Minun on aika helppo hyväksyä, että japanilaisilla olisi keskimäärin n. 10 pistettä korkeampi ÄO kuin suomalaisilla. (Eli vaikka 107 vs. 97). Sensijaan en tahdo mitenkään jaksaa uskoa, että afrikkalaisten ÄO olisi keskimäärin alle 80 pisteen. Eipä sillä, että tuntisin afrikkalaisia henk. kohtaisesti, tai japanilaisiakaan.
Vaikka pidänkin mahdollisena kohtuullisia perinnöllisiä eroja etnisten ryhmien ÄO:lla, erot ovat liian suuria, esim. bushmanneilla on näkynyt arvoa 58. Ei oikein jaksa uskoa, että tuo olisi "oikea" tulos.
Niinpä yritän keksiä joitakin selityksiä, joilla saan maailman näyttämään paremmalta:
1) Terveydentila: jos ihminen on ollut aliravittu lapsena ja sen jälkeenkin mato on syönyt aivoja, ei zombien tulos ole kovin kaksinen. Nämä sairaatkin näkynevät väestön keskiarvoissa.
2) Lukutaito. Vaikka testissä käytetään kuviopäättelyä, kirjoitus- ja lukutaito voivat kuitenkin edistää hahmottamista. Väitetään, että aasialaisten paremmat tulokset selittyisivät heidän käyttämällä "kuviokirjoituksella". (Periaatteessa testattavissa oleva väite).
3) Aikakäsitys. Kuulemma Afrikassa tulevaisuus koetaan tulevan niskan takaa. Testien laatijoilla on erilainen ajatusmaailma.
4) Lisääntymis-ikä. Tämä voisi olla jo perinnöllinenkin ominaisuus, mutta varhainen sallittu lisääntyminen populaatiossa johtaisi aikaisin sukukypsien ylivaltaan. Esim. ihmistä vähän suurempi gorilla on sukukypsä 5v iässä. Eipä siinä ole aivotkaan voineet kasvaa niin pitkään kuin hitaammin kypsyvällä (olettaen, että luutuminen ja sukukypsyys ovat kytköksissä).
Joskus nähty väite, että vaikkapa bushmannit ovat älykkäitä selviytyjiä omassa ympäristössään, missä eurooppalaiset menehtyisivät, ei ole kovin älykäs yritys kumota mitattua ÄO-eroa. Alkeellisissa mutta melko muuttumattomissa olosuhteissa selviäminen ei ole tae korkeammasta älykkyydestä. Niinpä kameleitakaan ei yleensä pidetä ruotsalaisia älykkäämpinä, vaikka ne elävät Saharassa. (Syy, miksi ne elävät siellä on tunnettu: ne saivat valita ensin)
Sorry, jos kirjoitin asiattomuuksia tälle älykkäiden valkoisten ihmisten palstalle.
Älykkyys ja etniset ryhmät
30
2786
Vastaukset
Jos bushmanneilla olisi mainitsemasi älykkyys, he eivät osaisi syödä auttamatta. Kalahari ei ole muuttumaton ympäristö, vaan tarvitsee hyvinkin korkeatasoiset hoksottimet.
Minä tunnen afrikkalaisia myös henkilökohtaisesti, ja sanon, että tuollaiset luvut ovat tuulesta temmattuja. Mainitsemasi lapsuuden aliravitsemus näkyy kyllä aikuisälykkyydessä.Jo vanhoissa "rasistisissa" kuvauksissa on afrikkalaisten sosiaaliset taidot tulleet esille. He eivät siis ole vaikuttaneet juroilta, mikä voitaisiin tulkita älyn puutteeksi.
Kuviopäättelytesteissä ei kuitenkaan eloisuus tai sosiaaliset taidot auta. Niinpä olisin kiinnostunut tietämään näiden afrikkalaistuttujesi ÄO:t. Jos kaikki ovat selkeästi yli 100 pisteen, niin silloin ei voi ainakaan puhua pelkästään sosiaalisesta (kielellisestä?) lahjakkuudesta. Jos taas tulokset ovat 90 pisteen tietämissä, he ovat enempi sosiaalisesti lahjakkaita, koska ovat tehneet sinuunkin älykkään vaikutuksen.
