purjeeseen kohdistuu isoja voimia. Myrskyfokan pitää olla pieni tukeva. Tarvittaessa sen avulla voi jäädä piihin (mikä ei onnistu itseskuuttaavalla) odottelemaan kelin kevenemistä tai vaikka aamun valkenemista.
Asenna irroitettava välistaagi, mutta älä itseskuuttaus-systeemiä myrskyfokalle!
Die Yacht loppuvuodesta 2010 oli arvostelu erilaisista purjeratkaisuista mm. rullatun genoan päälle viriteltävistä myrskypurjeista. Ei oikein vakuuttanut. Itse olen ratkaissut irroitettavalla kutteristaagilla ja siihen hänkseillä kiinnitettävällä reivattavalla kovan tuulen kapealla ja korkealla jibillä sekä varsinaisella myrskypurjeella 35 ja 39 jalkaisessa veneessä. Kovan tuulen jibi on ylivoimainen osittain rullattuun genoaan verrattuna. Varsinaista 10m2 myrskypurjetta ei ole vielä tarvinnut kokeilla. Kuvittelen, että harusprofiilin ykkösgenoan vaihtaminen varsinaiseen myrkypurjeeseen on märkä ja työläs urakka verrattuna valmiiksi kannelle viritetyn kovan tuulen purjeen nostamiseen "vanhanaikaisesti" hakasilla
Jos on rullannut genoaa jo sisään niin paljon, että myrskyfokka tuntuisi paremmalta, alkaa vaihto olla mahdotonta. Riekaleita on odotettavissa ja aika holtitonta menoa pelkästään lepattavan purjeen voimalla.
Onhan sen myrskärin joutunut vaihtamaan yksinpurjehduksessakin ainokaiseen etustaagiin vanhanaikaisesti hakasilla.
Pulma tulee rullapurjeesta. Sen avaaminen ja alasottaminen myrskytuulessa on aivan eri asia kuin perinteinen etustaagi, johon vaihdetaan eri kokoisia keulapurjeita. Mullakin oli 80-luvun veneessä genua I light ja heavy, genua II, genua III, working jib ja storm jib. Kaikkia käytettiin. Nyt on pelkkä 45 m2 rolleri ja irroitettava välistaagi ("kuutteristaagi"), johon voi laittaa 15 m2 kryssifokan tai 6m2 myrksyfokan. Sään huonontuessa staysailin voi laittaa nostovalmiiksi. Sitten tuulen yltyessä on helppo vetää rolleri kokonaan sisään ja nostaa kryssi- tai m-fokka ylös. Myrskyfokkaa olen käyttänyt avomerellä, kun tuuli on alkanut pysyvästi olla yli 40 kn lukemissa ja matka etappisatamaan tai suojasatamaan on pitkä. Saaristossa myrskyfokka ei ole mitenkään välttämätön. Tarvittaessa voi hakeutua suojaan konevoimallakin.