Mitä taas bushmannien tuloksia, niin en pitänyt niitä itsekään uskottavina, mutta eivät ne sentään ruokailua estäviä olisi. Valkoiset, joilla on tuollaiset lukemat, ovat lähes poikkeuksetta jotenkin kehityshäiriöisiä tms. Nämä muut ongelma t estävät heidän normaalin pärjäämisensä. Eihän eläimilläkään ole mitään ongelmaa ruokailun tai ruuan hankinnan kanssa, vaikka niillä ei ainakaan ole kuviopäättelykykyä kaksisesti. Ja ne eläimet, jotka pärjäävät Kalaharissa, ovat yleensä keskimääräistä ruotsalaisia tyhmempiä, mutta silti ruotsalaiset menehtyisivät helposti siellä ilman varusteita ja varastoja ts. antaisivat aika tyhmän vaikutelman.tuttumies kirjoitti:
Jo vanhoissa "rasistisissa" kuvauksissa on afrikkalaisten sosiaaliset taidot tulleet esille. He eivät siis ole vaikuttaneet juroilta, mikä voitaisiin tulkita älyn puutteeksi.
Kuviopäättelytesteissä ei kuitenkaan eloisuus tai sosiaaliset taidot auta. Niinpä olisin kiinnostunut tietämään näiden afrikkalaistuttujesi ÄO:t. Jos kaikki ovat selkeästi yli 100 pisteen, niin silloin ei voi ainakaan puhua pelkästään sosiaalisesta (kielellisestä?) lahjakkuudesta. Jos taas tulokset ovat 90 pisteen tietämissä, he ovat enempi sosiaalisesti lahjakkaita, koska ovat tehneet sinuunkin älykkään vaikutuksen.
Mitä taas bushmannien tuloksia, niin en pitänyt niitä itsekään uskottavina, mutta eivät ne sentään ruokailua estäviä olisi. Valkoiset, joilla on tuollaiset lukemat, ovat lähes poikkeuksetta jotenkin kehityshäiriöisiä tms. Nämä muut ongelma t estävät heidän normaalin pärjäämisensä. Eihän eläimilläkään ole mitään ongelmaa ruokailun tai ruuan hankinnan kanssa, vaikka niillä ei ainakaan ole kuviopäättelykykyä kaksisesti. Ja ne eläimet, jotka pärjäävät Kalaharissa, ovat yleensä keskimääräistä ruotsalaisia tyhmempiä, mutta silti ruotsalaiset menehtyisivät helposti siellä ilman varusteita ja varastoja ts. antaisivat aika tyhmän vaikutelman.(nykyään puhutaan mieluummin koi! -kansasta) eivät voi millään olla keskimääräisesti kehitysvammaisia:
http://www.saunalahti.fi/kup/syndroma/iq.htm
ÄO on hankala mitattava ja sen määritelmästä kiistellään. Pelkkää kuviopäättelyä se ei ole.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Älykkyysosamäärä
Joka tapauksessa täytyisi tietää koko tavalla tutkimuksen tekoajasta ja -tavasta, koeryhmän koosta jne.
Afrikkalaiset tuttavani ovat paitsi yliopistossa opiskelleita, myös verbaalisesti harvinaisen lahjakkaita (mm. kolme vierasta kieltä äidinkielensä lisäksi), mutta omiensa parissa heitä ei pidetä mitenkään epätavallisina. Varsinkin verbaalinen lahjakkuus tuntuu olevan yleistä itäafrikkalaisten parissa. Tarkoitan tietenkin somalialaisia. Olen muuten tavannut heitä myös Kanadassa, ja havainto oli sama - lahjakkaita, valppaita henkilöitä. (Selvästi älykkäämpiä kuin kanadansuomalaiset sukulaiseni, surku sanoa, vaikka tällä en mitenkään sano mitään kanadansuomalaisten yleisestä älykkyydestä - yksilöt ovat erilaisia.)- Kalle Kumiankka
sharyn kirjoitti:
(nykyään puhutaan mieluummin koi! -kansasta) eivät voi millään olla keskimääräisesti kehitysvammaisia:
http://www.saunalahti.fi/kup/syndroma/iq.htm
ÄO on hankala mitattava ja sen määritelmästä kiistellään. Pelkkää kuviopäättelyä se ei ole.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Älykkyysosamäärä
Joka tapauksessa täytyisi tietää koko tavalla tutkimuksen tekoajasta ja -tavasta, koeryhmän koosta jne.
Afrikkalaiset tuttavani ovat paitsi yliopistossa opiskelleita, myös verbaalisesti harvinaisen lahjakkaita (mm. kolme vierasta kieltä äidinkielensä lisäksi), mutta omiensa parissa heitä ei pidetä mitenkään epätavallisina. Varsinkin verbaalinen lahjakkuus tuntuu olevan yleistä itäafrikkalaisten parissa. Tarkoitan tietenkin somalialaisia. Olen muuten tavannut heitä myös Kanadassa, ja havainto oli sama - lahjakkaita, valppaita henkilöitä. (Selvästi älykkäämpiä kuin kanadansuomalaiset sukulaiseni, surku sanoa, vaikka tällä en mitenkään sano mitään kanadansuomalaisten yleisestä älykkyydestä - yksilöt ovat erilaisia.)Kärjistetään hieman, jotta sanoma menee perille kerralla.
Otetaan tyhmä afrikkalainen. Pääseekö hän todennäköisemmin Suomeen kuin fiksumpi kaverinsa?
Oletetaan tyhmän afrikkalaisen päässeen Suomeen. Pääseekö hän yliopistoon?
Olettaen, että tyhmä afrikkalainen on jotenkin taistellut tiensä yliopistoon, niin olisitko tekemisissä tyhmän, verbaalisesti lahjattoman afrikkalaisen kanssa?
Minä en olisi... sharyn kirjoitti:
(nykyään puhutaan mieluummin koi! -kansasta) eivät voi millään olla keskimääräisesti kehitysvammaisia:
http://www.saunalahti.fi/kup/syndroma/iq.htm
ÄO on hankala mitattava ja sen määritelmästä kiistellään. Pelkkää kuviopäättelyä se ei ole.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Älykkyysosamäärä
Joka tapauksessa täytyisi tietää koko tavalla tutkimuksen tekoajasta ja -tavasta, koeryhmän koosta jne.
Afrikkalaiset tuttavani ovat paitsi yliopistossa opiskelleita, myös verbaalisesti harvinaisen lahjakkaita (mm. kolme vierasta kieltä äidinkielensä lisäksi), mutta omiensa parissa heitä ei pidetä mitenkään epätavallisina. Varsinkin verbaalinen lahjakkuus tuntuu olevan yleistä itäafrikkalaisten parissa. Tarkoitan tietenkin somalialaisia. Olen muuten tavannut heitä myös Kanadassa, ja havainto oli sama - lahjakkaita, valppaita henkilöitä. (Selvästi älykkäämpiä kuin kanadansuomalaiset sukulaiseni, surku sanoa, vaikka tällä en mitenkään sano mitään kanadansuomalaisten yleisestä älykkyydestä - yksilöt ovat erilaisia.)Saako ihan henkilökohtaisuutena tiedustella saamasi matemaattis-loogisen sivistyksen laatua?
Kiellellisesti lahjakaat ihmiset antavat älykkään vaikutuksen, tottakait. Se ei kuitenkaan välttämättä näy kuviopäättelytestissä, joka mittaa loogista älykkyyttä. Kyse siis erilaisista lahjakkuuden (tai älykkyyden) lajeista. Niinpä bushammien saama epäilyttävän huono tulos ei kumoutune havainnollaisi afrikkalaisista ystävistäsi.tuttumies kirjoitti:
Saako ihan henkilökohtaisuutena tiedustella saamasi matemaattis-loogisen sivistyksen laatua?
Kiellellisesti lahjakaat ihmiset antavat älykkään vaikutuksen, tottakait. Se ei kuitenkaan välttämättä näy kuviopäättelytestissä, joka mittaa loogista älykkyyttä. Kyse siis erilaisista lahjakkuuden (tai älykkyyden) lajeista. Niinpä bushammien saama epäilyttävän huono tulos ei kumoutune havainnollaisi afrikkalaisista ystävistäsi.on yksi älykkyyden lajeista - niinpä sen omaavat "antavat älykkään vaikutuksen" - he ovat älykkäitä.
Mainitsin tuttavistani, koska kysyit ja koska he ovat niitä, jotka on leimattu huonolahjaisiksi. Mainitsit aivan oikein bushmannien saaman "epäilyttävän huonon tuloksen". edelleen pitäisi tietää testin laatu, käytetty kieli, testiryhmän koko, testausvuosi jne. ennen kuin voi päätellä, onko kyseinen tulos validi.
Henkilökohtaisesti älykkyysosamäärääni ei tarvitse epäillä - se on Mensan testaama ilman verbaalista osiota. Olen myös nuorempana käynyt läpi testin, johon sisältyi myös verbaalinen osuus - se olisi nostanut tuloksen vielä korkeammalle. Tunnustan, että älykkyys tekee minusta väliin kärsimättömän tyhmyyttä kohtaan, mutta tuttavapiirissäni on myös useita miellyttäviä, sosiaalisia, korkeintaan keskinkertaisen älykkyyden omaavia henkilöitä, joista pidän paljon. Kykenen kuitenkin erottamaan älykkäät heikompilahjaisista. (Eikä tarvitse kertoa, että vaikutan ylimieliseltä - ei ole tarkoitus!)sharyn kirjoitti:
on yksi älykkyyden lajeista - niinpä sen omaavat "antavat älykkään vaikutuksen" - he ovat älykkäitä.
Mainitsin tuttavistani, koska kysyit ja koska he ovat niitä, jotka on leimattu huonolahjaisiksi. Mainitsit aivan oikein bushmannien saaman "epäilyttävän huonon tuloksen". edelleen pitäisi tietää testin laatu, käytetty kieli, testiryhmän koko, testausvuosi jne. ennen kuin voi päätellä, onko kyseinen tulos validi.
Henkilökohtaisesti älykkyysosamäärääni ei tarvitse epäillä - se on Mensan testaama ilman verbaalista osiota. Olen myös nuorempana käynyt läpi testin, johon sisältyi myös verbaalinen osuus - se olisi nostanut tuloksen vielä korkeammalle. Tunnustan, että älykkyys tekee minusta väliin kärsimättömän tyhmyyttä kohtaan, mutta tuttavapiirissäni on myös useita miellyttäviä, sosiaalisia, korkeintaan keskinkertaisen älykkyyden omaavia henkilöitä, joista pidän paljon. Kykenen kuitenkin erottamaan älykkäät heikompilahjaisista. (Eikä tarvitse kertoa, että vaikutan ylimieliseltä - ei ole tarkoitus!)Kirjoitat kyllä ihan hyvää suomea, mutta eri aiheesta kuin minä. Matemaattis-looginen sivistys on eri asia kuin älykkyys. Esim. suomalaisilla insinööreillä on ollut joskus vaikeuksia japanilaisten neuvottelijoiden kanssa, koska nämä eivät ole tunnistaneet induktiivista päättelyä. Älystä ei ole varmaan ollut puutetta.
Ts. sinullakin on älyä, mutta logiikka vajaata, näin tiivistetysti sanottuna.- Kalle Kumiankka
sharyn kirjoitti:
on yksi älykkyyden lajeista - niinpä sen omaavat "antavat älykkään vaikutuksen" - he ovat älykkäitä.
Mainitsin tuttavistani, koska kysyit ja koska he ovat niitä, jotka on leimattu huonolahjaisiksi. Mainitsit aivan oikein bushmannien saaman "epäilyttävän huonon tuloksen". edelleen pitäisi tietää testin laatu, käytetty kieli, testiryhmän koko, testausvuosi jne. ennen kuin voi päätellä, onko kyseinen tulos validi.
Henkilökohtaisesti älykkyysosamäärääni ei tarvitse epäillä - se on Mensan testaama ilman verbaalista osiota. Olen myös nuorempana käynyt läpi testin, johon sisältyi myös verbaalinen osuus - se olisi nostanut tuloksen vielä korkeammalle. Tunnustan, että älykkyys tekee minusta väliin kärsimättömän tyhmyyttä kohtaan, mutta tuttavapiirissäni on myös useita miellyttäviä, sosiaalisia, korkeintaan keskinkertaisen älykkyyden omaavia henkilöitä, joista pidän paljon. Kykenen kuitenkin erottamaan älykkäät heikompilahjaisista. (Eikä tarvitse kertoa, että vaikutan ylimieliseltä - ei ole tarkoitus!)"Henkilökohtaisesti älykkyysosamäärääni ei tarvitse epäillä - se on Mensan testaama ilman verbaalista osiota. Olen myös nuorempana käynyt läpi testin, johon sisältyi myös verbaalinen osuus - se olisi nostanut tuloksen vielä korkeammalle. Tunnustan, että älykkyys tekee minusta väliin kärsimättömän tyhmyyttä kohtaan, mutta tuttavapiirissäni on myös useita miellyttäviä, sosiaalisia, korkeintaan keskinkertaisen älykkyyden omaavia henkilöitä, joista pidän paljon. Kykenen kuitenkin erottamaan älykkäät heikompilahjaisista. (Eikä tarvitse kertoa, että vaikutan ylimieliseltä - ei ole tarkoitus!)"
Et ainoastaan vaikuta ylimieliseltä, vaan sitä myös ilmeisesti olet.
Mutta kysyisinkin, että eikö ystäväpiiriisi kuuluvissa yksilöissä ole voinut tapahtua valikoitumista ennen heidän määrittelemistä ystäväpiiriisi kuuluviksi? Kalle Kumiankka kirjoitti:
"Henkilökohtaisesti älykkyysosamäärääni ei tarvitse epäillä - se on Mensan testaama ilman verbaalista osiota. Olen myös nuorempana käynyt läpi testin, johon sisältyi myös verbaalinen osuus - se olisi nostanut tuloksen vielä korkeammalle. Tunnustan, että älykkyys tekee minusta väliin kärsimättömän tyhmyyttä kohtaan, mutta tuttavapiirissäni on myös useita miellyttäviä, sosiaalisia, korkeintaan keskinkertaisen älykkyyden omaavia henkilöitä, joista pidän paljon. Kykenen kuitenkin erottamaan älykkäät heikompilahjaisista. (Eikä tarvitse kertoa, että vaikutan ylimieliseltä - ei ole tarkoitus!)"
Et ainoastaan vaikuta ylimieliseltä, vaan sitä myös ilmeisesti olet.
Mutta kysyisinkin, että eikö ystäväpiiriisi kuuluvissa yksilöissä ole voinut tapahtua valikoitumista ennen heidän määrittelemistä ystäväpiiriisi kuuluviksi?niinkin voi sanoa. Tuttavapiirini määräytyy harrastuksen mukaan eli scifiporukoissa on tullut liikuttua.
- juutas.
tuttumies kirjoitti:
Kirjoitat kyllä ihan hyvää suomea, mutta eri aiheesta kuin minä. Matemaattis-looginen sivistys on eri asia kuin älykkyys. Esim. suomalaisilla insinööreillä on ollut joskus vaikeuksia japanilaisten neuvottelijoiden kanssa, koska nämä eivät ole tunnistaneet induktiivista päättelyä. Älystä ei ole varmaan ollut puutetta.
Ts. sinullakin on älyä, mutta logiikka vajaata, näin tiivistetysti sanottuna.Jaa. Tuossakohan se selitys tuli? Vaikuttaisi nimittäin, että ongelmasi on liian pitkälle viety induktiivinen päättely. Eli siis suomeksi sanoen yleistäminen, josta eivät kehäpäätelmätkään ole kaukana.
- amerikkalaiset mustat?
Heidän mitattuihin tuloksiinhan ei mikään listaamasi kohda vaikuta?
Tuo alhaisempi lisääntymisikä voisi olla vähäiseltä osaltaan vaikuttamassa, jos sillä on merkitystä.
Mutta eihän se ero ole edes kovin suuri 7-15 pistettä:
http://www.huppi.com/kangaroo/L-15point.htm
Sanottakoon, että tuo 15 pistettä on uskottavuuteni äärirajoilla, 7 on hyvinkin uskottavissa ihan perinnölliseksikin eroksi. Uskoisinhan saman eron japanilaisiin suomalaisista.
Selityksiä:
http://en.wikipedia.org/wiki/Race_and_intelligence_(Culture-only_or_partially-genetic_explanation)tuttumies kirjoitti:
Tuo alhaisempi lisääntymisikä voisi olla vähäiseltä osaltaan vaikuttamassa, jos sillä on merkitystä.
Mutta eihän se ero ole edes kovin suuri 7-15 pistettä:
http://www.huppi.com/kangaroo/L-15point.htm
Sanottakoon, että tuo 15 pistettä on uskottavuuteni äärirajoilla, 7 on hyvinkin uskottavissa ihan perinnölliseksikin eroksi. Uskoisinhan saman eron japanilaisiin suomalaisista.
Selityksiä:
http://en.wikipedia.org/wiki/Race_and_intelligence_(Culture-only_or_partially-genetic_explanation)Aina noi linkit menee sekaisin, vaikka mitä tekis.
http://en.wikipedia.org/wiki/Race_and_intelligence
Toimiskohan tuo. Siitä pitäisi olla sitten jatkolinkkejä.
- yo-opiskelija
Luulisin, että matematiikalla on merkitystä kuviopäättelyssä, sillä osa tehtävistä muistuttaa sitä hyvin paljon. Jos ihminen ei ole ikinä kuullut matematiikasta, on testimenestyskin ehkä heikompaa.
Omalla kohdallani esittämäni väite pitää paikkansa. Lukiosta valmistuttuani kokeilin mensan testiä eikä tulos ollut kaksinen: 125 pistettä. Nyt viisi vuotta myöhemmin, opiskeltuani matematiikkaa yliopistossa 4 vuotta, menin uudestaan testiin. Tulos oli yllättävä: 140 pistettä.Kun tapauksesi on vain yksittäistapaus, ei voine ollla ihan varma, kuinka yleisesti se pätee. Uskoisin, että suunta on selvä. Aivothan on muotoutuva elin. Matematiikan opiskelu muotoilee/rakentaa niitä logiikassa tarvittavia kytkentöjä aivoissa. Tämä muutos näkyy testeissä.
Mitä noihin Sharylin esittämiin lahjakkaisiin afrikkalaisiin tulee, en olisi yllättynyt, vaikka heidän tuloksensa olisi luokkaa ÄO = 95...100. Kuviopäättely ja kielellinen lahjakkus eivät taida korreloida paljoakaan. Kielellisesti lahjakkailla on erilainen lahjakkuusprofiili. Eikä kielten opiskelu parantane testitulosta.
Kun osa älykkyys/lahjakkuustesteistä tehdään alle kouluikäisille, ei perinteisen koululaitoksen vaikutus ole niissä mukana. Ja näissäkin näyttäisi olevan eroja "rotujen" välillä.
Yksi "puolirasistinen" hypoteesini olisi, että selittävä luonteenpiirre olisikin sisäänpäinkääntyneisyys (introverttisuus) - ulospäinsuuntautuneisuus (ekstroverttisuus). Sosiaalisesti älykkäät afrikkalaiset eivät keskimäärin jaksa funtsia matemaattisia ongelmia loppuun, koska se vaatisi "hiljentymistä". Rasismia tässä nyt olisi sen verran, että tuo ulospäinsuuntautuneisuus olisi etnisten ryhmien osalta epätasaisesti jakaantunut. (Tätä toki voisi testata ihan suomalaisella populaatiolla. Onko matemaattisesti lahjakaat keskimäärin sulkeentuneempia? Mutuna antaisin myönteisen vastauksen, joskin poikkeuksia on tietenkin olemassa)
Ja ehkä tähän voisi heittää aihetta sivuavan jutun:
Namibian ollessa Etelä-Afrikan apartheid-hallituksen alaisena, jopa paikalliset heimopäälliköt ajattelivat, ettei matematiikka ole mustien juttu. Suomalaiset lähetystyöntekijät opettivat kuitenkin matematiikkaa mustille siinä missä muitakin aineita.- vaikka en osaa
kuin perusmatiikan .väitän edelleen että lukio on aivan liian pitkäkestoinen ja opetetaan turhaan.esim perusopetus lukiossa riittäs yksi vuosi.eli englanti ja perusmatematiikka näillä pärjää aiavn varmasti joka sitten haluasis eteen päin niin sitten lisävuosia.nyt vaan se valkolakki vaatiii aivan liikaa turhaa lukemista.
- matemattikasta apua
tuttumies kirjoitti:
Kun tapauksesi on vain yksittäistapaus, ei voine ollla ihan varma, kuinka yleisesti se pätee. Uskoisin, että suunta on selvä. Aivothan on muotoutuva elin. Matematiikan opiskelu muotoilee/rakentaa niitä logiikassa tarvittavia kytkentöjä aivoissa. Tämä muutos näkyy testeissä.
Mitä noihin Sharylin esittämiin lahjakkaisiin afrikkalaisiin tulee, en olisi yllättynyt, vaikka heidän tuloksensa olisi luokkaa ÄO = 95...100. Kuviopäättely ja kielellinen lahjakkus eivät taida korreloida paljoakaan. Kielellisesti lahjakkailla on erilainen lahjakkuusprofiili. Eikä kielten opiskelu parantane testitulosta.
Kun osa älykkyys/lahjakkuustesteistä tehdään alle kouluikäisille, ei perinteisen koululaitoksen vaikutus ole niissä mukana. Ja näissäkin näyttäisi olevan eroja "rotujen" välillä.
Yksi "puolirasistinen" hypoteesini olisi, että selittävä luonteenpiirre olisikin sisäänpäinkääntyneisyys (introverttisuus) - ulospäinsuuntautuneisuus (ekstroverttisuus). Sosiaalisesti älykkäät afrikkalaiset eivät keskimäärin jaksa funtsia matemaattisia ongelmia loppuun, koska se vaatisi "hiljentymistä". Rasismia tässä nyt olisi sen verran, että tuo ulospäinsuuntautuneisuus olisi etnisten ryhmien osalta epätasaisesti jakaantunut. (Tätä toki voisi testata ihan suomalaisella populaatiolla. Onko matemaattisesti lahjakaat keskimäärin sulkeentuneempia? Mutuna antaisin myönteisen vastauksen, joskin poikkeuksia on tietenkin olemassa)
Ja ehkä tähän voisi heittää aihetta sivuavan jutun:
Namibian ollessa Etelä-Afrikan apartheid-hallituksen alaisena, jopa paikalliset heimopäälliköt ajattelivat, ettei matematiikka ole mustien juttu. Suomalaiset lähetystyöntekijät opettivat kuitenkin matematiikkaa mustille siinä missä muitakin aineita.osaan vaan perusmatematiikan ja silti äö useimmilla testeillä aj erityyppisillä antaa aina 130-140.
ongelmien ratkominen itsenäisesti opettaa parhaitan ja kehittää aivoa niitä ongelmia pitää vaan olla monelta eri osaalueelta. - juutas.
vaikka en osaa kirjoitti:
kuin perusmatiikan .väitän edelleen että lukio on aivan liian pitkäkestoinen ja opetetaan turhaan.esim perusopetus lukiossa riittäs yksi vuosi.eli englanti ja perusmatematiikka näillä pärjää aiavn varmasti joka sitten haluasis eteen päin niin sitten lisävuosia.nyt vaan se valkolakki vaatiii aivan liikaa turhaa lukemista.
Suomenkielen osalta et ainakaan ole joutunut liikaa oppia saamaan. Muutama lisätunti ei olisi ollut ollenkaan pahasta.
- yo-opiskelija
matemattikasta apua kirjoitti:
osaan vaan perusmatematiikan ja silti äö useimmilla testeillä aj erityyppisillä antaa aina 130-140.
ongelmien ratkominen itsenäisesti opettaa parhaitan ja kehittää aivoa niitä ongelmia pitää vaan olla monelta eri osaalueelta.En toki kiistä sitä, etteikö voisi olla älykäs ilman matematiikkaa. Näkemykseni mukaan voisit tulla vieläkin älykkäämmäksi, jos opiskelisit matematiikkaa.
Eli lyhyesti: älykkyys ei johdu matematiikasta, mutta saattaa parantua sen avulla.
- Jos muistan
Ei ole nyt viitettä tarjota, mutta muistan lukeneeni aikanaan tehdystä tutkimuksesta Kpelle-kansan parissa. He eivät tahtoneet oikein pärjätä tietynlaisissa älykkyystesteissä, joissa piti luokitella esineitä ja olioita. (Eivät olleet kuviopäättelyä.)
Jollakin tavalla tutkijalle selvisi, että jos heitä neuvoo vastaamaan testiin "kuten täysin tyhmä ihminen vastaisi", he vastasivat testin odottamalla tavalla parhaiten ja saivat jopa ihan hyviä tuloksia.
Jos tämä ei ole ihan väärin esitetty (muistelen siis jotain tällaista lukeneeni), on kyseessä aika selvä esimerkki erilaisen suhtautumisen vaikutuksesta tuloksiin. Mutta nykyään niiden testien sanotaan olevankin kulttuurista riippumattomia. (Uskoo ken tahtoo.)
Mitä muuten tarkoittaa, että on ÄO alle 80 pistettä? Voiko kyseessä olla haluttomuus vastata kunnolla tai muu kiinnostuksen puute? Minulla ei ole tällaisista asioista käsitystäkään. Oma raapustelutaitoni olisi riittänyt Mensan jäsenyyteen, mutta jätin liittymättä. Varmaan silloin aika tosissaan sen testini tein.Ainakin joissakin tilanteissa "älykkyydestä piittaamaton" asenne voi olla eduksi. Muhammed Ali esim. reputti armeijan älykkyyskokeen.
Kilpailuhenkisyys yms. voi myös selittää osan eroista: henkilö A haluaa osoittaa olevansa paras, henkilö B ei ole kiinnostunut kilpailemisesta. Luultavasti A saa lähelle maksimiaan olevat pisteet, B ei ehkä saa parasta tulostaan.
Mutta sama asennehan voi sitten näkyä myös bruttokansantuotteessa, niinkuin Lynn ja Vanhanen antavat viitteitä.- juutas.
tuttumies kirjoitti:
Ainakin joissakin tilanteissa "älykkyydestä piittaamaton" asenne voi olla eduksi. Muhammed Ali esim. reputti armeijan älykkyyskokeen.
Kilpailuhenkisyys yms. voi myös selittää osan eroista: henkilö A haluaa osoittaa olevansa paras, henkilö B ei ole kiinnostunut kilpailemisesta. Luultavasti A saa lähelle maksimiaan olevat pisteet, B ei ehkä saa parasta tulostaan.
Mutta sama asennehan voi sitten näkyä myös bruttokansantuotteessa, niinkuin Lynn ja Vanhanen antavat viitteitä.Mitäköhän olisi Lynnin ja Vanhasen tutkimukset osoittaneet, jos ne olisi tehty 1900-luvun alussa, tai vaikkapa vielä aikaisemmin, muutamia tuhansia vuosia sitten?
Onko esimerkiksi suomalaisten älykkyys muuttunut radikaalisti alle sadassa vuodessa samaa tahtia BKT:n kasvun kanssa? juutas. kirjoitti:
Mitäköhän olisi Lynnin ja Vanhasen tutkimukset osoittaneet, jos ne olisi tehty 1900-luvun alussa, tai vaikkapa vielä aikaisemmin, muutamia tuhansia vuosia sitten?
Onko esimerkiksi suomalaisten älykkyys muuttunut radikaalisti alle sadassa vuodessa samaa tahtia BKT:n kasvun kanssa?Käsittääkseni ÄO-tulokset ovat parantuneet niin paljon, että sitä 100 pistettä on jouduttu skaalaamaan uusiksi suomalaisilla. Ei voi oikein uskoa, että olis ainakaan perinnöllistä vaikutusta.
Siksi hieman ihmetyttääkin, miten jossakin aineistossa näytti esim. Uusi Seelanti pysyvän melko vakaasti samassa pistemäärässä. Mitään kansanivälistä kiintopistettä ei liene ole käytössä?
Koska BKT:llä ja ÄO:lla molemmilla on monia vaikuttavia taustatekijöitä, ei niiden keskimääräinen korrelaatio voisi täydellisesti virheettömässäkään tutkimuksessa olla kovin korkea, luullakseni.
- Kannattaa lukea!
Professori J. Philippe Rushton esittää evolutiiviset perusteet muun muassa sille, miksi negroidit ovat heikkoälyisin, lyhytjännitteisin ja siten myös rikolliseen käyttäytymiseen taipuvaisin rotu:
http://www.harbornet.com/folks/theedrich/JP-Rushton/Race.htm - DEEPER GREEN
Viittaat Natsi Saksaan jossa älykkyys testi luotiin siis ÄÖ !
T:Marko- tietää
älykkyysösamäärän luojat. Älykkyystestien luoja oli kuitenkin ranskalainen Alfred Binet.
"Ensimmäinen älykkyysosamäärän määritelmä tulee Alfred Binetin vuonna 1904 lapsille kehittämästä testistä, joilla hän halusi selvittää oppilaat, joille olisi annettava lisäopetusta. Lapsen älykkyysosamääräksi katsottiin henkinen ikä jaettuna fyysisellä iällä kerrottuna sadalla. Tämän määritelmän vahvuus oli, että se pysyi yleensä muuttumattomana lapsuusiän ajan. Kyseinen määritelmä ei kuitenkaan sovi aikuisten älykkyyden ilmoittamiseen."
- en tiedä mä vaan opetan
Olen opettanut eri kouluissa erilaisen maahanmuuttajataustan omaavia opilaita - pakolaisia ja ei sekä suuren joukon laidasta laitaan suomalaisia. Taso on kirjava, johtuen lähtömaan hyvästä tai olemattomasta koulupohjasta ja monesta muusta. Minulla on ollut oppilaita, jotka ovat vuoden Suomessa oleskelun jälkeen onnistuneet kiitettävästi suomenkielisessä reaaliaineen kokeessa suomeksi vastaten ja henkilölle itselleen vieraan kielen-suomen sanakirjaa apuna käyttäen. Sanoisin sitä lahjakkuudeksi ja älykkyydeksi. En ole varma olenko tavannut suomenkielisiä peruskoululaisia, jotka tekisivät esim. puolankielisen kokeeen käyttäen englannin tai ruotsin sanakirjaa apuna. Sanoisin, että asennevamma alentaa älykkyyttä.
- Hmm ...
http://ao-testi.iq-test.eu/#551429 Onko tuon kaltaisissa testeissä mitään perää? Vaikutti ihan asialliseslta ja siitä saa todistuksenkin halutessaan?
- dsfvsdfvdf
https://youtu.be/KFt4DgbeIUc?t=262 minkämaalaiselta tuo näyttää? Minusta hyvin vaikeaa päätellä. Voi siis olla joku britti tai jenkki mutta mistähän lienee hänen vanhempansa? jostain lähi-idästäkö ehkä?
Ketjusta on poistettu 4 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
En usko et meistä tulee jotain
Se ei kuitenkaan estä toivomasta et tulisi. Toivon et voitas suudella ja se sais asioita loksahtamaan paikoilleen. Jutel102640- 911976
Eini paljastaa nuorekkuutensa salaisuuden - Tämä nousee framille: "Se on pakko, että jaksaa!"
Discokuningatar Eini on täyttänyt upeat 64 vuotta. Lavoilla ja keikoilla nähdään entistä vapautuneempi artisti, joka ei391511- 2601398
Yli puolella maahanmuuttajalapsista ei ole tietoja ja taitoja, joilla selviää yhteiskunnassa
Miksi Suomeen otetaan väkeä jolla on älyvajetta? https://www.hs.fi/politiikka/art-2000010730220.html2731038- 67933
Olen J-mies
Jos kerrot sukunimeni alkukirjaimen, ja asuinpaikkakuntani. Lupaan ottaa yhteyttä sinuun.47891- 55864
Ei sitten, ei olla enää
Missään tekemisissä. Unohdetaan kaikki myös se että tunsimme. Tätä halusit tämän saat. J miehelle. Rakkaudella vaalea na77860- 44775